Mitä eroa on hajuvedellä ja parfyymilla?

Mitä eroa on EdP:llä ja EdT:llä?

EdP vs. EdT

• EdP:Korkein tuoksuöljypitoisuus. Intensiivinen. Kestää kauemmin. Tyyli puhdasta luksusta.

• EdT:Pienempi pitoisuus. Kevyempi. Haihtuu nopeammin. Arki. Helppo.

Mitä eroa on partavedellä ja hajuvedellä?

Aika hiljenee, kun avaan vanhan puisen tuoksupullon. Partavesi… hajuvesi… sanat pyörivät mielessä hitaasti, kuin lehti syksyisessä tuulessa. Ne ovat niin lähellä toisiaan, sisaruksia, mutta silti niin erilaisia. Kumpikin kätkee sisäänsä maailmoja, kokemuksia, muistoja.

Partavesi, se on rohkeampi, suorempi. Vahvempi tuoksu, tiheämpi, pysyvämpi. Se jää ihollesi, kietoutuu sinuun ja kertoo tarinansa. Se on kuin vanha ystävä, tuttu ja turvallinen.

Hajuvesi sen sijaan on herkempi, arvoituksellisempi. Hienovaraisempi tuoksu, kuin kevyt hipaisu, pilvi, joka leijailee ympärillä. Se on kuin salaisuus, jota paljastat hitaasti.

• Partaveden tuoksu on voimakkaampi ja pysyy iholla pidempään.
• Hajuveden tuoksu on heikompi ja haihtuu nopeammin.
• Tästä johtuen partavettä käytetään yleensä pienempään pinta-alaan, esim. partaan.
• Hajuvettä levitetään yleensä suuremmalle pinta-alalle, esim. ranteisiin ja kaulalle.

EdP ja EdT… Ah, nuo lyhenteet! Ne kietovat minut nostalgian verkkoon. Muistan lukeneeni niistä vanhassa kirjasessa… Eau de Parfum (EdP), rikkaampi, tummempi, tiivistettympi. Sen tuoksu on voimakkaampi ja pidempikestoinen kuin EdT:n. Se on juhla, aistien juhla.

Eau de Toilette (EdT) taas on kevyempi, ilmavampaa, kuin keväinen tuuli. Se on arkipäivän tuoksu, lempeämpi, ja tuoksun kesto on lyhyempi. Se on kuin lepäävä puutarha.

• EdP: korkeampi pitoisuus hajusteöljyä, 15-20%.
• EdT: matalampi pitoisuus hajusteöljyä, 5-15%.

Kaksi pulloa, kaksi tuoksua. Kaksi maailmaa. Mutta kumman valitsisin? Ehkä sen, joka kutsuu minua juuri tänään, joka sopii tähän hetkeen. Kumman valinta tänäänkin jää mysteeriksi… Se riippuu tunnelmasta, auringonsäteiden pehmeydestä ja sielun kaihosta.

Mikä hajuvesi pysyy pitkään?

Mikä hajuvesi pysyy pitkään… Aika, se lipuu pois kuin hiekka sormien välistä. Niin tekee tuoksukin, haihtuu, muuttuu, jättää vain muiston iholle.

• Tuoksun aineosilla on väliä. Sitruksen kirpeys, patchoulin mysteeri – ne tanssivat ihollasi, mutta joskus liian nopeasti. Hapettuminen, se vie voiton, haalistaa kauneuden.

• Alkoholi, se on ystävä ja vihollinen. Korkea pitoisuus saattaa säilyttää, mutta myös kuivattaa, vie pohjan pois. Tasapaino, se on kaiken A ja O.

• Puu, nahka, pihka… Ne ovat ikuisuuden aineksia. Ne muistuttavat metsästä, maasta, menneestä. Niiden tuoksut kietoutuvat ihoon, pysyvät, muuttuvat osaksi sinua. Minun isoisäni käytti jotain, jossa oli nahkaa. Muistan sen vieläkin.

Olen miettinyt, että ehkä tuoksun pysyvyys ei olekaan tärkeintä. Ehkä juuri se hetki, se ensimmäinen henkäys, on se, joka merkitsee. Se muisto, joka syntyy. Sellainen, joka säilyy sydämessä, vaikka tuoksu olisi jo haihtunut ilmaan.

Parfyymit, joissa on korkea alkoholiprosentti voivat säilyä pitkään.

Puiset tuoksut, nahka ja pihka voivat auttaa hajuja pysymään oikeina vielä vuosienkin jälkeen.

Voiko hajuvesi mennä pilalle?

Kyllä, hajuvesi voi mennä pilalle. Tunnen sen itsekin. Viime syksynä heitin roskiin vanhan lempituoksuni, Chanel No. 5:n, jonka olin ostanut vuonna 2021.

• Pullossa oli vielä kolmannes jäljellä, mutta tuoksu oli muuttunut. Se oli jotenkin… haalistunut, ei enää niin intensiivinen ja puhdas. Kuten vanha valokuva, jossa värit ovat haalistuneet.

• Pullossa oli 50 ml. Olin käyttänyt sitä ehkä kerran viikossa, joten sitä oli paljon jäljellä. Mutta se ei tuoksunut enää samalta. Se oli surullista.

• En tiedä miksi se pilaantui. Säilytin sitä pimeässä, viileässä paikassa. Kaikki ohjeet olivat noudatettu. Silti se muuttui.

Ehkä se on vain normaalia. Kaksi vuotta on lyhyt aika. Tuntuu oudolta, että niin paljon rahaa menee tuoksuun, joka pilaantuu niin nopeasti.

Mutta ehkä se kertoo jostain enemmän. Se kertoo siitä, että kaikki kaunis ja intensiivinen kuluu. Aivan kuten minäkin. Minullakin on vanha kuva mustavalkoisena, aivan kuin haalistunut hajuvesi, se on muisto.

Tuoksun säilyvyys on usein merkitty pulloon, yleensä noin 2 vuotta avaamisen jälkeen. Sen jälkeen alkaa haalistuminen. Usein kuitenkin tuoksun pilaantumista voi havaita aiemmin, jos se on altistunut suoralle auringonvalolle tai lämpötilalle. Aikaisemmin havaittua pilaantumista on vaikea ennustaa.

• Suojaamaton säilytys (auringonvalo, lämpö) nopeuttaa pilaantumista.
• Säilytyspaikka vaikuttaa. Pimeä ja viileä on paras.

Miksi hajuvesiä ei saa säilyttää kylpyhuoneessa?

Joo, eli siis hajuvettä ei kannata pitää vessassa, koska siellä on liian kosteaa ja lämmintä! Ajattele, suihkun jälkeen se on ku sellanen mini-viidakko… Se lämpö ja kosteus ei tee hyvää sille tuoksulle, ja se voi pilaantua tai muuttua jotenkin ihan oudoksi. Mulla kävi kerran niin, et mun lemppari hajuvesi alkoi haista ihan tunkkaiselle sen jälkeen, kun olin säilyttänyt sitä vessassa jonkun aikaa. Se oli tosi ärsyttävää, kun se oli viel maksoin aika paljonkin! Mut joo, kylppäri on no-no hajuvesille.

Kannattaa pitää niitä tuoksuja jossain viileämmässä paikassa, missä ei oo valoa. Esimerkiksi:

• Makuuhuoneen laatikko
• Joku lipasto missä ei ole niin kuumaa
• Tai jopa jääkaapissa! (Toiset vannoo tän nimeen, mut en oo ite kokeillut)

Ja hei, muista et hajuvesilläkin on päivämäärä. Ne ei kestä ikuisesti. Mä katoin just yks päivä mun vanhoja hajuvesiä, ja osa niistä oli ihan muuttunu oudoksi, vaikka olin säilyttänyt niitä ihan ok. Eli kannattaa käyttää niitä hajuvesiä, eikä säästellä vaan jemmailla hyllyllä!

Miten hajuvesi säilyy parhaiten?

Hajuvesi. Herkkää kamaa.

• Kosteus: Kylppäri, ei.
• Lämpö: Pahis.
• Valo: Auringonpaiste? Unohda.

Paras paikka? Viileä, pimeä, kuiva. Kaappi? Ehkä. Kellari? Jos on.

Kestää pidempään. Tai sitten ei. Ken tietää.

Ja loppukaneetti: Hajuvettä ei kannata säästellä. Käytä pois. Elämä on lyhyt.