Onko vartijalla kiinniotto-oikeus?

1 tuntia sitten 0 katselukertaa

Kiinniotettu henkilö on aina luovutettava viipymättä poliisille ja onko vartijalla kiinniotto-oikeus määräytyy sen mukaan, että vartijalla ei ole oikeutta pitää ketään säilössä tai kuulustella häntä pitkiä aikoja. Pakkokeinolain mukaan yleinen kiinniotto saa kestää enintään 12 tuntia, mutta tämä on ehdoton maksimiaika poliisin suorittamassa prosessissa.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Saako vartija tarkastaa taskut?

Onko vartijalla kiinniotto-oikeus?

Onko vartijalla kiinniotto-oikeus ja miten lakipykälät rajoittavat sen käyttöä käytännön tilanteissa. Oikean tiedon hallitseminen suojaa turvallisuusalan työntekijöitä vääriltä tulkinnoilta ja laittomilta vapaudenriistoilta arjessa. Tutustu tarkkoihin säännöksiin ja poliisille luovuttamisen periaatteisiin.

Onko vartijalla kiinniotto-oikeus ja mihin se perustuu?

Vartijalla on lakisääteinen oikeus ottaa rikoksesta epäilty henkilö kiinni tiettyjen tarkasti määriteltyjen kriteerien täyttyessä. Tämä toimivalta ei kuitenkaan tarkoita, että vartijalla olisi poliisin kaltaisia erityisoikeuksia, vaan se pohjautuu pitkälti yleinen kiinniotto-oikeus vartija. Kyseessä voi olla tilanne, jossa rikoksentekijä kohdataan suoraan itse teosta tai tämän pakomatkan aikana. Oikeus on voimassa vain silloin, kun vartija suorittaa hänelle määrättyä vartioimistehtävää.

Monet turvallisuusalalle suuntaavat tai kaupan alalla työskentelevät pohtivat usein toimivaltuuksien tarkkoja rajoja. Muistan itsekin urani alussa tunteneeni lievää epävarmuutta siitä, milloin vartija saa ottaa kiinni - kukaan ei halua syyllistyä laittomaan vapaudenriistoon väärän tulkinnan vuoksi. Tilastot osoittavat, että myymälävarkaudet ja järjestyshäiriöt työllistävät yksityistä turvallisuusalaa jatkuvasti. Erilaisten turvallisuusalan selvitysten mukaan myymäläetsivien ja vartijoiden tekemistä kiinniotoista jopa 80-90% liittyy suoraan omaisuusrikoksiin, kuten näpistyksiin.^[1] Tämä suuri määrä korostaa sitä, kuinka tärkeää pykälien tarkka tunteminen käytännön työssä on.

Milloin vartija saa ottaa henkilön kiinni?

Kiinniotto-oikeus on tarkkaan rajattu laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista, ja se koskee vain tiettyjä rikosnimikkeitä. Vartija voi ottaa henkilön kiinni, jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta. Lisäksi laissa on lueteltu erikseen lievempiä rikoksia, joiden kohdalla kiinniotto on sallittua, vaikka niistä ei yleensä tuomittaisikaan vankeutta.

Selkeä nyrkkisääntö auttaa hahmottamaan tilannetta käytännössä. Kyseessä täytyy olla jokin seuraavista tilanteista: Vankeusuhkaiset rikokset: Rikos, josta laissa säädetty ankarin rangaistus sisältää vankeutta (esimerkiksi perusmuotoinen varkaus tai pahoinpitely). Lievä pahoinpitely tai näpistys: Erityisesti myymäläympäristössä yleisin peruste. Lievä kavallus tai lievä petos: Esimerkiksi hinnoilla tai kuiteilla huijaaminen. Luvaton käyttö tai moottorikulkuneuvon käyttövarkaus: Lievät tekomuodot kuuluvat oikeuden piiriin. Lievä vahingonteko: Omaisuuden tärveleminen tai sotkeminen vartiointialueella. Etsintäkuulutus: Henkilö on viranomaisen antaman kuulutuksen mukaan pidätettävä tai vangittava.

Takaa-ajon on oltava keskeyttämätön, jotta vartijan kiinniotto-oikeus laki säilyy pakenemassa tavatun kohdalla. Jos vartija kadottaa kohdehenkilön näkyvistään pidemmäksi aikaa, oikeus verekseltään kiinniottamiseen raukeaa. Tällöin asia siirtyy kokonaan poliisin tutkittavaksi. Mutta tässä on kriittinen tekijä, jonka monet opintojaan aloittavat tai maallikot usein käsittävät väärin. Pelkkä pelkkä varkauden tai näpistyksen epäily ilman näköhavaintoa itse teosta ei oikeuta kiinniottoon. Jos hälytysportit soivat, mutta mitään rikosta ei ole todistettu, henkilöä ei voi automaattisesti lukita takahuoneeseen odottamaan virkavaltaa. Palataan tähän tarkemmin myöhemmin tässä artikkelissa.

Mitä tapahtuu kiinnioton jälkeen?

Kiinniotettu henkilö on aina luovutettava viipymättä poliisille. Vartijalla ei ole oikeutta pitää ketään säilössä tai kuulustella häntä pitkiä aikoja. Pakkokeinolain mukaan yleinen kiinniotto saa kestää enintään 12 tuntia, mutta tämä on ehdoton maksimiaika poliisin suorittamassa prosessissa.^[2] Vartijan tekemässä kiinniotossa viipymättä tarkoittaa käytännössä sitä, että poliisille soitetaan heti kun tilanne on turvallisesti hallinnassa. Joskus virkavallan saapuminen voi kuitenkin kestää maaseudulla tai ruuhka-aikoina tuntikausia.

Laki sallii tietyn poikkeuksen luovutusvelvollisuudesta sujuvuuden vuoksi. Jos rikoksesta voi seurata vain sakkoa ja kiinniotetun henkilöllisyys on varmuudella tiedossa, hänet voidaan vapauttaa ilman poliisin fyysistä paikallatuloa. Tämä vaatii kuitenkin sekä poliisin että kiinniotetun suostumuksen. Käytännössä vartija ottaa puhelimitse yhteyden poliisiin, ilmoittaa tunnetun näpistäjän tiedot ja saa luvan päästää henkilön menemään esitutkintaa varten.

Turvallisuustarkastus ja tavaroiden haltuunotto

Kiinnioton yhteydessä vartijalla on oikeus tarkastaa kiinniotettu henkilö ja hänen mukanaan olevat tavarat. Tätä kutsutaan turvallisuustarkastukseksi. Tarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, ettei henkilöllä ole hallussaan esineitä tai aineita, joilla hän voi vaarantaa itsensä tai muut. Vartija voi ottaa tällaiset vaaralliset välineet, kuten veitset tai sumutteet, pois ja ne on luovutettava poliisille.

Tarkastus on tehtävä hienotunteisesti. Kerran jouduin tilanteeseen, jossa kiinniotettu alkoi huutaa ja väitti minun varastavan hänen lompakkonsa, kun varmistin taskuja. Tilanne oli erittäin epämiellyttävä, ja syke nousi varmasti molemmin puolin. Opettavainen hetki oli se, että kameran alla toimiminen ja rauhallinen, asiallinen puhe vaimensivat provokaation lopulta. On tärkeää muistaa, että turvallisuustarkastus ei ole sama asia kuin rikoksen esitutkintaan kuuluva kotietsintä tai syvällinen henkilöntarkastus. Vartija ei saako vartija ottaa kiinni esimerkiksi alusvaatteista, vaan tehtävä on puhtaasti turvallisuuteen liittyvä.

Vartijan kiinniotto-oikeus verrattuna muihin toimijoihin

Toimivaltuudet riippuvat merkittävästi siitä, missä roolissa henkilö toimii. Seuraavassa listassa verrataan vartijan, järjestyksenvalvojan ja tavallisen kansalaisen oikeuksia.

Vartija

- Rajoittuu vain toimeksiantosopimuksessa määriteltyyn vartioimisalueeseen ja -tehtävään

- Perustuu lakiin yksityisistä turvallisuuspalveluista, vastaa sisällöltään yleistä kiinniotto-oikeutta

- Oikeus käyttää laissa määriteltyjä voimankäyttövälineitä (käsiraudat, patukka, kaasusumute) vastarinnan murtamiseksi

Järjestyksenvalvoja

- Määritetty toimialue, kuten yleisötilaisuus, ravintola tai tietty julkinen liikenneväline

- Laajemmat laissa määritellyt oikeudet ottaa kiinni myös järjestyksen turvaamiseksi ja henkilön poistamiseksi

- Laajat oikeudet käyttää voimakeinoja ja kantaa useita erilaisia varusteita tehtäväalueesta riippuen

Tavallinen kansalainen (Jokamies)

- Ei paikkaan tai työtehtävään sidottuja rajoituksia, voimassa missä tahansa Suomessa

- Pakkokeinolain mukainen yleinen kiinniotto-oikeus, tismalleen samat rikosnimikkeet kuin vartijalla

- Vain välttämättömät ja puolustettavat voimakeinot, ei oikeutta kantaa tai käyttää turvallisuusalan voimankäyttövälineitä

Vartijan kiinniotto-oikeus vastaa rikosnimikkeiltään tavallisen kansalaisen oikeuksia, mutta vartijalla on laajempi oikeus kantaa työssään voimankäyttövälineitä ja käyttää niitä tilanteen vaatiessa. Järjestyksenvalvojan oikeudet ovat puolestaan kaikkein laajimmat, sillä he voivat ottaa henkilön kiinni myös pelkän häiriökäyttäytymisen vuoksi.

Helsinkiläisen myymälävartijan haastava iltavuoro

Mika, 24-vuotias vartija Helsingissä, huomasi kauppakeskuksen ruokakaupassa miehen, joka piilotti reppuunsa useita kalliita kahvipaketteja ja poistui kassalinjan läpi maksamatta. Mika lähti seuraamaan epäiltyä, joka lähti juoksemaan kohti ulko-ovia.

Ensimmäinen yritys pysäyttää mies sanallisesti epäonnistui, sillä pakenija tönäisi Mikaa rajusti rintaan. Vastarinta yllätti Mikan, ja hän melkein menetti tasapainonsa liukkaalla lattialla.

Mika tajusi, ettei tilanne ratkea huutamalla. Hän päätti hyödyntää koulutustaan, sai otteen miehen takista ja ohjasi tämän hallitusti maahan turvallisen etäisyyden päähän muista asiakkaista.

Mies rauhoittui maassa, ja Mika toimitti turvallisuustarkastuksen löytäen repusta anastetun omaisuuden sekä pienen kääntöveitsen. Poliisi saapui paikalle 20 minuutissa, jolloin Mika luovutti epäillyn ja vaarallisen esineen virkavallalle.

Jos mietit muita turvallisuusalan toimivaltuuksia, katso Saako vartija kantaa asetta?

Keskeiset kohdat lyhyesti

Lakisääteinen pohja

Vartijan kiinniotto-oikeus ei ole poliisiviranomaisen erikoisoikeus, vaan se perustuu pakkokeinolain mukaiseen yleiseen kiinniotto-oikeuteen.

Tarkat rikosnimikkeet

Kiinniotto on sallittua vain verekseltään tai paikalta pakenemasta tavatun kohdalla, kun kyseessä on vankeusuhkainen teko tai laissa erikseen mainittu lievempi rikos kuten näpistys.

Luovutusvelvollisuus

Kiinniotettu henkilö ja mahdolliset turvallisuustarkastuksessa takavarikoidut vaaralliset esineet on luovutettava viipymättä poliisille.

Muut kysymykset

Saako vartija käyttää käsiraudoitusta kiinnioton yhteydessä?

Kyllä saa, jos kiinniotettava tekee vastarintaa tai hänen käyttäytymisensä perusteella on perusteltua syytä epäillä, että hän pyrkii pakenemaan. Voimakeinojen ja välineiden käytön on aina oltava puolustettavaa ja suhteessa tilanteeseen.

Mitä tapahtuu, jos vartija tekee laittoman kiinnioton?

Mikäli kiinnioton edellytykset eivät täyty tai vartija käyttää tilanteessa selvää ylivoimaa, häntä voidaan epäillä vapaudenriistosta tai pahoinpitelystä. Väärinkäytökset voivat johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiihin ja turvallisuusalan hyväksynnän menettämiseen.

Voiko vartija tutkia asiakkaan kassin pelkän epäilyn vuoksi?

Ei voi ilman asiakkaan suostumusta. Vartija voi pyytää kassin avaamista, mutta pyynnöstä on oikeus kieltäytyä. Vasta virallisen kiinnioton yhteydessä vartijalla on oikeus tehdä turvallisuustarkastus vaarallisten esineiden löytämiseksi.