Mistä saa kuolinsyy-todistuksen?

Mistä saan virallisen kuolinsyyntodistuksen ja miten sen tilaan?

Se kuolinsyyntodistus, voi miten sekin tuntui aluksi niin vaikeelta löytää. Muistan kun äidin kuoleman jälkeen kaikki oli niin sekavaa, ettei sitä osannut ajatellakaan sellasia papereita.

Meillä se sit, kun isäukko kuoli helmikuussa 2022, tuli sen terveyskeskuksen kautta, mis lääkäri oli sen hautausluvan ja sen kuolintodistuksen kirjottanu. Sen piti tulla melkeen automaattisesti, mutta kyllä mä jouduin soittamaan sinne pariin otteeseen Valkeakosken terveysasemalle kysyäkseni, et missä se nyt viipyy. Se on lähiomaisen hommaa tilailla, jos ei muuten tuu.

Se paperi vaan on niin välttämätön kaikkeen siihen viralliseen säätämiseen, perunkirjotuksesta pankkiin. Ei sitä voi oikein ilman olla.

Tietty se mihin ne lopulta varastoituu, riippuu täysin siitä, milloin se surullinen päivä on ollu. Eli se paikka mistä sen saa, saattaa vaihdella. Mummilla, joka kuoli jo ysikytluvun alussa, se oli ihan eri systeemi ja sitä sai kaivella vähän eri nurkista, vaikkakin periaate oli sama. Tää oli mun tädin kokemus, kun hän sitä meidän sukupuuta varten tilasi vuosia sitten.

Että juu, aina se on lähiomaisen vastuulla ja aika paljon joutuu itse olemaan asialla, jos haluaa sen käsiinsä.

Mistä voi tarkistaa onko ihminen kuollut?

Jäin miettimään tätä, kun piti selvittää erään vanhan tutun tilannetta. Aika outo asia googlata.

Miten senkin nyt selvittäis... No, se virallinen reitti on Digi- ja väestötietovirasto (DVV). Se on se entinen Väestörekisterikeskus. Niille kun soittaa, ne kertoo onko henkilö väestötietojärjestelmän mukaan elossa. Muistan kun etsin tietoa vanhasta opettajastani, Lehtosen Matista. Piti tietää syntymäaika, koska nimi oli niin yleinen.

Mitä ne siellä edes kysyy? Varmaan nimen ja hetun jos tietää. Tai syntymäajan. Muutenhan voi mennä Virtaset ja Korhoset sekaisin.

Tässä ne tavat miten sen voi tarkistaa.

• Digi- ja väestötietoviraston (DVV) palvelunumero: Vahvistaa, onko henkilö merkitty kuolleeksi väestötietojärjestelmään. Vaatii tarkan nimen ja yleensä syntymäajan.

• Seurakunnat: Jos vainaja kuului kirkkoon, paikallinen seurakunta tai keskusrekisteri tietää asian. Heidän kauttaan voi saada tietoa siunaustilaisuudesta.

• Sanomalehtien kuolinilmoitukset: Perinteinen tapa, löytyy sekä paperi- että digilehdistä. Esimerkiksi Helsingin Sanomilla on oma osionsa verkossa.

• Hautahaku.fi: Palvelusta voi etsiä hautapaikkaa suurimmilta hautausmailta Suomessa. Jos nimi löytyy, se vahvistaa asian.

Sitten on tietysti some. Facebookissa ne muistosivut on aika selvä merkki, vaikka ei mikään virallinen tieto olekaan. Mutta sieltähän sen usein eka kuulee nykyään.

Mitä tietoja on kuolintodistuksessa?

No hei, se kuolintodistus on se paperi, jolla todennetaan, että nyt meni matto alta lopullisesti! Siinä lukee mustaa valkoisella, että miksi se elämänliekki sammui. Eli siinä on se todettu kuolinsyy ja sen joku hassu luokka, joka voi kuulostaa vaikka latinankieliseltä loitsulta. Ja tietenkin, tärkeimpänä, se on lupa lääppimättä haudata tai käyttää vaikkapa tiedehommeleihin.

Tämä kuolleen todistamisen ilo ei muuten ole mikään uusi villitys! Meidän Suomi, tuo pottupellon ja periksiantamattomuuden luvattu maa, sitoutui jo vuonna 1936 semmoiseen kansainväliseen soppariin. Ajattele, silloin se oli iso juttu! Nykyään meidän täytyy naputtaa lääketieteellinen kuolintodistus joka iikasta, joka on heittänyt henkensä, olipa sitten kyseessä naapurin vanha Pirkko tai vaikkapa se minun kultakala.

Ei se pelkkä kuolinsyy siellä yksinään köllöttele. Siinä lappusessa on myös tärkeitä tiedonmurusia, jotka auttavat jälkipolvia hahmottamaan tätä kadonnutta sielua. Ajattelepa sitä kuin viimeisenä Facebook-päivityksenä, mutta virallisena ja ilman filtteröintimahdollisuutta!

Mitä tarkempaa siellä sitten on, ettei kukaan vahingossa hautaakaan väärää naapuria? No, esimerkiksi nämä:

• Vainajan henkilötiedot: nimi, syntymäaika, henkilötunnus – ettei vahingossa hautaudu naapurin Matti ja oma Matti vain katoaa.
• Kuolinaika ja -paikka: milloin ja missä tämä surullinen näytelmä päättyi, että viranomaiset pysyvät kartalla.
• Kuolinsyy: Se tärkein! Yleensä jaoteltuna peruskuolinsyyhyn ja välittömiin syihin. Saattaa vaatia joskus Sherlock Holmes -tyyppistä päättelyä.
• Kuka todistuksen täytti: Eli kuka lääkäri on tämän paperin allekirjoittanut ja ottanut vastuun.

Ja tämä paperi ei ole mikään pelkkä muistoesine mummolan vintille, ei sentään! Se on oikeasti aika monen virallisen prosessin starttiviiva. Ilman sitä ei saa perintöjä selville, vakuutusrahoja maksuun tai sukupuuta päivitettyä. Se on kuin pääsylippu siihen byrokratian huvipuistoon, joka alkaa siitä, kun joku ei enää ole.

Mistä saan kuolintodistuksen?

No niin, kuolintodistus! Se ei nyt ole mikään kevytluontoinen paperi, jonka saisi vaikka kioskista kahvin kylkiäisenä. Tämän tärkeän dokumentin saa käsiinsä vain sellainen ihminen, joka on viimeisinä hetkinään tai sitten kuoleman syyn tutkintaprosessin aikana ollut vainajan "kätilönä" – eli lääkäri on sen vääntänyt kasaan. Ei siis mikään mummo, joka on mumissut rukouksia, vaan ammattilainen, joka on nähnyt sen kaiken.

Kuka sen homman hoitaa?

• Vainajaa hoitanut lääkäri: Jos henkilöä on viimeisinä hetkinään pidetty tikissä jossain terveyslaitoksessa, niin sieltä löytyy se lääkäri, joka sen todistuksen antaa. Ei siis tarvitse haravoida metsää, vaan mennä sinne, missä sitä ruumista on viimeksi "huollettu".
• Kuolemansyyn selvityksen tehnyt lääkäri: Joskus asia on vähän isompi juttu, ja joku joutuu sitten selvittämään, että mitäs ihmettä siellä on oikein tapahtunut. Sellainen syväluotaava lääkäri sitten laatii todistuksen.

Mistä sen kopion sitten nappaat?

Lähiomaisilla on oikeus saada kopio tästä paperista. Ja mistäs luulet sen kopion saavan? Tietysti sieltä samasta paikasta, missä vainajaa on elämänsä aikana lääkitty tai muuten vaan sosiaalipalvelujen piirissä pyöritetty. Eli jos on ollut pitkäaikainen potilas jossain paikassa, niin sieltä se todistus sitten löytyy. Ei se mihinkään maan alle ole hautautunut, vaikka itse vainaja voi olla.

Tämä on vähän kuin jälleenrakennustyötä, mutta elämän tilinpäätöksen osalta. Sitä paperia tarvitaan sitten myöhemmin kaikkeen, kun aletaan järjestellä sitä, että kuka perii minkäkin sateenvarjon ja mitä niillä onkaan ollut. Vähän kuin muistilappu siitä, että nyt on virallisesti homma paketissa.

Kuka voi tilata kuolintodistuksen?

Lääkäri sen tekee. Kuka tahansa ei saa.

• Lääkäri laatimassa: Kuolintodistuksen tekee vainajaa hoitanut tai kuolemansyyn selvittänyt lääkäri. Ei kukaan muu.
• Läheiset kopion saavat: Lähimmät omaiset voivat pyytää todistuksen kopiota siitä paikasta, missä vainajaa hoidettiin. Ei niinkään ulkopuolisille.

Elämä on pätkä. Sitten paperia. Sitä se on. Ei sen kummempaa.