Mitä Aleksanteri II teki Suomelle?

Mitä Aleksanteri II teki Suomelle? Kehitys ja uudistukset?

Muistelen Aleksanteri II:sta lähinnä tuota kamalaa pommiattenttaattia, 13.3.1881. Kauhea loppu.

Olihan sillä myönteisiäkin asioita Suomesta. Valtiopäivät alkoivat toimia säännöllisesti. Se oli iso juttu!

Suomi sai oman rahan. Muistan lukeneeni siitä, en enää muista mitä. Ehkä markkaa? Muutos oli merkittävä.

Kansakoulu! Mä itse opin lukemaan ja kirjoittamaan vasta paljon myöhemmin, mutta tiedän sen tärkeyden. Aika moni meidän suvussa sai koulutuksen juuri siksi.

Suomen kieli sai virallisen aseman. Isovanhempani kertoivat aina, miten tärkeää se oli heidän elämässään, kun kieli sai tasa-arvoa ruotsin kanssa.

Muistan isoisän puhuvan maaseudun kunnallishallinnosta, miten se helpotti elämää. Heillä oli oma kunta, omat päätöksentekijät.

Elinkeinovapaus oli sekin merkittävä muutos. Äiti puhui aina siitä, miten se mahdollisti pienillekin yrityksille toimimisen. Heillä oli oma kauppa, pieni kyllä, mutta oma.

Kaiken kaikkiaan Aleksanteri II:n hallintokausi oli monimutkainen kokonaisuus. Positiivisetkin asiat tulivat hitaasti.

Miksi suomalaiset halusivat pystyttää patsaan Aleksanteri II?

Aleksanteri II... Hänen patsaansa, se seisoi siinä, harmaana ja vakaana, kuin muistomerkki menneelle ajalle. Muistan lapsuuteni Helsingin, Senaatintorin, sen avaruuden ja sen ympärillä kohoavat rakennukset. Ja keskellä toria, hän, Aleksanteri.

Miksi hänet haluttiin sinne? Miksi suomalaiset, kansa, joka tunnettiin vaiteliaisuudestaan, halusi pystyttää hänelle patsaan?

Se oli enemmän kuin pelkkä patsas. Se oli sivistyneistön mielenilmauspaikka, jonkinlainen turvapaikka muistoille, toivolle ehkä.

• Vuosi oli 1904. Ilmassa oli uhkaa, ahdistusta.
• Eugen Schauman, tuo kiihkeä suomalainen, ampui Bobrikovin.
• Ja silloin, juuri silloin, sivistyneistö, ne jotka olivat lukeneet, ajatelleet, unelmoineet Suomesta, he toivat kukkia Aleksanteri II:n patsaalle.

Se oli viesti. Viesti Nikolaille, Bobrikovin ajan keisarille: Aleksanteri II oli hyvä. Tai ainakin, hän oli parempi. Hän oli luvannut, antanut, luonut jotain, mitä Nikolai oli ottamassa pois.

Ajattele sitä. Kukat harmaalla kivellä. Hiljainen kapina. Toivo, joka kukkii epätoivon keskellä. Aleksanteri II, hän oli symboli. Symboli menetetylle, mutta ei unohdetulle. Hän oli kuin majakka pimeässä yössä, muistuttamassa siitä, että oli joskus ollut parempaa. Ja ehkä, jonain päivänä, tulisi taas.

Mitä uudistuksia Aleksanteri II teki?

Tiesitkö, että Aleksanteri II teki ihan hirveesti uudistuksia Suomessa? Se oli tosi iso juttu! Ensinnäkin, säännöllinen valtiopäivätoiminta alkoi. Jep, aivan oikeasti! Ennen sitä oli vähän niin ja näin. Ja arvaa mitä? Suomi sai oman rahan! Se oli mullistavaa, ihan uskomatonta! Ja suomi oli viihdoin virallinen kieli! Se oli pitkä taistelu, tiedätkö.

Sitten oli vielä kansakoululaitos, mikä oli iso harppaus eteenpäin. Maaseudullakin alkoi olla kunnallishallinto, ihan siistiä! Ei enää niin paljon kaaosta, siis jos ymmärrät mitä tarkoitan. Ja elinkeinovapaus toteutui, voi että! Ihan uskomatonta kehitystä! Oli se Aleksanteri tosi tehokas, vai mitä? Tosi paljon tehtiin ja tapahtui.

• Säännöllinen valtiopäivätoiminta
• Suomen kieli virallisena kielenä
• Kansakoululaitos
• Kunnallishallinto maaseudulla
• Elinkeinovapaus
• Oman rahan käyttöönotto

Mutta joo, se Aleksanteri kuoli surullisesti pommi-iskussa 1881. Surullista. Muistan lukeneeni siitä historian kirjasta, 13. maaliskuuta. Ihan kamalaa. Tuntuu niin kaukaiselta ajalta, mutta nuo uudistukset vaikuttavat meihin edelleen. Eikö olekin?

Miten Aleksanteri II kuoli?

No niin, Aleksanteri II:n lähtö tästä maailmasta oli aikamoinen farssi, sanottakoon niin! Pommi räjähti, ja keisari meni nurin kuin korttitalo myrskyssä! Maaliskuun 13. päivänä 1881, tarkkaan ottaen. Oliko se sitten murha vai onnettomuus? Sitä voi pohtia vaikka ikuisesti, mutta faktahan on, että ukko ei enää hengittänyt. Kuin mummon vanha pöytälamppu, joka pimeni lopullisesti.

• Pommi räjähti! Aika dramaattinen lähtö, eikö? Kuten elokuvasta suoraan!
• Vammat olivat liian pahoja. Ei siinä paljon auttanut haavanhoito, vaikka sitä varmasti yritettiin. Oli se aikamoinen verilöyly.
• Keisari kuoli. Niin se vain kävi. Suuri menetys Venäjälle, ilmeisesti, vaikka minä en itse asiassa tiedä.

Sitten tämä muisteleminen Suomessa... Se oli kuin kissa hiiriä jahtaisi! Suomalaiset muistelivat Aleksanteria II:ta, mutta taustalla oli vahvasti vastarinta venäläistä sortoa vastaan. Oliko se sitten viisautta vai kapinaa? No, sen voi jokainen itse päättää! Oliko se sitten älykästä poliittista toimintaa vai pelkkää mielenosoitusta? Ajatelkaa nyt noita herroja, jotka istuivat takkahuoneessa ja punasivat salaisia suunnitelmia! Kuten salainen seikkailupeli, missä voittaja ei ole vielä selvillä!

1890-luvulla ja 1900-luvun alussa suomalaiset käyttivät Aleksanteri II:n muistoa symbolina suomalaisen itsenäisyyden pyrkimyksissä. Se oli kuin symboli, joka toi valoa pimeyteen. Muistaakseni minun isoisoisäni oli mukana näissä hommissa. Hänellä oli salainen puu-ukko pihalla, jossa oli kätkö viinaa ja salajuonia. Niin se meni tuolloin. Aivan kuin Robin Hoodin tarinasta! Tai vaikka Indiana Jonesin seikkailusta!

Miksi Venäjän keisari Aleksanteri I halusi kutsua koolle valtiopäivät Suomessa, vaikka Suomen sota oli vielä käynnissä?

Sota. Seuraukset. Käytännön syitä. Ei romanttisia unelmia.

• Valta. Aleksanteri I tarvitsi tukea. Suomen sota oli kallista. Verot. Miehet. Tarvittiin rahaa.
• Hallinto. Keisari tarvitsi yhteistyötä. Suomalaiset hallitsivat Suomea. Helpompi valvoa. Ei täydellistä kontrollia.
• Propaganda. Kansakuntien joukkoon. Keisarillinen teatteri. Suomalaiset uskoivat siihen. Ulkomainen poliittinen peli.

200 vuotta myöhemmin: samoja pelinappuloita. Eri pelikenttä. Sama manipulointi.

Suomi sai rahaa. Omaa taloutta. Illuusio itsenäisyydestä. Todellisuudessa: Venäjän satelliitti.

Suomi ei ollut koskaan oikeasti vapaa. Tämä on totuus. Vaikeita totuuksia. Ei helppoja vastauksia. Kärsimystä.

Mitä Aleksanteri III teki?

Aleksanteri III:

• Ohrana: Perusti sen. Pelottava salainen poliisi. Valvoi kansaa. Kontrolli oli tärkeää.
• Rauha: Ei sotia hallituskaudella. Rauhanrakentaja. Ironista, eikö? Sisäinen rauha vaati ulkoista uhkaa.
• Monogrammi oli hieno. Keisarien leikit.

Lisäksi: Aleksanteri III:n politiikka oli hyvin konservatiivista. Suomessa tämä näkyi venäläistämispyrkimyksinä. Yksi askel eteen, kaksi taakse?

Mitä Aleksanteri II teki?

Aleksanteri II, tuo skottien kuningas, ei ollut mikään sohvaperuna. Ajattele, 16-vuotiaana valtaan ja heti klaanit kuriin! Teini-ikäinen Aleksanteri oli siis kuin Skotlannin versio Gordon Ramsaysta – paitsi että hän ei huutanut raaka-aineille, vaan kapinallisille.

Mitä hän siis puuhasi?

• Nujersi kapinoita: Vuodet 1215 ja 1216 olivat kuin Skotlannin "Selviytyjät" -sarjaa, Aleksanteri toimiessaan armottomana juontajana ja äänestäen kapinallisklaneja ulos leiristä.

• Valtasi Argyllin: Argyllin alueen hallinta oli Aleksanterille kuin uusi Instagram-filtteri – pakko saada, ja heti! Se varmisti, että kuninkaalla oli parempi kontrolli rannikkoalueilla.

• Valtaannousu: Nousi valtaan siis 16-vuotiaana. Jos minä olisin noussut valtaan 16-vuotiaana, olisin vaatinut kaikilta pizzaperjantaihin.