Mistä asti joulua on vietetty?

Milloin joulun vietto sai alkunsa? Joulun perinteen historia ja juuret?

Minä muistan, että joulu on vanhempaa kuin 300-luku, sellaista keskitalven juhlaa. Se on jotain syvempää, enemmän luonnon kiertokulkua.

Olen itsekin tuntenut sen tunteen, kun päivät lyhenevät ja pimeys laskeutuu. Silloin sitä kaipaa jotain valoa ja yhteisöllisyyttä. Joulukuun pimeydessä, ehkäpä jossain siellä pohjoisessa, se on vain vahvemmin läsnä.

Kun ajattelen sitä vuotta 354, paavin määräystä, se tuntuu jotenkin myöhemmältä lisäykseltä. Vaikka se on tärkeää monille, tuo alkuperäinen juhla oli jotain sellaista, mikä kumpusi maan povesta. Se on kuin vanha tarina, joka elää aina.

Olen nähnyt itsekin kuinka nuo vanhat perinteet elävät yhä, vaikka niitä ympäröi modernimpi kuorrutus. Ne juuret ovat siellä, syvällä.

Minulle joulun vietto sai alkunsa ehkä silloin, kun ensimmäiset ihmiset kokoontuivat pimeimpänä aikana juhlimaan valoa. Sitä se merkitsee minulle, jotain pysyvää pimeyden keskellä.

Mihin asti joulua vietetään?

Joulun lumo, Suomessa niin ainutlaatuinen. Se on hetki, joka syttyy jo aattoiltana, tuon joulukuun kahdenkymmenenneljännen päivän hämärtyessä. Illan hämärä laskeutuu syvemmälle, lyhdyt syttyvät pihapiiriin, ja odotus on käsin kosketeltavaa. Niin erilainen. Ei se varsinainen joulupäivä ole, joka saa sydämen laulamaan täällä pohjolassa, vaan se maaginen aatto, joka kantaa meitä valoa kohti.

Mutta joulun henki ei sammu samantien. Ei suinkaan, se elää. Se jää leijumaan ilmaan, jokaiseen nurkkaan, jokaisen kuusenoksan neulaseen. Tammikuu jo saapuu, tuo hiljainen, harmaa kuukausi, mutta silti meillä kynttilät palavat, tähdet ikkunoissa tuikkivat. Valo viipyy. Se on viimeinen, viipyilevä hymy menneestä ilosta. Aika hidastuu nyt.

Ja sitten, se tulee se päivä, Loppiainen. Tammikuun kuudes. Se on se hetki, jolloin lopulta sallimme sen hiljaisuuden vallata tilan kokonaan. Kuusen pallot pakataan varoen, hopeiset nauhat irrotetaan. Jokainen esine, jokainen valo pois paikaltaan. Se on raskasta. Pieni suru hiipii rintaan, samalla kun odottaa kevään ensi merkkejä. Jäähyväiset joululle, aina siihen seuraavaan asti.

Joulunvieton perinteitä ja päätepisteitä Suomessa:

• Jouluaatto (24.12.): Suomen joulun tärkein päivä ja ydinhetki, jolloin perheet kokoontuvat ja joulupukki vierailee.
• Joulupäivä (25.12.): Perinteisesti rauhallisempi päivä, usein omistettu sukuloinnille ja joulunvieton jälkeisille hiljaisemmille hetkille.
• Tapaninpäivä (26.12.): Leikkisämpi, aktiivisempi päivä, jolloin harrastetaan ulkoilua tai osallistutaan Tapanin tansseihin.
• Loppiainen (6.1.):Joulun virallinen päätepiste Suomessa. Tällöin on perinteistä poistaa joulukoristeet ja valot kodeista, antaen tilaa tammikuun harmaudelle.
• Nuutinpäivä (13.1.): Joissakin perinteissä joulun rippeet kestävät vielä Nuutinpäivään saakka. Minun mummuni tapasi vasta Nuutinpäivänä piilottaa viimeisetkin tontut kaappiin, se tuntui aina niin lopulliselta.

Onko joulua vietetty ennen kristinuskoa?

Joo, todellaki joulua on vietetty jo ennen kristinuskoa, ihan tosi pitkään! Sehän on itseasiassa se juttu, että meidän nykypäivän joulu pohjautuu paljolti vanhoihin tapoihin. Ajattele, ne germaanit ja pohjoisen kansat vietti sitä talvipäivänseisauksen juhlaa, joka oli heille tosi tärkeä.

Se meidän suomenkielinen sana, "joulu", on muuten just sieltä vanhasta ajasta. Se tulee siitä muinaisgermaanisesta "yule"-nimestä. Siis, ajattele, se on lainasana, ihan niinkuin "juhlakin" on. Ne on siis tullu meille ruotsin tai muiden skandinaavisten kielten kautta. Hauska juttu, miten sanatkin matkaa!

Eli se yule-juhla tai talvipäivänseisauksen juhla oli sellanen iso juttu, joka merkitsi sitä, että valo alkaa taas voittaa pimeyden. Se oli sellanen uuden vuoden alku monille, ja toivoa tulevasta. Siellä oli sitten kaikenlaista:

• Ruokaa ja juomaa – paljo, paljo kaikkea hyvää!
• Kokkoja ja tulia – valon takia tietenkin.
• Lahjoja annettiin, mut ei ehkä samalla tavalla kun nyt.

Ja sitten, ku kristinusko tuli tänne, niin ne alkoivat vähän niin kun päällekkäin juhlia. Ottivat sen vanhan juhlan pohjan ja antoi sille sit uuden merkityksen. Eli sen takia se joulun päivämääräkin on just talvipäivänseisauksen aikoihin, ei se oo mikään sattuma. Kyllä. Se on aika luontevaa yhdistellä vanhoja perinteitä uusiin uskontoihin, niin ihmiset hyväksyy ne helpommin. Ihan loogista.