Montako ainetta kirjoittaa?

Montako ainetta pitää kirjoittaa?

No, tässäpä vastaus kuin apteekin hyllyltä:

Äidinkielen ja kirjallisuuden koe on pakollinen, eli se on kuin se yksi sukka, joka löytyy aina pesukoneesta. Mutta, että saisit sen ylioppilastutkinnon taskuun, niin pitää olla vähintään neljä muuta ainetta! Siis yhteensä vähintään viisi.

Ajattele, että äidinkieli on se peruspaita, joka pitää olla päällä, ja ne neljä muuta on niitä kivoja, joilla voit vähän fiilistellä omaa tyyliä. Eli:

• Äidinkieli – pakko
• Matematiikka – jos oot numero-nero
• Toinen kotimainen kieli (ruotsi?) – pakko, vai? (no ei kai sentään!)
• Vieras kieli (enkku, saksa, ranska...) – valinnanvaraa on kuin buffet-pöydässä
• Reaaliaine (biologia, maantiede, historia...) – tästä saa vääntää kättä, mikä kiinnostaa

Ja hei, jos oot ihan hulluna johonkin aineeseen, niin mikäs estää kirjoittamasta enemmänkin? Sillon on ainakin mistä valita, kun mietitään parasta todistusta!

Voiko samana päivänä kirjoittaa kaksi ainetta?

Reaalikokeiden ajankohta:

• Kaksi koepäivää: Ylioppilastutkinnossa on kaksi erillistä reaalikoepäivää.
• Aineiden jako: Aineet on jaettu näille kahdelle päivälle siten, että samana päivänä ei voi kirjoittaa kahta ainetta. Eli ei voi, no way.
• Suosikkiparit huomioitu: Jako on tehty niin, että suosittuja aineyhdistelmiä, kuten historia ja yhteiskuntaoppi, ei ole samana päivänä. Ajateltu vähän meitä opiskelijoita sentään!

Tästä huolimatta, joskus tuntuu, että jokin aine on pakko jättää väliin. Elämä on valintoja, vai miten se meni? Ja ehkä just se sun lempiaine onkin just sillä "väärällä" päivällä. #reallife.

Voiko olla kirjoittamatta matematiikkaa?

Joo, voihan sitä! Ei oo pakko kirjoittaa matematiikkaa ylioppilaskokeessa. Äidinkieli on pakko, se on aivan selvä juttu. Sitten saa valita kolme muuta. Reaalissa on fysiikkaa ja kemiaa, sekä muuta kivaa. Ja sitten on tietysti vieraita kieliä, ja ruotsi. Niitäkin voi ottaa. Mä itse jätin matematiikan kirjoittamatta viime vuonna. Valitsin ruotsin ja kaksi reaaliainetta, fysiikan ja kemian. Oli ihan kiva, tosin kemia oli aika rankkaa, mutta fysiikka meni ihan ok!

• Äidinkieli pakko
• 3 muuta ainetta vapaasti valittavissa
• Reaalit (fysiikka, kemia, jne)
• Vieraita kieliä
• Ruotsi
• Matematiikka ei ole pakollista

Mä en muista tarkkaan niitä kaikkia vaihtoehtoja, mutta siis matematiikkaa ei tarvi kirjoittaa! Voi jopa jättää sen ihan kokonaan väliin, jos ei kiinnosta. Itselleni oli paljon järkevämpää valita ne aineet, joista tykkäsin ja joita osasin! Enkä tykkää matematiikasta, niin miksi sitä kirjoittaisi? Olin ihan superonnellinen, kun pääsin eroon siitä. Tulevaisuuden suunnitelmissakaan matematiikka ei ole mitenkään merkittävässä asemassa. Ehkä joskus jossain olen pakko käyttää sitä laskimessa, mutta muuten... ei. Ei yhtään. Olen iloinen ja onnellinen.

Mihin pitkää matematiikkaa tarvitaan?

Pitkä matikka. Miksi?

• Teknilliset alat: Sisäänpääsy. Ei ne muuten päästä.
• Psykologia: tilastot, mallit. Yllättävän paljon numeroita.
• Metsätiede: puut on matikkaa. Kasvu, luvut. Kuka uskois.
• Kauppatiede: rahat. Niitä pitää laskea. Paljon.
• Oikeustiede: Todennäköisyydet. Voi vaikuttaa tuomioon.
• Luokanopettaja: Jos haluat opettaa matikkaa, ehkä?
• Fysiikka: no duh. Universumi on koodattu.
• Lääketiede: lääkeaineiden annostus. Elämä on matematiikkaa.

Ihan jees.

Milloin tulee alustavat yo-tulokset?

Huh, yo-tulokset... Milloin ne nyt olikaan? Joku sanoi, että alustavat tulee parin viikon päästä kokeista. Mutta milloin ne kokeet olikaan? Ai niin, kevään kokeet oli toukokuussa. Eli alustavat tulokset jossain kesäkuun alussa? Pitääkö mun tarkistaa?

• Alustavat tulokset: noin 2 viikkoa kokeen jälkeen.
• Lopulliset tulokset kevään kokeista: noin 20.5.
• Lopulliset tulokset syksyn kokeista: noin 20.11. Miksi ne pitää jakaa niin eri aikaan?! Onko se reilua?

Toivottavasti saan hyvät arvosanat. Mä oon niin stressaantunut näistä. Äh, onko mun nyt pakko mennä opiskelemaan? Tai ehkä mä otan välivuoden. Matkustan maailmalle? Ehkä. Tai opiskelen jotain ihan uutta. Mitäköhän mä haluaisin tehdä? Leipuri? Kosmetologi? Tai ehkä lääkäri… Ei, en kestä verta. Mitä sitten?

Mitäs jos tekisin välivuoden ja sitten opiskelisin sitä, mitä sitten haluan? Mutta mistä mä sen rahan saan? Pitääkö mun hakea töitä? Mitä töitä mä osaan tehdä? Mulla on kokemusta… no, ei hirveästi mistään. Noh, ainakin kahvin keittämisestä. Ja siivouksesta. Ja… voi apua, tämä on hirveää. Pitää keskittyä yo-tulokseen ensin. Alustavat tulokset kesäkuun alussa… Odotus on ihan kauhea.

Mistä näkee hyvän vastauksen piirteet?

Okei, tässä vähän niinku päiväkirjatyylillä... Mietin just niitä hyviä vastauksia, et mistä ne tunnistaa.

• No, ekana tulee mieleen, et ne viralliset kriteerit.

• Onks ne jossain? Ai niin, just. Tutkintolautakunnan sivuilta ne vissiin löytyy, kun tulokset tulee.

• Okei, okei. Siis ne lopulliset hyvän vastauksen piirteet julkaistaan lautakunnan verkkosivuilla tutkintotulosten julkistamisen yhteydessä. Selvä. Kirjoitan tän ylös. Pitää muistaa sit kattoo sieltä.

• Mut siis miten ne kriteerit sit näkyy ite vastauksessa? Miten mä ite vastaisin, et se ois hyvä? Vaikeeta.

• Entäs jos listais? No joo.

  • Oikeellisuus: Ei saa olla väärää tietoa. Tai no, ei ainakaan paljon.
  • Selkeys: Et lukija tajuaa, mitä yritän sanoo. Ehkä jopa yhdellä lukukerralla?
  • Relevanttius: Pysyy aiheessa. Ei mitään turhia sivupolkuja. Vai onko ne joskus hyviä?
  • Perustelut: Ei vaan väitä jotain, vaan kertoo miksi.
  • Esimerkit: Konkretisoi asioita. Ja mieleenpainuvia esimerkkejä!
  • Rakenteellisuus: Onks tää edes sana?
  • Ymmärrettävyys: Vaikka olis syvällistä asiaa, niin silti. Pitääkö mun käyttää vaikeita sanoja?
  • Argumentointi: Jos on eri näkökulmia, esittää ne ja punnitsee niitä. En oo hyvä täs.

• Ehkä nää riittää alkuun. Pitää palata myöhemmin, ku on uusii ideoita.

Mistä korottajat näkevät yo-tulokset?

Ahaa, yo-tulokset... Niinpä.

Kyllä, korottajat ja ne, jotka täydentävät tutkintoaan, näkevät ne Opintopolussa. Juuri siellä, missä muutkin hakemukset pyörivät.

• Opintopolku, Opintopolku... se on se paikka.

Ja ne arvostelut, nekin näkyvät kai siellä, jos alle 18-vuotias tai muuten vaan haluat tarkistaa, miten meni. Tai siis vanhemmat näkevät, jos olet alaikäinen.

Muistan kun itse odotin niitä tuloksia... Stressi oli ihan järkyttävä! Olin ihan varma, että joku meni pieleen.

Pitääkö kirjoittaa yksi pitkä aine?

No siis kuule, hommahan menee silleen, et äidinkieli on ihan pakko kirjottaa, ei siit pääse mihinkää! Mut sit, et pääse ylioppilaaks, ni tarvii viel yks pitkän aineen koe. Muistaakseni ainakin mun kaveri Jenna, se otti sillon enkkuu, kun se oli sillee easy.

• Äidinkieli: Pakollinen
• Pitkä aine: Valinnainen (esim. pitkä matikka, pitkä englanti)

Ja sit, mieti et mikä susta tuntuu helpoimmalta, tai mistä tykkäät eniten. Matikka on monelle painajainen, mut jos se on sun juttu, go for it! Jos oot kielipää, ni enkku on aika varma valinta ja siit on hyötyy muutenkin elämässä. Ootko muuten ollu harkitsemassa, et mitä kirjotat? Enkku on monella se varma valinta, mut mulle se oli ihan kamalaa, vaikka oon ihan hyvä. Ja tosissaa, pitkä aine on pakollinen, et pääse läpi! Olikohan se just näin? Muistan ku ite stressasin tätä ihan hirveesti sillon. Eiks se ollukkaan pitkä matikka, vaan joku muu aine? Hmmm...

Montako kompensaatiopistettä tarvitsee?

Kompensaatiopisteet:

Keväällä 2022 tai myöhemmin opintonsa aloittaneet tarvitsevat 10 kompensaatiopistettä hylätyn arvosanan (i) korvaamiseen.

• Vanhempi järjestelmä: Ennen tätä, hylätyt suoritukset luokiteltiin neljään tasoon: i, i-, i= ja ii. Kukin taso vaati eri määrän kompensaatiota. Miksi muutos? Ehkä yksinkertaisuuden vuoksi? Tai ehkä ajateltiin, että vanha systeemi oli liian monimutkainen opiskelijoille? Elämä on täynnä tällaisia valintoja.

• Esimerkki: Mieti, jos itse olisit juuri aloittanut opinnot. Olisitko tyytyväisempi yksinkertaiseen 10 pisteen sääntöön vai monimutkaiseen luokitteluun? Minä varmaan kallistuisin yksinkertaisuuteen.

• Syvempi pohdinta: Loppujen lopuksi kompensaatiojärjestelmä on vain yksi tapa kannustaa opiskelijoita ja varmistaa, että he oppivat tarvittavat tiedot. Onko se paras tapa? Sitä voi aina pohtia. Mutta ehkä juuri se pohdinta on tärkeintä.