Mikä on hyvä perintätapa?

Mikä on hyvä perintätapa: Lakisääteiset kulukatot

Ymmärrys siitä, mikä on hyvä perintätapa, suojaa kuluttajia kohtuuttomilta kustannuksilta ja vähentää merkittävästi taloudellisia riskejä perintäprosessin aikana. Säännösten tarkka tunteminen estää virheelliset menettelyt ja turvaa velallisen oikeudet virallisessa perinnässä. Lue eteenpäin oppiaksesi tunnistamaan lailliset ja oikeudenmukaiset perintäkäytännöt.

Mitä hyvä perintätapa käytännössä tarkoittaa?

Hyvä perintätapa on perintälakiin kirjattu velvoite, joka määrittää selkeät rajat ja eettiset säännöt sille, miten velkoja tai perintätoimisto saa vaatia maksamatonta saatavaa velalliselta. Lain mukaan perinnässä ei saa käyttää velallisen kannalta sopimatonta tai hyvän tavan vastaista menettelyä, eikä velalliselle saa aiheuttaa tarpeettomia kuluja tai haittaa. Tämä sääntely ei koske vain suuria perintätoimistoja, vaan se sitoo jokaista yrittäjää, joka muistuttaa asiakastaan rästissä olevasta laskusta.

Alalla pitkään toimineena olen huomannut, että monet pienyrittäjät pelkäävät muistutusten lähettämistä asiakassuhteen rikkoutumisen vuoksi. Ensimmäisissä omissa perintäyrityksissäni vuosia sitten olin itsekin aivan liian varovainen ja odotin usein viikkoja ennen kuin uskalsin kysellä perään - kädet melkein tärisivät sähköpostia kirjoittaessa. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että asiallinen ja täysin hyvän perintätavan mukainen viestintä ei karkota ketään. Se on osa normaalia liiketoimintaa, kunhan lakisääteisiä pelisääntöjä kunnioitetaan puolin ja toisin.

Perintälaki kieltää ehdottomasti harhaanjohtavien tietojen antamisen, esimerkiksi maksuhäiriömerkinnällä tai oikeudenkäynnillä pelottelun heti ensimmäisessä kirjeessä. Velallisen yksityisyyttä on suojattava, mikä tarkoittaa, ettei velasta saa kertoa työnantajalle, perheenjäsenille tai naapureille. Lisäksi kuluttajaa ei saa tavoitella puhelimitse tai kotikäynneillä ilta- ja yöaikaan kello 20-07 välillä. Mutta tässä on yksi kriittinen seikka, jonka monet yrittäjät ja kuluttajat ohittavat kokonaan - palaan tähän tarkemmin erimielisyyksiä koskevassa osiossa.

Laillinen perintäkulujen enimmäismäärä kuluttajaperinnässä

Lakisääteiset kulukatot suojaavat kuluttajia kohtuuttomilta perintäkustannuksilta, ja perittävien kulujen on aina vastattava todellisia perintätoimia. Maksumuistutuksesta saa periä enintään 5 euroa, ja sen saa lähettää aikaisintaan 14 päivää alkuperäisen eräpäivän jälkeen.^[1] Jos lasku siirtyy perintätoimiston hoidettavaksi, ensimmäisen virallisen maksuvaatimuksen kulu on tarkasti porrastettu velan pääoman suuruuden mukaan.

Kuluttajaperinnässä saman saatavan kokonaiskulut eivät saa nousta rajattomasti, vaan laissa on määritelty ehdoton enimmäisvastuu koko vapaaehtoiselle perintäprosessille. Joskus perintäkirjeen saajalle voi käydä niin, että hän maksaa laskun omassa verkkopankissaan samana päivänä, kun perintätoimisto vasta tulostaa kirjettään. Kuluttajalla on oikeus kieltäytyä perintäkuluista, jos maksu on suoritettu ennen kuin perintätoimisto on ehtinyt tosiasiallisesti tehdä kyseistä perintätoimea.

Mitä perinnässä saa tehdä ja mitä ei?

Perinnän etenemisessä on noudatettava tarkkoja määräaikoja, jotta velalliselle jää riittävästi aikaa reagoida ja suoriutua maksusta. Ensimmäisen maksuvaatimuksen jälkeen on odotettava vähintään 14 päivää ennen kuin voidaan lähettää toinen maksullinen maksuvaatimus, jonka kulu saa olla enintään puolet ensimmäisestä.^[2] Velallisen pyynnöstä maksujärjestelyihin ja maksusuunnitelmiin on suhtauduttava vastuullisesti ja asiallisesti.

Nyt on aika paljastaa se yllättävä asia, jonka mainitsin aiemmin ja jossa lähes kaikki tekevät virheen. Jos velallinen kiistää maksuvelvollisuutensa perustellusti - eli ilmoittaa kirjallisesti, että lasku on aiheeton tai tuote viallinen - vapaaehtoista perintää ei saa missään tapauksessa jatkaa. Tämä on kohta, jossa monet kokemattomat perijät itsepäisesti jatkavat maksuvaatimusten lähettämistä ja rikkovat lakia. Oikea ja laillinen tapa toimia riitautustilanteessa on keskeyttää vapaaehtoinen perintä heti ja siirtää asia tarvittaessa käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Miten toimia, jos kohtaat sopimatonta menettelyä perinnässä?

Jos huomaat, että saamaasi perintäkirjeeseen on lisätty liikaa kuluja tai sinua painostetaan laittomasti, älä jää odottamaan passiivisesti. Ensimmäinen ja tärkein askel on tehdä kirjallinen huomautus eli reklamaatio suoraan perintää hoitavalle taholle. Ilmoita selkeästi, miltä osin kuluja tai vaatimusta pidetään aiheettomana, sillä kirjallinen todiste yhteydenotosta suojaa sinua jatkotoimilta.

Mikäli perintätoimisto ei ota huomautustasi kuuleviin korviinsa ja jatkaa hyvän perintätavan vastaista toimintaa, voit viedä asian eteenpäin viranomaisille. Kuluttaja-asiamies ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvovat vapaaehtoisen kuluttajaperinnän lainmukaisuutta Suomessa. Viranomaiselle tehty ilmoitus voi johtaa perintätoimiston saamaan huomautukseen tai jopa toimiluvan menettämiseen, mikä pakottaa alan toimijat pysymään tiukasti lakipykälien sisäpuolella.

Kuluttajaperinnän sallitut maksimikustannukset

Saatavan pääoma enintään 100 euroa

• Enintään 7 euroa
• Enintään 14 euroa
• Yhteensä enintään 60 euroa saman velan vapaaehtoisessa perinnässä
• Enintään 5 euroa muistutukselta

Saatavan pääoma 100 - 1 000 euroa

• Enintään 12 euroa
• Enintään 24 euroa
• Yhteensä enintään 120 euroa saman velan vapaaehtoisessa perinnässä
• Enintään 5 euroa muistutukselta

Saatavan pääoma yli 1 000 euroa

• Enintään 25 euroa
• Enintään 50 euroa
• Yhteensä enintään 210 euroa saman velan vapaaehtoisessa perinnässä
• Enintään 5 euroa muistutukselta

Mikon kokemus epäselvän laskun riitauttamisesta

Mikko, 34-vuotias helsinkiläinen graafinen suunnittelija, sai perintätoimistolta 24 euron kululla varustetun maksuvaatimuksen vanhasta tietoliikennelaskusta, jonka hän oli mielestään jo irtisanonut. Mikko koki tilanteen ahdistavaksi, sillä hän pelkäsi luottotietojensa puolesta eikä tiennyt, uskaltaako isoa toimistoa vastaan väittää mitään.

Ensimmäisenä impulssina Mikko meinasi maksaa koko summan kuluineen pois päästäkseen eroon stressistä. Hän kuitenkin päätti tarkistaa sopimuksensa ja huomasi olleensa oikeassa - lasku oli aiheeton. Hän lähetti sähköpostitse perintätoimistolle vapaamuotoisen ilmoituksen, jossa kiisti velan perustellusti.

Tästä huolimatta perintätoimisto lähetti viikon kuluttua uuden maksuvaatimuksen ja vaati maksun suorittamista välittömästi. Mikko ei hätääntynyt, vaan ymmärsi toimiston rikkovan lakia, sillä perustellun kiistämisen jälkeen vapaaehtoista perintää ei olisi saanut jatkaa.

Mikko teki virallisen ilmoituksen kuluttaja-asiamiehelle ja ilmoitti tästä myös perintätoimistolle. Tämän seurauksena perintätoimisto keskeytti perinnän kokonaan, mitätöi aiheettomat 24 euron kulut ja Mikon luottotiedot säilyivät täysin puhtaina ilman oikeuskäsittelyä.