Mikä kieli on Afrikaans?

Mikä kieli on afrikaans? Alkuperä ja puhuma-alueet

Monet pohtivat, mikä kieli on afrikaans ja mistä se on saanut alkunsa. Tämän ainutlaatuisen germaanisen kielen historian ja nykypäivän puhuma-alueiden ymmärtäminen auttaa hahmottamaan Etelä-Afrikan monimuotoista kulttuuria. Kielen kehitysvaiheisiin perehtyminen ehkäisee väärinkäsityksiä sen suhteesta hollannin kieleen. Lue eteenpäin ja tutustu kielen mielenkiintoisiin taustoihin.

Mikä kieli on Afrikaans ja mistä se on peräisin?

Kysymys siitä, mikä kieli on afrikaans, voi herättää monenlaisia oletuksia, mutta vastaus kytkeytyy vahvasti siirtomaahistoriaan. Lyhyesti sanottuna afrikaans kieli on hollannista kehittynyt kieli, jota puhutaan pääasiassa Etelä-Afrikassa ja Namibiassa, ja se on nuorin standardisoitu länsigermaaninen kieli.

Kielen juuret juontavat 1600-luvulle, jolloin hollantilaiset siirtolaiset saapuivat Hyväntoivonniemelle. Vuosien saatossa tämä Kapmaan alueella puhuttu hollannin murre alkoi eriytyä emokielestään, kun se otti vastaan vaikutteita muun muassa malaijin, portugalin, ranskansukuisten siirtolaisten sekä paikallisten khoisan- ja bantukielten puhujilta.
Lopulta 1800-luvulla afrikaans tunnistettiin omaksi erilliseksi kielekseen, ja se sai virallisen aseman Etelä-Afrikassa vuonna 1925.

Missä maissa afrikaansia puhutaan nykyään?

Monelle tulee yllätyksenä, miten laajalle alueelle afrikaans kieli on levittäytynyt Etelä-Afrikan rajojen ulkopuolelle. Nykyään afrikaansia puhuu äidinkielenään noin 7,2 miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä yhden eteläisen Afrikan merkittävimmistä kielistä.

Etelä-Afrikassa kieli on kolmanneksi puhutuin kotikieli, ja sitä käytetään laajasti erityisesti maan länsi- ja pohjoisosissa. Namibiassa afrikaansilla on perustuslaillinen asema tunnustettuna vähemmistökielenä.
Vaikka maan ainoa virallinen kieli on englanti, afrikaans toimii edelleen alueellisena yhteiskielenä (lingua franca) eri väestöryhmien välillä. Pieniä afrikaansia puhuvia yhteisöjä asuu myös Botswanassa, Zimbabwessa sekä siirtolaisuuden myötä Australiassa ja Isossa-Britanniassa.

Onko afrikaans kieli vai pelkkä hollannin murre?

Tämä on klassinen hämmennyksen aihe, johon törmään usein kielistä keskusteltaessa. Muistan, kun aloin itse tutkia tätä aihetta vuosia sitten ja ajattelin, että kyseessä on varmaan vain hieman vääntynyt siirtomaamurre - mutta todellisuus antoi korvapuustin luulotellulle asiantuntemukselleni. Kyseessä on täysin itsenäinen kieli omalla standardisoidulla kirjakielellään ja kieliopillaan.

Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että afrikaansin sanastosta arviolta 90-95 prosenttia on yhä peräisin hollannista. Kirjoitettua tekstiä tarkasteltaessa kielet ovat suurelta osin keskenään ymmärrettäviä.
Hollannin puhujien on tutkimusten mukaan helpompi ymmärtää afrikaansia kuin toisinpäin, mikä tekee kielten välisestä suhteesta epäsymmetrisen. Puhutussa muodossa ymmärrettävyys kuitenkin laskee merkittävästi erilaisten ääntämyssääntöjen ja sanapainojen vuoksi.

Miten afrikaans eroaa hollannin kielestä käytännössä?

Suurin käytännön ero löytyy kieliopista, sillä hollannista kehittynyt kieli on kokenut radikaalin yksinkertaistumisprosessin verrattuna eurooppalaiseen emokieleensä. Jos hollannin monimutkaiset verbimuodot tuottavat päänvaivaa, afrikaans tuntuu lähes lahjalta kieltenopiskelijalle.

Afrikaansista puuttuvat kokonaan substantiivien kieliopilliset suvut, eli siinä ei ole eroa maskuliinin, feminiinin tai neutrin välillä. Myös verbien taivutus persoonamuodoissa on kadonnut: sama verbimuoto pätee niin minulle, sinulle kuin heillekin.

Lisäksi kieli on luopunut lähes täysin imperfektistä ja korvannut sen apuverbin avulla muodostettavalla perfektillä. Yksi omaperäinen afrikaansin alkuperä -viittauksiin usein liittyvä piirre on kaksinkertainen kielto, jota ei tavata perinteisessä hollannissa.

Pikavertailu: Afrikaans vs Hollanti

Afrikaans (Suositeltava aloittelijoille)

1. Käyttää omaperäistä kaksinkertaista kieltoa lauseissa (nie... nie)
2. Ei imperfektiä, melkein kaikki menneen ajan ilmaisut hoidetaan perfektillä
3. Erittäin säännöllinen, verbi ei muutu persoonan mukaan
4. Ei lainkaan sukuja, käytössä vain yksi määräinen artikkeli (die)

Hollanti

1. Yksinkertainen kielto ilman lauseen lopussa toistuvaa kieltosanaa
2. Käytössä sekä imperfektit että perfektit eurooppalaisten kielten tapaan
3. Verbit taipuvat persoonan ja luvun mukaan, paljon epäsäännöllisiä muotoja
4. Kaksi sukua, artikkelit de ja het vaativat tarkkaa muistamista

Mikon kokemuksia Kapkaupungissa: Kielten kohtaaminen

Mikko, 34-vuotias suomalainen ohjelmistoarkkitehti, muutti puoleksi vuodeksi etätyöhön Etelä-Afrikan Kapkaupunkiin. Hän oli etukäteen lukenut englannin riittävän kaikkialla, mutta huomasi nopeasti olevansa sosiaalisesti ulkopuolinen, kun paikalliset vaihtoivat vapaalle.

Ensimmäinen yritys lähentyä paikallisia oli opitun hollannin pohjalta puhuminen. Se meni täysin pieleen, sillä paikalliset pitivät sitä turhan jäykkänä ja jopa hieman snobistisena siirtomaatyylisenä ilmaisuna.

Mikko tajusi, että pelkkä hollannin sanasto ei riitä, vaan hänen täytyy omaksua afrikaansin rento rytmi ja hylätä monimutkaiset verbit. Hän alkoi kuunnella työkavereiden puheenpartta ja toistaa lyhyitä iloisia fraaseja ilman pelkoa virheistä.

Kuukauden harjoittelun jälkeen Mikko raportoi ymmärtävänsä jo suuren osan arjen kahvilakeskusteluista. Hän pystyi heittämään vitsejä afrikaansiksi, mikä sulatti jään ja avasi ovet aitoon paikalliseen yhteisöön.