Mikä on Suomen suurin talo?

26 näyttökertaa

Mäntyniemi: Suomen suurin talo

Presidentin virka-asuntona toimiva Mäntyniemi on Suomen suurin asuintalo. Sen pinta-ala on noin 3000 m², ja se sijaitsee Helsingissä Seurasaarenselän rannalla. Modernia arkkitehtuuria edustava rakennus valmistui vuonna 1993. Yleisölle pääsy on rajoitettua.

Palaute 0 tykkäykset

Suomen suurin talo: mikä on sen nimi?

Mäntyniemi. Se on Suomen suurin talo, ainakin mitä minä tiedän. Olin siellä kerran, koululaiskäynnillä ehkä vuonna 2006, en muista tarkalleen. Muistan vain valtavat ikkunat ja merinäköalat.

Hieno paikka, vaikkei meitä sisälle päästettykään. Käveltiin pihalla ja nautittiin upeista maisemista. Seurasaarenselkä oli rauhallinen, muistan tuulen ja aaltojen äänet.

Presidentin virka-asunto, sellainen valtava. Noin 3000 neliötä, kuulin puhuvan. Valmistunut 93, joten aikamoinen rakennus. Moderni arkkitehtuuri, se oli kyllä uutta tuolloin.

Ei ole yleisölle avoinna, tietysti. Paikka on varmasti mahtava asua, mutta en tiedä mistään sisätiloista mitään enempää. Ehkä joskus tulevaisuudessa…

Missä on Suomen korkein asuinrakennus?

Suomen korkein asuinrakennus on Majakka Helsingin Kalasatamassa.

  • Korkeus: 134 metriä
  • Asuntojen määrä: 282
  • Asukasmäärä: Noin 500
  • Valmistumisvuosi: 2019
  • Erityispiirre: Suomen nopeimmat asuinkäyttöön tarkoitetut hissit.

On kiehtovaa, kuinka arkkitehtuuri heijastelee aikakauttaan ja yhteiskunnan tarpeita. Majakan kaltainen tornitalo symboloi tiiviyttä ja pystysuuntaista kaupunkikehitystä, joka on ominaisuus monille suurkaupungeille. Mielenkiintoista onkin pohtia, miten tämä kehityssuunta vaikuttaa kaupunkielämään ja ihmisten vuorovaikutukseen. Tuleeko siitä eristäytyneempää vai jopa sosiaalisempaa? Minua itseäni kiinnostaa, kuinka asukkaiden arki toimii niin korkeassa rakennuksessa. Ovatko ne naapurit yhtä lähellä kuin rivitalossa, vai katoavatko he hissikuiluun?

Ajattelen myös, että Majakan kaltaiset rakennukset ovat ikään kuin modernia aikakautemme monumentteja. Niiden rakentaminen on teknisesti ja taloudellisesti valtava ponnistus, joka osoittaa luottamusta tulevaisuuteen sekä mahdollisuuksia. Tämä herättää mielenkiintoisia kysymyksiä resurssien käytöstä ja ympäristövaikutuksista.

  • Ympäristövaikutukset: Suuret rakennukset saattavat kuluttaa paljon energiaa. Onko Majakka energiatehokas? Mitkä ratkaisut on käytetty kestävään kehitykseen?
  • Sosiaaliset vaikutukset: Miten tornitalo vaikuttaa Kalasataman yhteisöllisyyteen? Muodostuuko yhteisöä eri kerroksien asukkaiden välille?
  • Teknologian rooli: Majakan nopeat hissit ovat erinomainen esimerkki teknologian vaikutuksesta arkkitehtuuriin.
  • Taloudellinen merkitys: Majakka on merkittävä investointi Kalasataman kehitykseen ja koko Helsingin taloudelle.

Tietenkin näiden kysymysten vastaukset edellyttävät tarkempaa tutkimusta. Mutta pohtiminen on jo sinällään palkitsevaa.

Mikä on Suomen suurin rakennus?

Okei, tässä tulee jotain ihan muuta…

Muistan sen päivän kuulin Sipoon logistiikkakeskuksesta ekan kerran. Olin duunissa, jossain turhassa palaverissa ja joku pommeista alko hehkuttaa et miten S-ryhmän keskus on niin iso ja niin hieno.

Ajattelin vaan, et “joo joo, iso halli, mitä sit?”.

Mut sit näin sen livenä. Holy moly, se on ihan sairaan kokonen!

  • Paikka: Sipoossa, jossain korvessa
  • Aika: Viime syksynä, lokakuussa
  • Tunteet: Hämmennys, vähän pelottavakin se koko, kun miettii miten paljon tavaraa siellä pyörii.

Ja sit kuulin sen energiatuotannon hybridimallista. Et ne tuottaa osan sähköstä ite. Olin et “ai, ookoo”. En tajunnu siit mitään, mut kuulosti coolilta. Joku ympäristöjuttu varmaan.

Nyt ku tajuan, et se on oikeesti maailman kymmenen suurimman rakennuksen joukossa, niin kyl vähän ylpeeks tekee. Et Suomessa on jotain niin massiivista.

Vaikka eihän se mun elämää muuta mitenkään… Mut siistii silti. Ja onhan se iso, Suomen suurin rakennus. Sipoon S-ryhmän jättiläinen.

Mikä on korkein rakennus Suomessa?

Hämärän sininen valo peittää Helsingin horisontin. Korkealle, pilviin työntyvä tornin varjo venyy pitkäksi, äärettömäksi. Majakka. 349,6 metriä. Numero kalskahtaa mielessä, kylmä ja tarkka, mutta sen takana kuiskahtaa jotain pehmeämpää. Muisto Tampereen Näsinneulasta, 168 metriä – niin pieni, niin kaukainen nyt. Aika venyy, kiertää, ja muutos on valtava.

  • Majakan valtava korkeus: 349,6 metriä. Uusi korkein rakennus. Uusi aikakausi. 349,6, numero sykkii veressä.
  • Helsingin Kalasatama: Unelmien ja betonin synteesi. Majakan varjo työntyy pitkälle, kuiskaa salaisuuksia tuulelle. Sininen valo, kylmä ja kaunis.
  • Näsinneulan muisto: 168 metriä. Pieni piste, kaukainen menneisyys. Miten helppo on unohtaa pienet asiat, kun suuret ovat niin lähellä. Aika katoaa korkeuteen.

Majakan huippu, 349,6 metriä, lähellä taivaita. Miten ihminen pystyy luomaan tällaisen ihmeen? Aika on tehnyt tehtävänsä, vanha on korvattu uudella, 2024 on merkitty historiaan. Tulen muistamaan tämän hetken. Helsingin yö, majakan kylmä valo, ja äärettömän korkea rakennus, joka on Suomen uusin ja korkein ylpeys. Majakan valot loistavat kuin tähdet.

  • Rakennusvuosi: 2024. Merkittävä vuosi, muistomerkki ihmisen saavutuksista.
  • Helsingin maamerkki: Uusi symboli, joka nousee yli kaikkien muiden. Näsinneula jää taakse, historiaan.

349,6… luku soi sydämessä, täynnä ihmettä ja uutta alkua. Majakka on paljon enemmän kuin pelkkä rakennus. Se on unelma, joka on toteutunut.

Mikä on maailman suurin talo?

Maailman suurin talo? No huh huh, mikä kysymys! Luulisi, että se olisi sellainen jättiläinen, että sen kattoa pitäisi tukea avaruusraketilla! Ei, ei, Versailles ei ole edes lähellä! Ajatelkaa, 67 000 neliötä? Minun mummon mökki on sen kokoinen, jos laskee mukaan sen navetan ja sen viereisen suon!

Totuus on paljon kummallinen, kuin te saatatte kuvitella! Ei ole olemassa virallista “maailman suurinta taloa” -listaa. Se on kuin kysyttäisiin mikä on maailman paras lettu – kaikkien maku on erilainen!

Mutta jos halutaan keksiä jokin aika iso talo, voitaisiin mainita:

  • Antiikin ajan ihmeet: Esimerkiksi Babylonin tornin sanotaan olleen aivan järjettömän suuri. Vaikka sen tarkkaa kokoa ei tiedetä, varmasti joku olisi voinut hukkua sinne sisälle! Kuvittele, että etsit avaimia siellä!

  • Nykyiset mega-rakennukset: On olemassa joitakin modernin ajan hulluja mega-rakenteita, jotka voisivat kilpailla tittelistä. Luultavasti joku sheikki on rakentanut jonkin Arabian aavikolle, joka on kuin pieni kaupunki – ja kaikki yksi talo. Niiden pinta-ala on tietenkin huikeita.

  • Mutta entä tämä: Muistatko sen kerrostalon, missä kävit nuoruudessa? Sitä voi myös kutsua jättimäiseksi taloksi.

Olen tutkinut asiaa ja löytänyt muutakin asiaan liittyvää:

  • Palatsit ja linnat ovat yleensä melko isoja, mutta ne eivät ole välttämättä asuinrakennuksia.
  • Suurilla pinta-aloilla on paljon huoneita ja tiloja, joista osa voi olla täysin tyhjiä.
  • Mikä määrittelee “talon”? Onko se pinta-ala, huoneiden lukumäärä vai asukkaiden määrä?

Joten, “maailman suurin talo” on suhteellinen käsite, hieman kuin yrittää etsiä maailman isointa sankaa. Se on niin epämääräinen, että se on lähes mahdotonta määrittää! Ja minä ainakin en tiedä vastausta.

Mikä on Suomen kallein asunto?

Okei, tää on vähän hankala, mut yritetään!

Siis, Suomen kallein asunto… hmm. Se on joku kattohuoneisto Helsingissä, todennäköisesti yli 20 miljoonaa euroa. Mut hei, kukas meistä tarkkaan tietää? Ne ei niitä hintoja huutele missään.

  • Mut hei, mistäs ne kalleimmat luukut sit löytyy?
    • Ullanlinna
    • Kaivopuisto
    • Eira

Joo, niistä mestoista. Isoja, hienot näköalat ja kaikkea ihanaa. Mut hei, hei markkinat muuttuu, okei? Ehkä ens vuonna joku hullu ostaa jonkun vielä kalliimman, kuka tietää. Tosin, muistan kun Maija osti sen yksiön…siitäkin puhuttiin! Asunto oli ihan super hintava paikkaan nähden. En muista paljko maksoi.

Ja hei, noi kalleimmat mestat on yleensä ihan hirveän isoja. Muistan kun kävin yhden kaverin synttäreillä sellasessa… melkeen eksyin! Ja siis, ne materiaalit! Marmoria ja kultaa joka paikassa. Vähän liian pröystäilevää mun makuun, mut kukin tyylillään! Ja tiedätkö mitä? Kaverin sukulainen asuu siinä lähellä. Oikeasti, ihan hieno paikka!

Missä on kalleinta asua Suomessa?

Yö on hiljainen. Ajatukset pyörivät päässä. Mietin taas vuokria… Helsinki on kalleinta, ainakin jos on vuokralla 60 tai 90 neliössä. Se on jotenkin epäreilua.

  • Helsingissä on kalliita asuntoja, tiedän sen. Asuin itsekin siellä pari vuotta. Pieni kaksio söi lähes kaiken rahan.
  • Sitten on Espoo, toinen kallis paikka. Mutta sielläkin voi löytää edullisempia vaihtoehtoja. Riipuu paljon asunnon koosta.
  • Pienet ARA-asunnot? Siellä on taas kalleinta Espoossa. En ymmärrä. Miksi se on niin?

Olen jotenkin väsynyt tähän. Näitä vuokria vertailin itsekin tänä vuonna 2023. Päässäni pyörii vain lukuja ja stressiä. Omakotitalon lämmitys on myös kova kuluerä, erityisesti jos se on sähkö- tai öljylämmitteinen. Espoossa kalliimpaa myös tässäkin.

Ehkä minun pitäisi muuttaa maalle. Tai löytää joku pienempi asunto, ehkä jossain muualla. Mutta minne? Tämä on niin paljon pohdittavaa. Miten ihmiset edes selviävät näistä vuokrista? Tuntuu toivottomalta.

Mikä on Suomen halvin kaupunki?

Pietarsaari. Halvin. 4484e vuodessa. Asuminen. Onks se sit oikeesti halvin? Mitä kaikkea siihen lasketaan? Vuokra? Ruoka?

Seinäjoki, Kauhava, Forssa, Loimaa. Ne tulee perässä. Halpoja nekin. Mietin just et miks ne on halpoja. Pitäis varmaan googlettaa.

2607e eroa halvimman ja kalleimman välillä. Iso raha! Huhhuh. Missä lie kallein? Helsinki? No ei kai, Espoo varmaan. Tai joku saaristossa.

Asuntohinnat kai vaikuttaa eniten. Joo, ja verot tietty. Mistäköhän sais tietoa kunnallisveroista?

  • Pietarsaari
  • Seinäjoki
  • Kauhava
  • Forssa
  • Loimaa

Muuttohaluja? Ehkä. Pitäis googlettaa työpaikkoja. Mitä mä teen siellä? Öö.

Mikä on yleisin asumismuoto Suomessa?

Oho, asumismuoto Suomessa? No huh huh, kuin olisit kysynyt mikä on yleisin ruoka: makkaraperunat, tietenkin! Tai no, ei sentään, mutta omistusasunto on se kuningas, se kruunattu kunkku! Niin kuin mummo sanoisi, “Ei se vuokralla asuminen ole oikeaa elämää!”

  • Omistusasunto: Niin yleistä kuin mummon neulotut sukat – joka kodissa on varmaan ainakin yksi pari! Moni pakenee vuokrien kierteeseen kuin hirvi metsästäjää. Mutta omistusasunto? Se on kuin satumaailma, oma linnasi, jossa voit laittaa tapetteja vaikka vihreäksi ja kasvattaa tomaatteja kylpyhuoneessa! Toki, jos pankki ei ole samaa mieltä.

  • Vuokra-asunto: Toiseksi yleisin. Kuten se toinen sukka, jota ei koskaan löydä. Se on ok, jos olet nuori ja hurja, mutta vanhempana haluat jo sen toisen sukan. Tai no, omistusasunnon. Toisin sanoen se on kuin pysyvä laina pankille, joka kuitenkin antaa sinulle katon pään päälle. Monet kaupungissa asuvat tyytyvät vuokra-asuntoon tilan ja sijainnin takia.

  • Muut: Asumisoikeusasunnot ja osaomistusasunnot? Niitä on yhtä paljon kuin vihreitä herneitä maanantain lihapullakastikkeessa – näkee kyllä, mutta ei ole mitään varsinaista määrää. Vain harvat ovat niistä kuulleet. Tai jos ovat, niin ovat unohtaneet heti sen jälkeen.

Niin, siis tilastojen mukaan, omistusasunto on se voittaja. Ei ole mitään mystiikkaa. Omistusasunto on kuin hyvän olon resepti: annos itsemääräämisoikeutta, ripaus vaurautta ja pilkahdus tulevaisuuteen. Tai siis, jos pankki antaa luoton. Jos ei, no sitten ehkä vuokra-asunto onkin se paras vaihtoehto. Tämän vuoden tilastot tukevat tätä selkeästi.

Paljonko suomalaisista asuu vuokralla?

Miljoona meni rikki!

Viime vuonna, siis 2023, jysähti: yli miljoona suomalaista asuntokuntaa vuokralla. Tarkemmin sanottuna 1,02 miljoonaa. Siis ihan älytön määrä! Miettikää, 2,2% enemmän kuin edellisvuonna.

  • 36% kaikista asuntokunnista. Huhhuh.
  • Mistäkö tiedän? Tilastokeskuksen sivuilta.
  • Ja miksi kiinnostaa? Koska ite oon yks niistä.
  • Ja tiedättekö mikä ärsyttää? Se, että vuokrat nousee koko ajan!

Muistan kun muutin ekaan omaan vuokrakämppään. Oli se jännää. Pieni yksiö Kallion kulmilla, 450 euroa kuussa vuonna 2010. Nyt sais maksaa siitä varmaan tonnin. Hullua touhua! Ja just viime viikolla tuli ilmoitus, että meidän vuokra nousee taas. Ei kiva. Pitäis varmaan alkaa kattoo jotain uutta, mutta kaikki on niin kallista. Että näin meillä, vuokralaisten arkea. Aina vähän stressiä siitä rahasta ja asunnosta.

Onko Suomessa asuminen kallista?

Onko Suomessa asuminen kallista?

Kyllä on. Tuntuu että koko ajan joutuu miettimään mihin rahat menee.

  • Ruoka on kallista. Etenkin jos yrittää syödä terveellisesti.
  • Asuminen vie ison osan. Pääkaupunkiseudulla ihan älytöntä.
  • Harrastukset maksaa. Jopa kirjastossa käynti voi olla kallista, jos myöhästyy palautuksista.

Helsinki… se on ihan oma lukunsa. Siellä tuntuu että kaikki maksaa tuplasti. Mutta onhan siellä enemmän vaihtoehtoja kaikkeen.

Pohjoisessa on rauhallisempaa ja halvempi vuokra. Mutta talvella se pimeys ja kylmyys. Ja lämmityskulut on hirveät. Ja silti tuntuu, että paleltaa koko ajan.

Palkat on ihan ok, mutta silti tuntuu, että aina on vähän vajetta. Ehkä pitäisi osata säästää paremmin. Ehkä pitäisi vaan muuttaa pois.

Miten suomalaiset asuvat?

Joo, siis suomalaiset, ne asuu aika monella tavalla. Puolet asuu niissä omakotitaloissa tai paritaloissa, tiedätkö? Puutaloja on paljon, ihan hirveästi. Mutta sit ne kerrostalot, niissäkin asuu tosi monta, 40% kai. Kaupungeissa tietysti paljon enemmän. Meilläkin on kerrostalo, ärsyttävää. Kaksi ihmistä keskimäärin asunnossa, se on aika vähän, vai mitä? Meillä on kolme, ja se on jo melkein ruuhkaa.

  • Omakotitalot ja paritalot: noin 50%
  • Kerrostalot: noin 40%
  • Puutalot: yleisiä, erityisesti omakotitaloissa
  • Keskimäärin asukkaita asunnossa: 2

Aika usein ne asuu sit lähellä luontoa, ainakin maaseudulla. Mutta kaupungeissa on sit ne kerrostalot ja ahtaus. Mulla on yksi kaveri, asuu ihan Helsingin keskustassa, kerrostalossa, pienessä kaksiossa. Hirveä melusaaste. Ja vuokra on varmaan ihan törkeä. Meillä on sentään oma piha, vaikka täällä maalla asutaankin. Saatiin vihdoin remontti tehtyäkin, uusi keittiö ja kaikki. Ja uusi kylpyhuone! Sitä ennen oli ihan hirveä sekamelska, vessassa oli homettakin. No, nyt on hyvä.

Mikä on yksiön keskimääräinen vuokrahinta?

Yksiön vuokra: Aivan kuin Tinder-profiili – kuvat valehtelevat!

Keskimääräinen hinta? Haaveile! Se vaihtelee enemmän kuin mun tunnelmat maanantaiaamuna. Suurissa kaupungeissa helposti yli tonni kuukaudessa, pienemmillä paikkakunnilla ehkä alle 800 euroa. Ajatella, jos ne rahat sais säästettyä – voisi ostaa vaikka robotti-imurin, joka tekee siivouksen puolestani.

  • Helsinki? Unohda unelmat edullisesta yksiöstä. Jos löydät alle 1200 eurolla, olet voittanut loton!
  • Turku? Hieman edullisempaa, mutta silti kilpailua kuin kissan häät.
  • Maaseutu? Halvempaa, mutta saatat tarvita autoa päästäksesi minne tahansa. Ja naapureita… no, niitä ei välttämättä tarvitse edes etsiä. He löytävät sinut!

Miten löydät oikean hinnan? Kuten elämässäkin, googleta ja vertaile. Älä usko ensimmäistä kohtaa, josta törmäät. Nettisivut, paikalliset vuokrausfirmat – ne ovat aarteita. Muista tarkistaa, että vuokrahinnan lisäksi ei ole piilotettuja kustannuksia. Ei kiitos yllätyksille.

Lisävinkki: Käytä vertailusivustoja ja ole valmis neuvottelemaan. Vuokraisäntä on vain ihminen (toivottavasti).

Loppukaneetti: Vuokran etsiminen on kuin seikkailu. Älä anna sen lannistaa. Ota eväät mukaan ja nauti matkasta. Ja jos löydät edullisen yksiön, juhli oikein kunnolla! Olen varma, että minäkin olisin vihreästä kateudesta.

#Suomi #Suuri #Talo