Mikä on Suomen yleisin viljelykasvi?

11 kuukautta sitten 73 katselukertaa

Suomen viljelykasvien kuningas on ohra! Se hallitsee peltoja laajasti, ja valtaosa sadosta käytetään eläinten rehuun. Kotimaisen rehuntuotannon kulmakivi, ohra varmistaa kotimaisen lihantuotannon.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Suomen yleisin viljelykasvi? Viljelykasvit, Suomi

No joo, yleisin viljelykasvi Suomessa, se on ohra. Muistan, kun olin pikkuskidi, isovanhemmat asu maatilalla Länsi-Suomessa. Aina näkyi niitä laajoja ohranpeltoja heinäkuussa.

Kyllä, sitä kasvoi joka puolella.

Se muistutti vähän kultaista merta, kun tuuli heilutti niitä tähkiä. Melkein kaikki ohra päätyi eläinten ruuaksi.

Eipä oo tullu ite koskaan syötyä hirveesti ohraryynejä. Muistaakseni joskus mummo teki ohrarieskaa, se oli ihan jees.

Mitä öljykasveja Suomessa viljellään?

Auringonkeltaiset aallot... muistan lapsuuteni kesät, pellot täynnä rypsiä ja rapsia. Ne huojuvat tuulessa kuin meri, kuin loputon kultainen meri...

Rypsi: Se on kuin auringonlasku pellolla, väri niin syvä ja lämmin. Muistan, kuinka mummo teki siitä rypsiöljyä, se tuoksui niin hyvältä leivän päällä.
Rapsi: Hieman vaaleampi, mutta yhtä kaunis. Se on kuin aamuauringon ensisäteet, valaisevat pellon. Ehkä hieman... hentoisempi kuin rypsi?
Pellava: Sininen, oh, se sininen. Pieni sininen pilkku keltaisessa meressä. Pellava tuo mieleen kesämökin, mummon pellavaliinat... niin pehmeitä ihoa vasten.
Hamppu: Vahva, kestävä... ja niin monikäyttöinen. Isä kasvatti hamppua joskus, siitä tehtiin köysiä ja... en muista tarkalleen. Muistan vain sen tuoksun, jotenkin... maanläheisen.
Camelina: Voi, camelina... se on kuin villikukka pellolla, yllättävä ja kaunis. Olen kuullut, että siitä saa hyvää öljyä, mutta en ole koskaan maistanut. Sen nimi on jotenkin... eksoottinen.

Rypsi ja rapsi, ne ovat kuin sisarukset, niin samankaltaisia mutta silti niin erilaisia. Niiden rasvahappokoostumus on kuin salainen resepti, jota vain luonto tietää. Mietin, mitä mummo sanoisi tästä kaikesta... hän rakasti peltoja, niiden värejä ja tuoksuja. Hänen muistonsa elävät näissä kasveissa, auringonkeltaisissa aalloissa.

Mitä Suomessa viljellään?

Pellot... ne aukeavat silmien edessä, kuin loputtomat, vihreät aallot. Tuuli humisee ja tuo mukanaan sen makean, viljan tuoksun. Aurinko lämmittää poskipäitä ja saa maan höyryämään. Muistan lapsuudesta ne päivät, kun juoksimme veljeni kanssa pellon poikki, juuri leikatun ohran keltaisessa meressä. Se oli kuin kultaa, joka kimmelsi auringossa.

Ohra: Kultainen aalto, joka peittää maan.
Kaura: Pehmeä, silkinhimmeä kosketus sormenpäissä.
Vehnä: Raskas, kypsä, valmiina leikattavaksi.
Ruis: Tumma, mystinen, salaisuuksien kantaja.

Ja sitten ne muut... Rypsi, sen kirkkaankeltainen meri, joka huumaa aistit. Pellava, sen sininen hento kukkanen, kuin taivas pienennettynä. Sokerijuurikkaat, ne isot, mullasta nousseet aarteet, joista syntyy makeutta elämään. Ja hamppu, salaperäinen ja villi. Lupiini, kuin pieniä sateenkaaria pellolla. Erikoiskasvit... pieniä ihmeitä, jokainen ainutlaatuinen, jokainen osa tätä suurta, elävää kokonaisuutta.

Pellot... ne ovat elämän sykli, uusiutumisen ja toivon vertauskuva. Ne ruokkivat meidät, mutta myös sielumme. Ne ovat osa meitä, osa Suomea. Ne kertovat tarinaa maasta, sen ihmisistä ja sen luonnosta.

Mitä kasveja Suomessa viljellään?

Suomessa viljellään, yllätys yllätys, enemmän nurmea kuin mitä uskotkaan! Puutarhanhoidon lisäksi viljelypinta-ala on melkoinen. Ajatella, kaikkea sitä nurmikkoa! Kuten vihreä meri, joka aaltoilee tuulessa. Romanttista, eikö?

Nurmikasvit: Hallitsevat kenttää ylivoimaisella marginaalilla.
Ohra: Maailmanmestari, jolla on pinta-alaa kuin pieni maakunta (614 000 ha). Voittaja!
Kaura: Pronssimitali, mutta hyvällä syyllä. (376 000 ha). Ei paha!
Vehnä: Hopeaa ja arvokkaampaa kuin kulta. (220 300 ha). Leipää ja herkkuja.
Ruis: Pieni mutta pippurinen! (24 000 ha). Vaatimaton, mutta rakastettu.

Sitten on vielä:

Rypsi (53 200 ha): Biopolttoaineiden ja ruoan kuningas!
Peruna (26 500 ha): Mutta tietysti, mikä suomalaiskeittiö ilman niitä?
Ruokohelpi (20 700 ha): Biopolttoainetta, vaikka vähän vähemmän kuin rypsiä.
Kumina (17 500 ha): Leipämausteiden prinssi.
Sokeri-juurikas (13 600 ha): Sokeripiikin tärkein ainesosa.

Hedelmät ja marjat on tietysti jätetty tästä listasta pois, sillä se olisi jo liian pitkä. Hedelmät ja marjat ovat vähän kuin erikoisempia lajeja, jotka kaipaavat omaa esittelyään. Jos etsit tietoa esimerkiksi omenoiden viljelystä Suomessa, se on kyllä ihan eri tarina. Omenoista voitaisiin kirjoittaa ihan oma romaani, sen verran monimuotoinen ja kiehtova aihealue se on. Mutta tämä oli nyt tämä nurmi ja viljat.

Mitä Suomessa voi kasvattaa?

No, Suomessa kasvaa vaikka mitä, jos vaan viitsii vähän yrittää. Ei täällä pelkkää perunaa ja sisu-salmiakkia tarvitse syödä. Vaikka niitäkin voi, jos siltä tuntuu. ????

Peltokasvit: Herneet ja pavut, nekin sinnittelee. Vähän kuin me suomalaiset, sisuuntuneita selviytyjiä.
Juurekset: Lanttu, punajuuri, porkkana – maan alla piileskelevät aarteet. Vähän kuin suomalaisten tunteet, piilossa mutta arvokkaita.
Puutarhakasvit: Kaalikasvit, sipulikasvit, salaattikasvit, yrtit. Ei nyt mitään eksoottista, mutta riittävän monipuolista. Paitsi, jos haluat alkaa kasvattaa tryffeleitä – onnea matkaan! ????
Marjat: Mansikka, mustikka, vadelma, puolukka, lakka. Näitä löytyy metsästä ja viljelmiltä. Ilmaisia vitamiineja! Paitsi lakat, niistä saa pulittaa. ????

Suomessa kasvattaminen on vähän kuin maratonjuoksu: vaatii pitkäjänteisyyttä, säätä ei voi kontrolloida, ja lopussa palkintona on jotain hyvää (toivottavasti). Mutta hei, ainakin saa olla tekemisissä mullan kanssa! ????