Milloin armeijan voi keskeyttää?

Armeijan keskeyttäminen... Huh, raskas aihe. Tuntuu niin isolta päätökseltä, melkein kuin luovuttaisi. Mutta entä jos ei yksinkertaisesti pysty? Jos keho tai mieli sanoo ehdottomasti ei? Tiedän yhdenkin tyypin, Jannen, jolla meni polvi ihan säpäleiksi inttileirillä. Ei siitä mitään tullut, vaikka kuinka olisi halunnut jatkaa. Ei siinä auta sitkeys eikä mikään, jos fysiikka ei kestä.

Onneksi on se asevelvollisuuslaki. Se ymmärtää, että elämä heittelee ja joskus käy niin, että terveys pettää. Niin se vain menee. Ei sitä voi pakottaa. Kukapa nyt haluaisi, että joku oikeasti sairas tai vammautunut raahautuisi palvelukseen? Ei kai kukaan. Muistan lukeneeni jostain, että aika moni keskeyttää intin mielenterveyssyistäkin. Ja miksi ei keskeyttäisi, jos olo on oikeasti tosi huono? Mä en tiedä tarkkoja lukuja, mut veikkaan, että se ei oo mikään häpeän asia. Pitää kuunnella itseään.

Olen miettinyt, että mitä jos itse joskus joutuisin samaan tilanteeseen. Toivottavasti en. Mutta...mitä jos? Entä jos vaikka... en tiedä, jos vaikka ahdistus pahenisi niin paljon, etten pystyisi enää toimimaan? On vaikea edes ajatella. Mutta tärkeintä varmaan on se, että saa apua ja tukea. Oli syy mikä tahansa. Ja eikö se olekin se pointti? Että jokainen voi hyvin.