Miksi ikkunalle laitetaan kaksi kynttilää itsenäisyyspäivänä?

Miksi ikkunalle laitetaan kaksi kynttilää itsenäisyyspäivänä? Historia ja perinne

Itsenäisyyspäivän viettoon kuuluu monia hienoja tapoja, joista eräs tunnetuimmista liittyy miksi ikkunalle laitetaan kaksi kynttilää itsenäisyyspäivänä -perinteeseen. Tutustu siihen, millainen tausta tällä perinteellä on ja miksi kyseinen tapa on säilyttänyt merkityksensä suomalaisten keskuudessa vuodesta toiseen.

Miksi ikkunalle laitetaan kaksi kynttilää itsenäisyyspäivänä?

Itsenäisyyspäivän illaksi kello 18 ikkunalle sytytetään perinteisesti kaksi kynttilää, ja tämä tapa kantaa mukanaan rikasta historiallista sekä symbolista perintöä. Vaikka moni suomalainen sytyttää valot automaattisesti vuosi toisensa jälkeen, harvempi tulee ajatelleeksi, että taustalla on tarinoita sortovuosilta, jääkäriliikkeestä ja halusta muistaa itsenäisen Suomen syntyvaiheita. Kyse ei ole pelkästä kauniista joulua edeltävästä tunnelmasta, vaan vuosisataisesta perinteestä.

Itsenäisyyden Liitto ehdotti kynttilöiden polttamista ensimmäisen kerran vuonna 1927, minkä jälkeen tapa on vakiintunut osaksi kansallista juhlaa. Ilta-Sanomat ja useat muut tiedotusvälineet ovat vuosien varteen muistuttaneet tästä valojen sytytysperinteestä, joka tuo hämärtyvään joulukuun iltaan lohtua ja kansallista yhtenäisyyttä. Todellisuudessa kaksi kynttilää ikkunalla itsenäisyyspäivä -perinteen taakse kätkeytyy kuitenkin paljon syvempiä kerroksia kuin pelkkä satunnainen ehdotus.

Historialliset taustat: Jääkärit, aktivistit ja turvapaikat

Ensimmäisen maailmansodan aikana ja sortovuosina kahden kynttilän tiedetään kertoneen, että talo oli jääkäreille tai aktivisteille turvallinen ja suopea etappipaikka. Seura.fi-julkaisun mukaan nämä ikkunalle asetetut valot toimivat salaisena viestinä ilman sanoja. Se oli merkki siitä, että vaelluksella olevat tai maasta pois pyrkivät isänmaan puolustajat saattoivat astua sisään pelkäämättä ilmiantoa.

Nämä salaiset viestit vaativat rohkeutta, sillä Venäjän vallan aikana sortokausina kaikenlainen itsenäisyysmielinen toiminta oli ankarasti kiellettyä. Kynttilöitä poltettiin salaa tai merkkinä vastustuksesta sortokausia vastaan, ja esimerkiksi Runebergin syntymäpäivänä tai muina merkkipäivinä valoilla viestittiin yhteisestä tahdosta. Se oli hiljainen mutta voimakas mielenilmaus, joka yhdisti sortoa vastustavia kansalaisia yli vaikeiden aikojen.

Toisaalta taustalta löytyy myös aivan käytännönläheisiä syitä. Tietävä-julkaisun mukaan itsenäisyyspäivä kynttilät ikkunalla historia -näkökulmasta kahden kynttilän valitsemiseen on arveltu vaikuttaneen vanhojen ruutuikkunoiden symmetria: kun ikkunassa oli kaksi ruutua vierekkäin, kummallekin puolelle asetettiin oma kynttilänsä. Estetiikka ja arjen käytännöt kulkivat käsi kädessä, kun ikkunoita somistettiin juhlapäivän kunniaksi.

Mitä kaksi kynttilää symboloivat ja milloin ne sytytetään?

Kahden kynttilän on sanottu symboloivan kotia ja isänmaata, jotka ovat muodostuneet suomalaisen itsenäisyyspäivän keskeisimmiksi arvoiksi. Kun valot palavat pimeässä ikkunassa, ne yhdistävät sisätilojen turvan ja laajemman kansallisen yhteisön. Se muistuttaa siitä, että oma koti on osa vapaata ja itsenäistä maata.

Valojen polttoajankohdasta on tarkat perinteet. Kynttilät sytytetään yleensä kello 18.00 illalla samaan aikaan, kun arvostettu Linnan juhla ja muut valtakunnalliset juhlallisuudet ovat täydessä vauhdissa. MyHeritage Blogi huomauttaa, että perinteinen poltoaika liittyy siihen, miksi itsenäisyyspäivänä poltetaan kahta kynttilää tiettyinä tunteina, minkä jälkeen ne turvallisesti sammutetaan.

Noin kolmen tunnin mittainen poltoaika luo rauhallisen ja arvokkaan hetken pysähtyä itsenäisyyspäivän viettoon. Moni meistä sytyttää valot kiireettömästi ja katselee hetken ulos ikkunasta, miettien samalla menneiden sukupolvien tekemää työtä vapauden eteen.

Eri tavat huomioida itsenäisyyspäivän ilta

Itsenäisyyspäivän viettoon kuuluu monia perinteitä, joista jokainen voi valita omat suosikkinsa tai yhdistellä niitä tunnelman mukaan.

Perinteinen kynttilöiden poltto

• Koti ja isänmaa, muisto menneistä sukupolvista

• Juhlavan rauhallinen ja kunnioittava

• Erittäin helppo toteuttaa missä tahansa kodissa

• Kello 18.00 alkaen noin kolmen tunnin ajan

Linnan juhlien seuraaminen

• Yhdessäolo, yhteiskunnallinen arvostus ja seurallisuus

• Sosiaalinen ja seurallinen iltaohjelma

• Vaatii television tai verkkoyhteyden

• Koko ilta television tai median välityksellä

Matin perinne: Muistojen valot lapsuudenkodista aikuisikään

Matti, 35-vuotias helsinkiläinen insinööri, muisti aina lapsuudestaan sen hetken, kun äiti asetti tarkasti kaksi valkoista kynttilää olohuoneen ikkunalle heti kello 18.00. Aluksi Matti piti sitä vain yhtenä joulukuun rutiinina muiden joukossa.

Muuttaessaan omaan ensimmäiseen kerrostaloasuntoonsa hän meinasi unohtaa koko perinteen kiireisen työpäivän ja marraskuisen pimeyden keskellä, kunnes huomasi naapuritalojen ikkunoissa loistavat parit.

Hän kaivoi kaapista vanhat kynttilät ja asetti ne ikkunalaudalle, tunnekokemus oli yllättävän voimakas ja toi mieleen suvun tarinat.

Nykyään Matti pitää tästä tavasta kiinni joka vuosi, ja se toimii hänelle tärkeänä pysähdyspaikkana keskellä vuoden pimeintä aikaa.