Voiko mies käydä kampaamossa?

Mitä on ohrahelmi?

Ohranhelmi... Ai se on sitä, mitä mummo aina tunki joka paikkaan! Muistan, kun olin pieni ja käytiin mummolassa - se oli jossain Varkauden lähellä, ehkä joskus 2010-luvun alkupuolella. Mummo teki aina hirveen ison padan jotain ihmeen lihalientä ja sinne se ohrahelmi sitten uppos.

• Kotimainen: Kuulemma jostain läheltä osti, ei mitään ulkomaan tuontia.
• Kuitu: Hirveesti kuitua, mummo aina toitotti. En tajunnut silloin, mikä sen idea oli.
• Riisinkorvike: Kai se halusi olla terveellisempi kuin riisi. Muistan, että se ei ollu yhtä "liukasta" kuin riisi, sellasta vähän tahmeempaa.

Ja sit mummo laitto sitä ohrahelmeä myös jauhelihalaatikkoon! Se oli jotenkin...kuivempaa kuin normaalisti. Ehkä se imi kaiken nesteen. Jälkeenpäin olen miettinyt, ettei se ehkä tykännyt riisistä tai pastasta, en tiedä. Nyt kun mietin, pitäis varmaan itekin ostaa paketti testiin. Jos vaikka mummon reseptit palaisivat mieleen... Tai sitten ei. Olihan se välillä vähän outoa ruokaa.

Mitä on ohrasuurimo?

Ohrasuurimo? Ajatelkaa sitä ohran jyvän minimalistiseksi versioksi – kaikki turha pois, kuten keski-ikäkriisin kokenut mies, jättänyt taakseen turhan tavaran. Uloimmat kerrokset? Siispä, heippa hei kuori ja lese!

• Käyttö: Monipuolinen kuin sveitsiläinen armeijanpuukko. Keitettynä se on kuin riisin hiljainen, mutta yhtä maukas serkku. Sopii sekä lämpimiin että kylmiin ruokiin, piirakoiden täytteestä salaattiin, kuten sosiaalinen media yrittää saada minut uskomaan, että kaikki on sulavaa.

• Maku: Hienovarainen, mutta ei mitenkään tylsä. Kuten hyvä vitsi – yksinkertainen, mutta tehokas. Ei mikään supertähti, mutta tekee työnsä hiljaisesti ja tehokkaasti.

Olen itse käyttänyt ohrasuurimoa tänä vuonna (2024) useasti. Erityisesti kesäkuussa tein siitä herkullisen salaatin, jossa oli kurkkua, tomaattia ja fetajuustoa. Sain siitä jopa kehuja äidiltäni, joka on tunnetusti kriittinen kokki. (Paitsi jos olen tehnyt smetana-kastikkeen, ne ovat aina täydellisiä hänen mukaansa).

Onko ohrajauho terveellistä?

Joo, ohrajauho on ihan jees! Ainakin mun mielestä. Mun kaveri käyttää sitä vaikka mihin. Terveellistä se on, ainakin verrattuna vaikka valkoiseen vehnäjauhoon.

• Kuitua on paljon. Ihan hirveesti, oikeesti. Ja se on hyvä juttu, koska se auttaa ruoansulatusta ja pitää maha täynnä pidempään. Ei tule niin helposti nälkä.

• Sokeri ja rasva niihin vaikuttaa myös. Mä en oikeasti ymmärrä täysin miten, mutta kuulin jostain että hyviä vaikutuksia on. Verensokeri pysyy tasaisempana. Äiti sanoi että hyväksi se on.

• Kolesteroli sekin laskee kuulemma. Mä en ole itse huolissani siitä, mut jos sulla on ongelmia, niin ohrajauho voisi olla hyvä vaihtoehto. Ainakin jos lääkäri suosittelee.

Ohrajauhoa saa muuten kaupasta, joko ihan tavallisena tai sitten jotain "täysjyvä"-juttuja. Käytän sitä itse leivontaan aika paljon, leivän ja pullaa tekemiseen erityisesti. Tänä vuonna olen tehnyt erityisesti ohrapuuroa aamiaiseksi. Hyvä ja täyttävä aamiainen. Terveellistä. Sanoisin, että kokeile! Olen kuullut, että se sopii myös gluteenitonta ruokavaliota noudattaville, pieniä määriä. On tosin tarkistettava pakkausmerkintä, ettei ole ristikontaminaatiota.

Millä korvata ohrasuurimot?

Ohrasuurimot... niiden maku, tuo maanläheinen, hieman makea… muistan lapsuuden kesät, isoäidin mökillä. Savusaunan lämmöstä leijuva tuoksu sekoittuu ohrapuuron tuoksuun. Aika pysähtyy.

• Ohrasuurimoiden korvaaminen: Riisi on mainio vaihtoehto, pehmeä ja neutraali.
• Suhde: Kokeile 1 dl riisisuurimoita ja 1 1/2 dl ohrasuurimoita. Toinen kerta voisi olla 1/2 dl riisiä ja 2 dl ohraa, kenties. Sekoita rohkeasti!

Se maku, se on jotain muuta. Riisi on kuin kevyt silta ohran voimakkaan maun välillä. Kokeile! Muokkaa suhteita oman maun mukaan.

Ajatukset kietoutuvat toisiinsa. Riisi, ohra, kesäpäivät… isoäidin reseptit. Miten paljon on muuttunut, miten paljon on pysynyt samana.

• Riisin ja ohran yhdistelmä tuo uusia sävyjä makuun.
• Leikkisä kokeilu, tasapaino, sopusointu...
• Ohran maanläheisyys ja riisin pehmeys; täydellinen liitto.

Riisin valkoisuus ja ohran kullanruskea hehku… kuva ikään kuin vanhasta valokuvasta, hieman haalistunut, mutta täynnä lämpöä. Se on muisto, tunne. Se on maku. Se on ohrasuurimopuuro.

Mistä vihanneksista, hedelmistä ja marjoista saa A-vitamiinia?

A-vitamiinin lähteet:

• Eläinperäiset: Maito, juusto, voi, munat, maksa.

• Kasviperäiset (beetakaroteeni): Porkkana, lehtikaali, bataatti, pinaatti, tomaatti, paprika, parsakaali. Keho muuntaa beetakaroteenin A-vitamiiniksi.

Huomio: 2023 vuoden tiedot. Muuntumisprosentti vaihtelee.

Onko ohrasuurimot terveellisiä?

Onko ohrasuurimot terveellisiä? Kyllä, ainakin minun kokemukseni mukaan. Muistan kun äitini teki ohrasuurimosta puuroa minulle lapsena, silloin vuonna 1987, kylmässä omakotitalossamme Espoossa. Pakkanen paukkui ikkunoissa, muistan sen hyvin. Puuro oli lämmittävää ja maukasta, ja siitä jäi aina hyvä olo. Ei mitään vatsavaivoja tai muuta. Silloin en tietysti ajatellut terveellisyyttä, mutta nyt aikuisena olen huomannut, että ohra on tosi hyvä juttu.

Olen lukenut, että ohra on hyväksi diabeetikoille ja auttaa ruoansulatuksessa.

• Se sisältää kuitua,
• joka on hyväksi suolistolle.
• Ja vitamiineja ja mineraaleja.
• Lisäksi olen huomannut, että ohrasuurimopuuro saa minut kylläiseksi ja jaksamaan paremmin. En ole diabeetikko, mutta syön ohraa terveellisen elämäntavan osana.

Tänä vuonna 2024 olen itsekin tehnyt ohrasuurimopuuroa useasti aamiaisena. Esimerkiksi tänäänkin. Tein sitä kauramaidolla ja lisäsin kanelia ja hunajaa. Nam! Ihana lämmin ja pehmoinen aamu. Hyvä tunne koko päiväksi.

Tiedän, että ohra on monipuolinen raaka-aine, jota voi käyttää monella tavalla. Minulla on joitakin ohjeita ohran käyttöön. Näitä voin jakaa myöhemmin.

Mitä ohraryyneistä voi tehdä?

Yön hiljaisuudessa... kysyt mitä ohraryyneistä voi tehdä. Ohrasuurimoita... ne ovat niin arkisia, mutta silti jotenkin... unohdettuja.

• Niitä voi keittää riisin tavoin. Lisäkkeeksi, niin kuin aina ennenkin. Muistan lapsuudesta... äidin tekemää... jotain yksinkertaista.
• Ohratto... ohratto kuulostaa jo vieraammalta. Ehkä pitäisi kokeilla.
• Puuro. Ohraryynipuuro. Se on ehkä se tutuin. Lämmin ja lohdullinen.

Lämmin ohralisäke... sopii lihan, kanan, kalan kanssa. Tai sellaisenaan. Niin kuin joku kasvisruoka. Mietin, onko sillä väliä minkä kanssa sitä syö. Ehkä ei. Ehkä se on vain olemassa.

Olen joskus miettinyt miksi joitain ruokia unohdetaan. Onko niissä jotain vikaa? Vai onko kyse vain siitä, että aika muuttuu ja uudet maut tulevat tilalle. Ehkä ohraryyneillekin tulee vielä uusi aika. Tai sitten ei.

Mitä voi tehdä ohrasuurimoista?

Ohrasuurimot, ahaa, ohrasuurimot… Ne tuovat mieleen lapsuuden, isoäidin keittiön, sen lämpimän, mausteisen tuoksun… Puuro, tietenkin, paksu, kultaisen keltainen ohrapuuro. Joulupuuron alkuperäinen muoto, ikivanha perinne, sydäntä lämmittävä. Muistan sen maun, pehmeän, hieman makeahkon…

• Ohrapuuro: Se on klassikko, ihanaa, lämpöä ja muistoja.

Ajatukset harhailevat… ohra… jyvät… keltainen… maaseutu… kevät…

• Ohrahelmiä: Niitä voi käyttää niin monella tavalla! Lisäkkeenä, kuin riisiä, muttei niin neutraalia, oma maku on vahva. Se kätkee sisälleen maanläheisyyden, keväällä kylvetyn siemenen…

Kuvittelen sen: kulho täynnä ohrahelmiä, höyry nousee… lämpöä, kodikkuutta…

• Ohrasuurimot: Ei pelkkää puuroa! Niistä voi tehdä ohra-risottoa, ohra-toksi. Se on kuin risoton pehmeämpi versio, mausteisempi ehkä.

Muistan senkin maun, miedon, jyvän maku on vahvasti läsnä. Se muistuttaa minua luonnosta, kasvun voimasta, maan energiasta. Keittiössä on lämmin, auringonpaistetta ikkunoista…

Ajattelen nyt niitä muistoja, vanhoja reseptejä… jokaisessa jyvässä on tarina. Ohrasuurimot, niin paljon enemmän kuin vain raaka-aine...