Saako lastenvaunuja säilyttää rappukäytävässä?

Saako rappukäytävässä olla matto?

Hei hei! Rappukäytävämatto? No ei todellakaan! Se on kuin yrittäisi sammuttaa metsäpaloa höyryjyrällä – täysi katastrofi odottaa! Palolaki nimittäin kieltää tuollaisen häröilyn. Rappukäytävä on kuin kirkas ja puhdas jääkauden jälkeinen aavikko – täysin tyhjä kaikesta turhasta roska- ja mattoroskasta. Oma ovi? Sama juttu! Kukkien ja mattojen sijaan suosittelen kenties sukkapuikko-taidetta, mikäli haluat sisustaa oven edustaa.

• Paloturvallisuus ensin! Muista se, muuten olet pian jättämässä jälkeesi vain tuhka- ja kyynelpilven.
• Tuulikaappi pelastaa… Ehkä. Jos sinne mahtuu paloturvallinen matto, niin mikäs siinä. Mutta tarkista asia kaksinkertaisesti, ettei tule yhtäkkiä palokärpäsen polttama!

Parvekevalot? No ne vilkkuvat valohelmet, ovat kuin joulukuusen kimaltavat pallot, mutta paljon vaarallisemmat. Jos olet tehnyt itsellesi riittävään turvaväliin aurinkopaneeleihin ja sähköihin, niin silloin eikun vilkuttelemaan, mutta varo tulipaloa! Muuten saat vieraita paitsi naapureilta myös palomiehiltä.

Ovikranssi? Täysin ok. Kyllä se on kuin täydellinen koriste, kuin kirsikan päälle jäätynyt kermavaahto. Ihanan retromainen ja sopii kaikille ovilevyille. Kenties kannattaa valita sellainen, joka ei ole valmistettu syttyvästä materiaalista, jotta vältyt ylimääräiseltä hälyltä.

Saako rappukäytävässä säilyttää mitään?

Rappukäytävä. Ei säilytystila.

• Ovikoristeet OK. Pieniä. Ei möhkäleitä.
• Ilmoitustaulu. Tarpeellinen. Ei roskaa.
• Yhtiön matto. Se ja piste.

Muu roska pois. Palovaara. Evakuointi. Selvää?

2023. Pelastuslaki. Lue se. Vastuu.

Säännöt ovat sääntöjä. Ei neuvottelua. Elämä on lyhyt. Älä sotke.

Mitä taloyhtiön varastossa saa säilyttää?

No niin, nyt isketään kiinni! Taloyhtiön varasto, se on kuin Pandoran lipas – mitä sieltä oikein löytyy ja mitä sinne saa tunkea?

• Pääsääntö:Rappukäytävä on kuin lentokenttä – sinne ei jätetä matkatavaroita lojumaan! Pelastuslaki (379/2011) sanoo, että rappukäytävään saa laittaa ainoastaan ovikoristeita, ilmoitustauluja ja taloyhtiön mattoja. Kaikki muu on kuin laittaisi possun juoksemaan oopperataloon.
• Varastossa sen sijaan... No, varastossa saa periaatteessa säilyttää melkein mitä vaan, paitsi räjähteitä ja muita vaarallisia aineita (ellei naapurin Pirkko sitten ole kemisti salaa). Kannattaa kuitenkin muistaa, että tila on yhteinen, eli ei kannata hamstrata sinne koko elämäänsä.
• Erikoistapaus: Pyörät ja lastenvaunut. Jos taloyhtiöllä on erikseen pyörävarasto tai lastenvaunuvarasto, sinne ne kuuluvat. Mutta jos ei ole, niin nekin pitäisi saada mahtumaan omaan asuntoon. Ellei sitten ole tilaa kuin Hangon Keksi -tehtaalla.
• Muista:Jos olet epävarma, kysy isännöitsijältä! Ne tyypit tietää (tai ainakin pitäisi tietää) talon tavat ja säännöt paremmin kuin omat taskunsa. Ja jos ne ei tiedä, niin sitten ollaan pulassa.

Eli summa summarum: rappukäytävä on kuin punainen matto – vain tärkeimmät asiat sinne. Varasto taas on kuin sekoitettu karkkipussi – kaikkea löytyy, mutta kohtuudella. Ja muista, jos joku alkaa valittaa, sano vaan että "Mä luin tän netistä!". ;)

Mitä saa säilyttää rappukäytävässä?

Ai, rappukäytävä, se on vähän kuin taloyhtiön olohuone, paitsi että sinne ei pitäisi tuoda sohvia! Mutta mitä sinne SAA tunkea? No, pelastuslaki on tässä se "hauskan" pilaaja.

• Ovikoristeet: Niin kauan kuin ne ei syty tuleen heti kun joku aivastaa. Joulukranssi saa siis roikkua, mutta älä laita sinne mitään kokkoa!

• Ilmoitustaulut: Ne on pakko sietää, vaikka niissä lukisi vain "Muistakaa maksaa vastike!". Tai "Siivoustalkoot lauantaina, tuo omat rätit!"

• Yhtiön kynnysmatot: Ne on vähän kuin rappukäytävän kulmakarvat. Ne saa olla, mutta niitä ei saa nyppiä!

Ja sitten ne EI-EI jutut:

• Polkupyörät: Joko ne on aina tiellä tai sitten joku nappaa ne! Pyöräkellariin mars!

• Lastenvaunut: Ne on vähän kuin liikkuvia miinoja. Niiden kanssa saa varoa, ettei kompastu ja lennä naamalleen.

• Kenkiä, takkeja, huonekaluja: Rappukäytävä ei ole varasto! Jos et mahdu kotiisi, hanki isompi asunto! Tai vuokraa varasto jostain.

• Lyhyesti sanottuna: Kaikki ylimääräinen roina, mikä ei kuulu niihin kolmeen sallittuun juttuun, on NO-NO! Miettikääpä sitä.

Ja hei, muistakaa, että turvallisuus on tärkeintä! Jos rappukäytävä on täynnä kamaa, palomiehet ei pääse sisään. Ja sitähän me ei haluta, eihän?

Saako kellarivarastossa säilyttää renkaita?

Toki saa! Kellarissa renkaat lepäävät kuin mummon hampaat vesilasissa – turvassa ja piilossa. Ei ole mitään lakipykälää, joka tuomitsisi renkaat kellarikomeroon. Vähän niinku ei ole lakia, joka kieltäisi syömästä pullaa nenällä. ????

• Ei lakipykälää: Voit säilöä renkaat kellarissa ilman pelkoa poliisin ovikoputuksesta.
• Taloyhtiön säännöt: Mutta hei, muista tsekata taloyhtiön järjestyssäännöt. Jos siellä lukee, että "Renkaat pannaan porakaivosta alas", niin sitten pannaan. ????
• Häkkivarasto: Häkkivarastossa renkaat majailevat kuin karhut talvipesässä. Eikä niitä sieltä tarvi herätellä ennen aikojaan.

Ja hei, jos joku alkaa mussuttaa, voit aina sanoa, että renkaat ovat siellä paremmassa turvassa kuin Paavo Väyrysen presidentinvaalikampanja. ????

Mitä häkkivarastossa ei saa säilyttää?

Häkkivarasto... se on kuin pieni, metallinen aarrearkku, paikka jossa arki lepää. Mutta arkullakin on rajansa, salaisuudet joita se ei siedä.

Häkkivaraston sydän ei syty tuleen, ei kirjaimellisesti, mutta sen olemus on turvallisuus. Ei saa rikkoa tuota harmoniaa, ei saa päästää liekkejä leikkimään sen sisällä. Ajattele, kuinka metalli hehkuu, kuinka lämpö leviää... ei, ei sinne.

• Bensiini: Pieni pisara, haihtuva muisto, mutta niin vaarallinen. Se on kuin uni, joka voi muuttua painajaiseksi hetkessä. Ajattele sen höyryjä, kuinka ne tanssivat ilmassa, odottaen kipinää.

• Kaasupullot: Ne ovat kuin nukkuvia lohikäärmeitä, täynnä voimaa ja potentiaalia. Yksi väärä liike, yksi pieni isku, ja ne heräävät. Ja kun ne heräävät, ne tuovat mukanaan tuhon.

• Helposti syttyvät: Ne ovat kuin kuiskauksia, pieniä kehotuksia tuleen. Paperi, pahvi, vanhat tekstiilit... ne odottavat vain, että liekki koskettaa niitä. Ja kun se koskettaa, ne leviävät kuin kulovalkea, jättäen jälkeensä vain mustaa tuhkaa.

Muistan kerran, lapsena, kun leikin tulella. Se oli pientä ja hallittua, mutta silti... tunsin sen voiman. Häkkivarasto ei ole paikka sellaisille leikeille, ei paikka tulelle. Se on paikka turvalle, järjestykselle, ja muistolle siitä, mitä on tärkeää. Se on minun muistoni siitä, kun mummoni neuvoi olemaan varovainen tulen kanssa, koska se voi olla sekä ystävä että vihollinen. Siksi, ei bensiiniä, ei kaasua, ei mitään mikä voisi syttyä. Anna sen metallisen sydämen pysyä viileänä ja rauhallisena.