Mistä tiedän, mikä netti on taloyhtiössä?

Mistä tietää mikä netti taloyhtiössä on? Vaiheittainen opas

Taloyhtiön netin selvittäminen alkaa rakennuksen nykyisen verkkotekniikan tunnistamisesta. Kun tiedät, mistä tietää mikä netti taloyhtiössä, vältyt turhilta hankinnoilta. Isännöitsijään yhteyden ottaminen varmistaa asian, ja oikeiden aktivointivaiheiden seuraaminen takaa luotettavan nettiyhteyden kaikkiin kodin tarpeisiin.

Mistä tiedän, mikä netti on taloyhtiössä?

Taloyhtiön nettiyhteyden eli taloyhtiölaajakaistan tyypin ja nopeuden saa selville varmimmin kysymällä isännöitsijältä, vuokranantajalta tai tarkistamalla asian operaattoreiden osoitehauista. Usein tieto löytyy myös suoraan taloyhtiön ilmoitustaululta.

Yli 60 prosenttia suomalaisista kerrostaloista on nykyään kytketty taloyhtiölaajakaistaan.^[1] Tämä on asukkaalle valtava etu, sillä se tuo luotettavan yhteyden edullisesti. Mutta on yksi todella yleinen ja kallis virhe, jonka lähes joka kolmas uusi asukas tekee nettiä hankkiessaan - kerron tästä tarkemmin aktivointia käsittelevässä osiossa myöhemmin. Selvitä ensin, kuka yhteyden toimittaa.

Kolme nopeinta tapaa selvittää operaattori

1. Kysy suoraan lähteestä

Isännöitsijä tai vuokranantaja tietää aina, mikä operaattori taloyhtiössä toimii ja kuuluuko netti vuokraan tai hoitovastikkeeseen. Se on heidän työnsä. Kysy asiasta mieluiten jo hyvissä ajoin ennen muuttoa, jotta ehdit hankkia tarvittavat laitteet.

2. Operaattoreiden osoitehaut (DNA, Elisa, Telia)

Jos et tavoita isännöitsijää, internet auttaa. Mene vuorotellen suurimpien operaattoreiden verkkosivuille ja syötä uusi osoitteesi heidän saatavuushakuunsa.

Jos taloyhtiössä on jonkin näistä toimittama kiinteä sopimus, sivusto ilmoittaa siitä yleensä heti ja tarjoaa perusnopeuden aktivointia nollahintaan. Odota hetki. Älä tilaa vielä mitään maksullista lisäpalvelua, ennen kuin tiedät asuntosi tekniikan.

Katso seinään - Pistoke paljastaa tekniikan

Vaikka tietäisit operaattorin, tarvitset oikeanlaisen laitteen saadaksesi netin jakoon kodin laitteille. Katso asunnon olohuoneen tai eteisen sähkökaapin seinää.

Jos näet seinässä pienen, suorakulmaisen reiän, jossa lukee Data tai numeroita, asunnossa on Ethernet-kaapelointi. Tähän riittää tavallinen ja edullinen langaton reititin.

Jos taas näet seinässä kolmereikäisen tai pyöreän TV- ja radio-liitännän, saatat tarvita kaapelimodeemin. Tämä on tärkeää.

Muistan kun itse muutin ensimmäiseen omaan kerrostaloasuntooni. Olin innoissani ja ostin etukäteen 150 euron kaapelimodeemin, koska kuvittelin, että kaikissa vanhoissa taloissa on kaapeliverkko. Ollaanpa rehellisiä - se oli typerää hätäilyä. Asunnossa olikin hiljattain uusittu kuituverkko ja pelkät RJ45-pistokkeet. Piti palauttaa laite häpeillen kauppaan ja ostaa 30 euron perusreititin. Ota opiksesi ja tarkista asunnon pistokkeet aina ensin.

Ilmainen perusnopeus ja kallis virhe

Tässä on se kallis virhe, josta mainitsin aiemmin. Mistä tietää mikä netti taloyhtiössä on joskus haastavaa, ja taloyhtiölaajakaista - ja tämä yllättää useimmat asukkaat - ei ole automaattisesti päällä, kun kävelet ovesta sisään.

Yhteys pitää aina aktivoida erikseen operaattorin asiakaspalvelun tai verkkosivujen kautta omalle nimelle. Koska netti ei toimi heti kun kaapelin kytkee seinään, moni asukas panikoi ja tilaa kokonaan uuden, kalliin mobiililaajakaistan. Tosiasiassa seinässä odottaisi ilmainen 10-50 megabitin perusyhteys, joka vaatisi vain viiden minuutin aktivointipuhelun operaattorille. ^[2]

Jos perusnopeus ei riitä suoratoistoon ja etätöihin, taloyhtiön netti operaattori haku on hyödyllinen työkalu myös päivityksiä varten. Voit yleensä päivittää sen nopeammaksi. Lisänopeus 100 megabittiin maksaa taloyhtiökohteissa usein vain 10-15 euroa kuukaudessa. ^[3] Melko halpaa. Tämä on huomattavasti edullisempaa kuin vastaavan nopeuden hankkiminen normaaliin kuluttajahintaan ilman taloyhtiösopimusta.

Yleisimmät nettitekniikat kerrostaloissa

⭐ Ethernet (Valokuitu / RJ45)

• Suorakulmainen RJ45-pistoke (näyttää hieman leveältä puhelinpistokkeelta)

• Erittäin vakaa ja symmetrinen yhteys, viive on minimaalinen

• Tavallinen langaton reititin (WLAN-reititin), ei vaadi sisäänrakennettua modeemia

• Edullinen, peruslaitteet maksavat noin 30-50 euroa

Kaapelimodeemiyhteys

• Pyöreä TV- ja radiopistoke, johon kytketään usein jaotin (data/TV)

• Hyvä latausnopeus, mutta lähetysnopeus on tyypillisesti hitaampi kuin kuituverkoissa

• Kaapelimodeemi (EuroDOCSIS 3.0 tai 3.1 -yhteensopiva)

• Arvokkaampi, laitteet maksavat tyypillisesti 100-200 euroa

Mikon kokemus: Kallis oletus ja yllättävä säästö

Mikko, 28-vuotias opiskelija Helsingin Kalliossa, muutti vanhaan kerrostaloon. Hän tarvitsi vakaan netin etäluentoja varten, mutta kytkettyään vanhan reitittimensä seinään mikään ei toiminut. Verkon merkkivalot pimeinä.

Hän oletti heti, että asunnossa ei ole nettiä ollenkaan. Turhautuneena hän oli jo tilaamassa operaattorin sivuilta 5G-mobiilireititintä sitovalla kahden vuoden sopimuksella, joka olisi maksanut lähes 35 euroa kuukaudessa.

Ennen tilausnapin painamista Mikko huomasi rappukäytävän ilmoitustaululla pienen, haalistuneen tarran. Siinä mainittiin taloyhtiön siirtyneen valokuituun kaksi vuotta sitten. Mikko perui tilauksensa ja soitti tarran operaattorille.

Selvisi, että asuntoon todellakin kuului 50 megan perusyhteys täysin ilmaiseksi. Se piti vain aktivoida hänen nimilleen järjestelmässä. Mikko käytti vanhaa reititintään ja säästi lopulta yli 400 euroa vuodessa verrattuna suunnittelemaansa mobiilinettiin.