Onko unkari suomen etäsukukieli?

Unkari ja suomi – etäisiä serkkuja, lähisukuisia naapureita?

Suomen kielen sukupuu on monimutkainen ja kiehtova. Usein kuulee puhuttavan unkarin kielestä yhtenä suomen sukukielenä. Vaikka näissä kahdessa kielessä ei äkkiseltään huomaa paljonkaan yhtäläisyyksiä, niiden historia on kietoutunut kaukaiseen menneisyyteen. Mutta kuinka läheistä sukua unkari todellisuudessa onkaan suomelle, ja onko sillä olemassa vielä läheisempiäkin “serkkuja”?

Suomen juuret ulottuvat Uralille:

Suomen kieli kuuluu uralilaiseen kielikuntaan. Tähän laajaan kielikuntaan sisältyy kaksi päähaaraa: samojedikielet ja suomalais-ugrilaiset kielet. Juuri tässä yhteydessä unkari nousee esiin, sillä se kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten ugrilaiseen haaraan. Tämä tarkoittaa, että suomella ja unkarilla on yhteinen kantakieli, jota on puhuttu tuhansia vuosia sitten Uralin alueella.

Etäisyys tekee tehtävänsä:

Ajan saatossa kielet kehittyvät ja muuttuvat. Suomalais-ugrilaiset kielet haarautuivat edelleen, ja suomi kehittyi omaleimaiseksi kielikseen itämerensuomalaisessa haarassa. Unkari puolestaan kulki oman polkunsa, kaukana pohjoisen perinteistä. Näiden pitkien erillisten kehityskulkujen seurauksena suomen ja unkarin väliset yhtäläisyydet ovat hämärtyneet. Yhteisiä sanoja tai rakenteita on jäljellä vähän, ja niiden löytäminen vaatii usein kielitieteen asiantuntemusta.

Saamelaiskielet – yllättävänkin läheistä sukua:

Mutta tässä piilee se yllätys: Vaikka unkari kuuluu samaan kielikuntaan suomen kanssa, saamelaiskielet ovat geneettisesti lähempänä suomea. Tämä tarkoittaa sitä, että saamelaiskielten ja suomen yhteinen kanta on ollut olemassa myöhemmin kuin suomen ja unkarin yhteinen kanta. Toisin sanoen, saamelaiskielet ovat kuin läheisempiä serkkuja, kun taas unkari on kaukaisempi sukulainen.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Vaikka unkarin ja suomen kielisukulaisuutta ei voi silmämääräisesti päätellä, sen historiallinen merkitys on kiistaton. Unkarin kielen tutkiminen voi auttaa meitä ymmärtämään suomen kielen juuria ja uralilaisen kielikunnan laajempaa historiaa. Saamelaiskielet puolestaan tarjoavat arvokkaita näkökulmia suomen kielen kehitykseen ja sen läheisempiin sukulaissuhteisiin.

Lopputulos:

Vaikka unkarilla on historiallinen yhteys suomeen uralilaisen kielikunnan kautta, on tärkeää muistaa, että kielet ovat kehittyneet eri suuntiin. Saamelaiskielet edustavat geneettisesti läheisempää sukulaissuhdetta suomen kieleen. Joten kun mietimme suomen sukukieliä, kannattaa muistaa, että kielisukulaisuudessa on kyse monimutkaisista suhteista, joissa etäisyydet mitataan ajassa ja kehityksessä. Unkari on etäinen serkku, jolla on merkittävä rooli suomen kielen historian ymmärtämisessä, kun taas saamelaiskielet ovat läheisempiä naapureita samassa kieliperheessä.