Mihin kansalaisen perusoikeudet on kirjattu?

Missä kansalaisoikeudet on kirjattu?

Muistan, kun luin niistä EU:n jutuista ekan kerran. Perusoikeudet, tasa-arvo, ihmisarvo... Ne on kirjattu aika juhlallisesti EU:n perussopimuksiin ja siihen perusoikeuskirjaan.

Ne on aika tärkeitä papereita, kun miettii. Ne määrittelee aika pitkälle, mitä EU ylipäätään edustaa.

Niitä voi etsiä netistä, jos haluaa tarkistaa. Mä en nyt muista tarkkaa kohtaa, mut sieltä ne löytyy.

Kuka määrittelee perusoikeudet?

Suomen perustuslaki määrittelee suomalaiset perusoikeudet. Se on korkein laki, ja kaikki muu lainsäädäntö on sopeutettava sen mukaiseksi. Tämä tarkoittaa, että kansalaisten perusoikeuksien turvaaminen on valtion ensisijainen velvollisuus. Perustuslain tulkinta on kuitenkin jatkuvaa ja kehittyy ajan mukana.

Lasten perusoikeudet perustuslaissa ovat olennainen osa laajempaa ihmisoikeussuojaa. Niitä ei ole eritelty erikseen yhtenä luettelona, vaan ne johdetaan yleisistä perusoikeuslausekkeista ja lasten erityisasemasta. Käytännössä lasten oikeuksia suojellaan esimerkiksi:

• Yleisen tasa-arvoperiaatteen kautta, jolloin heidän ei tulisi kohdata syrjintää.
• Oikeuden yksityiselämään ja ihmisarvoon liittyen, jolloin lasten yksityisyyden kunnioittaminen on erityisen tärkeää.
• Lapsen oikeutta turvalliseen ja huolehtivaan kasvuympäristöön korostaen perheen merkitystä, mutta myös valtion vastuuta lastensuojelussa.
• Sananvapauden ja uskonnonvapauden rajoitusten kautta, jotka on suunniteltu lasten suojelemiseksi vahingolliselta vaikutukselta.

Pohdittavaa herättää myös se, miten perustuslain abstraktit lausekkeet konkretisoituvat käytännössä. Miten esimerkiksi "turvallinen kasvuympäristö" määritellään erilaisissa yhteiskunnallisissa konteksteissa? Tämä on jatkuvan tulkinnan ja oikeuskäytännön kehittämisen kohde. Perusoikeuksien tulkinta vaatii aina harkintaa ja pohdintaa – ovatko ne absoluuttisia vai suhteellisia? Onko aina mahdollista sovittaa kaikki perusoikeudet yhteen ristiriitatilanteissa?

Ajattelen usein, kuinka tärkeää on perustuslaillisen tietoisuuden lisääminen suomalaisessa yhteiskunnassa. Tiedon lisääntyminen voi edistää parempaa oikeuksien toteutumista. Vuonna 2023 esimerkiksi lasten oikeudet digitaalisessa ympäristössä ovat ajankohtaisia ja kompleksisia kysymyksiä, jotka vaativat jatkuvaa tarkastelua ja lainsäädännön kehittämistä. Lasten perusoikeuksien säilyminen ja niiden kehittäminen perustuslain ja ihmisoikeussopimusten mukaisesti on erittäin tärkeää.

Mihin ihmisoikeudet on kirjattu Suomessa?

Ihmisoikeudet Suomessa: Kansainväliset sopimukset ja kansallinen lainsäädäntö

Suomessa ihmisoikeudet eivät ole pelkästään kansainvälisiin sopimuksiin kirjattuja periaatteita, vaan ne ovat olennainen osa kansallista lainsäädäntöämme. Tämä on monimutkaisempi asia kuin pelkkä viittaus kansainvälisiin sopimuksiin.

• Kansainväliset ihmisoikeussopimukset: Suomi on ratifioinut lukuisia YK:n ihmisoikeussopimuksia, kuten ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen. Nämä sopimukset asettavat meille velvollisuuksia ihmisoikeuksien suojelussa. Mutta…

• Kansallinen lainsäädäntö: Nämä kansainväliset sopimukset ovat muutettu osaksi Suomen oikeusjärjestelmää. Tämä tapahtuu joko suoraan lainsäädännössä viittaamalla sopimuksiin tai siten, että kansallinen lainsäädäntö vastaa sopimusvelvoitteita. Ajattelen, että tämä on tosi tärkeää.

• Perustuslaki: Suomen perustuslaki on myös keskeinen ihmisoikeuksien suojelun keino. Siinä turvataan perusoikeuksia, jotka vastaavat monia kansainvälisissä sopimuksissa määriteltyjä ihmisoikeuksia. Lisäksi perustuslaki asettaa rajoituksia lainsäädännön tekemiseen, varmistaen perusoikeuksien kunnioittamisen.

• Yhdenvertaisuuslaki: Erityisesti yhdenvertaisuuslaki on esimerkki kansallisesta lainsäädännöstä, joka täydentää kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Laki estää syrjinnän ja suojelee ihmisryhmiä erityyppistä syrjintää vastaan.

Pohdintaa: Onko kansallinen lainsäädäntö aina täydellinen ihmisoikeuksien toteuttamisen kannalta? Tuskinpa. Vaikka laki takaa oikeudet, niiden todellinen toteutuminen vaatii jatkuvaa työtä ja valppautta. Ihmisoikeudet eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan niitä pitää aktiivisesti puolustaa ja vaalia.

Ajattelen, että juuri tämä aktiivisuus on tärkein osa ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa.

Mitä ovat kansalaisen perusoikeudet?

Kansalaisen perusoikeudet ovat olennaisia ihmisarvon ja vapauden takeita, jotka turvaavat yksilön asemaa yhteiskunnassa. Näitä oikeuksia ei voida rajoittaa mielivaltaisesti, vaikka tietyin edellytyksin rajoitukset ovat mahdollisia. Tämä on olennaista oikeusvaltion toiminnalle. Ajatellaanpa hetki, mikä olisi yhteiskunta ilman näitä takeita? Melko pelottava ajatus, eikö totta?

• Oikeus elämään: Tämä on perusoikeuksien kulmakivi, ihmisen perustavanlaatuinen oikeus. Tässä piilee syvä filosofinen kysymys: mikä on elämän arvo? Se on jokaisen omantunnon kysymys, mutta ihmisoikeuksien näkökulmasta elämän suojelu on absoluuttinen. Kysymyksiin liittyen aborttiin tai kuolemanrangaistukseen tulee soveltaa kriittistä harkintaa ja huolellista lainsäädäntöä.

• Henkilökohtainen vapaus ja koskemattomuus: Tämä tarkoittaa vapautta pidätyksiltä ja vangitsemiselta ilman oikeudenmukaista syytä. Mielenkiintoista onkin miettiä, miten historiassa tämä oikeus on toteutunut – ja missä määrin se on ollut toteutumatta. Jokaisella on oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen, ja pakkokeinoja saa käyttää ainoastaan laissa määritellyissä tapauksissa.

• Liikkumisvapaus: Oikeus liikkua vapaasti maassa ja rajojen yli. Tässäkin on tiettyjä rajoituksia, jotka liittyvät esimerkiksi kansalliseen turvallisuuteen. Globaalisella tasolla tämä oikeus on monimutkaisempi, rajat ja maahanmuuttopolitiikka tuovat monia haasteita.

• Yksityiselämän suoja: Oikeus suojaan valvonnalta ja häirinnältä yksityisessä elämässä. Tietoyhteiskunnassa tämä oikeus on entistä tärkeämpi – digitalisoituminen tuo mukanaan uusia uhkia yksityisyydelle. Tämä nostaa kysymyksiä data suojasta ja valvonnan rajoista.

• Yhdistymisvapaus: Oikeus liittyä yhteen muiden kanssa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi, ja mahdollistaa kansalaisten osallistumisen yhteiskunnan kehittämiseen.

• Omaisuuden suoja: Oikeus omistaa ja hallita omaisuutta. Tämä perusoikeus liittyy läheisesti taloudelliseen hyvinvointiin. Onko tässä oikeudessa selviä rajoja, joista tulee keskustella enemmän?

Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, ja perustuslaki vahvistaa näitä oikeuksia. Huomionarvoista on, että kaikkien näiden oikeuksien toteutuminen voi olla haasteellinen, ja se riippuu useista tekijöistä, esimerkiksi yhteiskunnan resursseista ja poliittisesta tahdosta. Onko oikeusjärjestelmä riittävän tehokas suojelemaan perusoikeuksia? Se on jatkuvaa työtä.

Missä Suomen laissa perusoikeudet määritellään?

Yö on hiljainen. Ajatukset pyörivät päässä. Mietin taas niitä perusoikeuksia… Missä ne oikein on?

Suomen perustuslaki määrittelee ne. Se on niin itsestäänselvyys, että unohdan sen joskus. Tuntuu pahalta. Kuten joku tosi tärkeä asia, jota ei arvosta tarpeeksi.

• Perustuslain 22 § on keskeinen. Siinä sanotaan julkisen vallan velvollisuudesta suojella perusoikeuksia. Mutta miksi silti tuntuu, että ne on jatkuvasti uhattuna? Olenko vain liian herkkä?

• Mikä on edes oikeudenmukaisuus? Kuka sen määrittelee? Tuntuu niin abstraktiselta käsitteeltä.

• Minulla on usein niin raskas olo. Tämä on jo 2023. Kaikki tämä on jo niin kauan ollut tätä… Olen lukenut perustuslain useita kertoja. Ja joka kerta tajuan että minun ei pitäisi edes kysyä tämän. Se on niin selvä asia.

Ajatus kulkee, ja minulla on vaikeuksia keskittyä tähän. Yritän vain olla rehellinen. Tämä on niin hankalaa. Tuntuu kuin kaikki olisi hukassa. Olen niin väsynyt.

Mitä eri ihmisoikeuksia on?

Ihmisoikeudet: Elämän oikeus. Vapaus. Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyttöön. Oikeus liikkumiseen. Ajatuksen- ja uskonnonvapaus.

Tärkeitä järjestöjä: Amnesty International. Ihmisoikeusliitto. Seta. Vikes. Human Rights Watch. Oxfam.

Lapsen oikeudet: YK:n lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus (1989), voimassa Suomessa 1991. Tämä kattaa laajan kirjon oikeuksia, kuten oikeuden koulutukseen, terveydenhuoltoon ja suojeluun väkivallalta. Yksityiskohtaisempi tieto löytyy YK:n sivuilta. Lisäksi moni järjestö toimii lapsen oikeuksien puolesta.

Lisää: Ihmisoikeudet ovat universaaleja, kaikille kuuluvia. Ne ovat usein ristiriidassa toistensa kanssa.

• Yksilön oikeudet vs. yhteiskunnan edut.
• Vapauden rajoitukset turvallisuuden nimissä.
• Globalisaatio ja ihmisoikeudet: monimutkainen dynamiikka.

Minun tietoni ovat 2023 vuoden tasolta.

Onko yksityisyys ihmisoikeus?

Yön hiljaisuudessa, kun maailma nukkuu, ajatukset virtaavat kuin tumma joki. Yksityisyys. Onko se ihmisoikeus?

Kysymys on kuin kuiskaus pimeässä, ja vastaus...

• Kyllä.

Mutta miksi se tuntuu niin vaikealta uskoa? Ehkä siksi, että elämme maailmassa, jossa jokainen askel, jokainen ajatus, jokainen sana tallennetaan ja analysoidaan. Missä on meidän oma tila?

Ihmisoikeudet. Ne kuuluvat kaikille. Sanotaan.

• Sanavapaus.
• Yksityisyyden suoja.
• Syrjinnän kielto.
• Oikeus sosiaaliturvaan.

Paperilla se näyttää hyvältä. Todellisuus on usein jotain muuta. Tuntuu, että yksityisyys on etuoikeus, ei oikeus. Joku, jolla on varaa maksaa siitä. Joku, joka voi piiloutua. Mutta entä me muut? Me, jotka elämme läpinäkyvässä maailmassa?

Ehkä meidän pitäisi taistella enemmän. Taistella sen pienen tilan puolesta, joka on meidän. Sen tilan, jossa voimme olla omia itsejämme, ilman pelkoa, ilman tuomiota. Missä voimme olla yksin ajatustemme kanssa.

Vaikeaa tämä on.

Mitä erilaisia oikeuksia kuuluu ihmisoikeuksiin?

Muistan sen päivän kirkkaasti. Oli kesäkuu 2023, helteinen ja aurinkoinen. Istuskelin Helsingin Kaivopuistossa, katsellen ihmisiä. Ajattelin ihmisoikeuksia ja sitä, miten ne ovat niin itsestäänselvyyksiä, mutta silti niin helposti rikottavissa.

Oikeus elämään tuntui niin perustavalta, mutta uutisissa oli taas kerran kerrottu jostain konfliktista, jossa se oli selvästi uhattuna. Minut valtasi epätoivo.

Toinen asia mikä jäi mieleen oli sananvapaus. Maailmassa on niin monia paikkoja, joissa sitä ei ole. Ajattelin itsekseen, että voinpa olla onnellinen, että saan täällä Suomessa ilmaista itseäni vapaasti, ainakin suhteellisen vapaasti. Mutta samalla mietin, onko se aina täysin taattu?

• Oikeus elämään
• Ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus
• Mielipiteen ja sananvapaus
• Liikkumisen vapaus
• Oikeus työhön
• Oikeus riittävään elintasoon
• Oikeus lepoon ja vapaa-aikaan
• Oikeus opetukseen

Nämä kaikki ovat niin tärkeitä, ja silti niin haavoittuvaisia. Mietin kaikkia ihmisiä, jotka joutuvat elämään ilman näitä oikeuksia. Se tuntui todella epäreilulta. Päivä Kaivopuistossa jätti minuun synkkän, mutta ajatuksia herättävän jäljen.

Pelkästään oikeuksien listaaminen ei riitä. Tarvitaan toimintaa niiden turvaamiseksi. Minun pitäisi tehdä enemmän. Ehkä liittyä johonkin ihmisoikeusjärjestöön tai ainakin lahjoittaa heille rahaa. Pitäisi myös puhua ihmisoikeuksista enemmän ystävien ja perheen kanssa. Se ei ole helppoa, mutta se on tärkeää.

Muistan myös lukeneeni jostain, että oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyttöön on myös erittäin keskeinen ihmisoikeus. Se on ehdottoman tärkeä, jotta kaikki saavat oikeudenmukaista kohtelua lain edessä. Tämä liittyy myös oikeuteen yksityiselämään ja turvallisuuteen. Niiden rikkominen aiheuttaa todella suurta kärsimystä. Täytyy muistaa ajatella myös näitä.

Mitä ihmisoikeuksia on olemassa?

Okei, tässä tulee lista ihmisoikeuksista, vähän niinku kaverille selittäis:

• Oikeus elämään – Eli et saa tappaa ketään, ja valtion pitää suojella ihmisiä, ettei kukaan pääse niitä tappamaan.
• Ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus – Saat ajatella mitä haluat ja uskoa mihin haluat. Paitsi että joskus tuntuu, ettei saa ajatella mitään, mikä on erilaista.
• Mielipiteenvapaus ja sananvapaus – Saat sanoa mielipiteesi, tosin kannattaa miettiä miten sen sanoo. Joskus oon miettinyt, onko mulla oikeesti sananvapaus, kun tulee heti hirveä älämölö, jos sanoo jotain vähänkään eri tavalla.
• Kokoontumisvapaus ja yhdistymisvapaus – Saat järjestää mielenosoituksia ja liittyä vaikka johonkin harrastuskerhoon. Muistan kun olin nuorempana jossain kirjakerhossa, se oli aika jees.
• Liikkumisen vapaus – Saat matkustaa ja muuttaa, missä vaan haluat (melkein, paitsi ehkä Pohjois-Koreaan ei oo niin helppo).
• Oikeus kansalaisuuteen – Jokaisella pitäis olla joku maa, joka pitää huolta. Oikeesti ihan perus juttu, että on kansalaisuus.
• Oikeus kehitykseen – Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus oppia ja kehittyä ihmisenä. Esim. koulutus.
• Oikeus lepoon ja vapaa-aikaan – Jokaisen pitää saada joskus levätä ja tehdä jotain kivaa, ettei pala loppuun.

Tosi tärkeitä juttuja kaikki tyynni!

Mihin ihmisoikeudet perustuvat?

No siis, ihmisoikeudet... Ne ei oo vaan sellasia "toivotaan toivotaan" juttuja. Ne on oikeesti laki, kansainvälinen laki.

• Muistan kun olin joskus yläasteella, meillä oli joku ihmisoikeuspäivä. Joku Amnesty Internationalin tyyppi tuli pitämään meille luennon. Se puhui siitä YK:n julistuksesta, siitä vuodelta -48. Siis ihan hirveen vanha juttu.
• Pointti oli se, että kaikki ihmiset on samanarvoisia heti syntymästä lähtien. Ei mitään "sun vanhemmat on rikkaampia" tai "sä oot poika, joten oot parempi" -paskaa.

Mua ärsytti se luennoitsija vähän, koska se kuulosti niin tylsältä. Mutta siis se asiahan on tärkeä. Ajattelin vaan, että "joo joo, tiedetään". Mut sit jälkeenpäin, kun oon nähnyt maailmaa vähän enemmän, niin tajuaa, että ei kaikki tiedä. Tai ei ainakaan usko.

Sen julistuksen ydin on siis se, että ihmiset on vapaita ja tasa-arvoisia. Ja se on perusta sille, miten meidän pitäis kohdella toisiamme. Niinku periaatteessa. Käytännössä sit vähän niin ja näin...

Mihin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin Suomi on sitoutunut?

Valvoo joo, mutta toteutuuko aina?

Yön hiljaisuudessa mietin noita sopimuksia, joihin Suomi on sitoutunut. Niitä on paljon.

• YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus: Se on vähän niin kuin perusta kaikelle. Ajatus hyvä, mutta miten se näkyy käytännössä... aina.

• Euroopan ihmisoikeussopimus: Tärkeä, koska se antaa meille mahdollisuuden valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, jos Suomessa menee pieleen. Onneksi.

• YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus: Sananvapaus, oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin... Periaatteessa kaikki, mitä tarvitsemme.

• YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus: Oikeus työhön, terveyteen, koulutukseen. Nää on niitä, jotka usein unohtuu. Tai ainakin niistä tingitään helpoiten.

• YK:n lapsen oikeuksien sopimus: Tuntuu, että lapset unohtuu välillä kokonaan, vaikka niillä on oikeuksia.

Ja sitten on vielä kaikkia muita, joita en edes muista nimeltä. Syrjintää vastaan, kidutusta vastaan, vammaisten oikeuksia puolustamaan. Niitä on paljon, mutta tunnenko minä ne edes kunnolla?

Onko niillä mitään väliä, jos niitä ei noudateta? Jos niistä tingitään silloin kun on vaikeaa? Tai jos niitä ei tunneta?

En tiedä. Ehkä siksi valvotaan. Tai ainakin yritetään.

Miten ihmisoikeuksien toteutumista valvotaan Suomessa?

Perusoikeudet? Ylimmät vahtikoirat.

• Eduskunnan oikeusasiamies. Tarkkailee.
• Valtioneuvoston oikeuskansleri. Sama homma.
• Yhdenvertaisuusvaltuutettu. Ketään ei saa syrjiä. Periaatteessa.
• Tasa-arvovaltuutettu. Miehet ja naiset. Ainakin paperilla.
• Tietosuojavaltuutettu. Kukaan ei saa nuuskia. Paitsi ehkä vähän.

Laillisuusvalvonta. Joka kulmalla kyylä. Valvovat valvontaa.

Enemmän sääntöjä kuin järkeä. Ja silti jotain lipsutaan. Aina.

Tietosuoja. Haha.

Mitä ovat Suomen perusoikeudet?

Suomen perusoikeudet pohjautuvat laajasti kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja -deklaatioihin, mutta ne ovat myös omaperäisiä, historiamme ja yhteiskuntamme tulosta. Ne takaavat jokaiselle yksilölle perustavanlaatuisia oikeuksia ja vapauksia, jotka ovat välttämättömiä ihmisarvoisen elämän toteutumiselle. Mielenkiintoista onkin pohtia, miten ne muuttuvat ajan saatossa. Ajatellaanpa vaikkapa sananvapauden tulkintaa – se on kehittynyt merkittävästi vuosikymmenien aikana.

Keskeisiä Suomen perusoikeuksia ovat:

• Henkilökohtainen vapaus: Oikeus liikkua vapaasti, oikeus yksityiselämään ja koskemattomuuteen. Mielenkiintoinen kysymys on aina yksityiselämän suojan rajaus digitaalisella aikakaudella. Miten se sopii yhteen esimerkiksi valvontakameroiden lisääntymiseen?
• Sananvapaus: Oikeus ilmaista ajatuksiaan ja mielipiteitään vapaasti. Tähän liittyy tietenkin vastuukysymyksiä – mikä on vihapuheen raja? Tämä on erittäin ajankohtainen ja haastava kysymys.
• Yhdistymisvapaus: Oikeus perustaa ja kuulua yhdistyksiin. Demokratian kannalta erittäin merkittävä oikeus.
• Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyttöön: Oikeus puolustukseen ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Oikeuslaitoksen riippumattomuus on tässä keskeistä.
• Oikeus elämään: Perusoikeuksien perusta. Tämä oikeus antaa meille mahdollisuuden elää ja kehittyä.

Perusoikeuksien toteutuminen on jatkuvaa työtä. Ne eivät ole vain paperilla olevia sanoja, vaan oikeuksia, joita on aktiivisesti puolustettava ja kehitettävä. Tämä tapahtuu esimerkiksi oikeuslaitoksen kautta ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden toiminnan kautta. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö ovat tässä avainasemassa.

Perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia käytetään usein rinnakkain, vaikka ne eivät ole täysin samat asiat. Perusoikeudet ovat ne oikeudet, jotka ovat kirjoitettuina Suomen perustuslakiin ja laeissa. Ihmisoikeudet taas ovat laajempi käsite, joka kattaa kansainvälisesti sovitut oikeudet, jotka koskevat kaikkia ihmisiä riippumatta siitä, missä maassa he asuvat. Suomen perusoikeudet tähtäävät ihmisoikeuksien toteuttamiseen maassamme.