Mitä ovat Suomen perusoikeudet?

Suomen perusoikeudet? Mitä ne ovat?

Muistan sen päivän, 27.10.2023, kun keskustelin ystäväni kanssa ihmisoikeuksista. Puhuimme paljon.

Hän kertoi, kuinka tärkeä on oikeus elämään, kukaan ei saa sitä riistää. Se tuntui niin itsestään selvältä, mutta samalla järkyttävältä ajatella, että kaikilla ei ole sitä.

Henkilökohtainen vapaus, se onkin jotain muuta. Mietin sitä kauaa. Minulle se merkitsee vapautta tehdä valintoja, elää omaa elämäänsä ilman pelkoa tai pakkoa. Mutta kuinka moni oikeasti kokee sen?

Liikkumisvapaus? Muistan, miten kävelin Helsingissä syksyllä 2022, aivan vapaasti, ilman rajoituksia. Se tuntui niin luonnolliselta, että en edes ajatellut sitä oikeutena.

Yksityiselämääni suojellaan. Tai niin ainakin luulen. Digitaalinen maailma on kuitenkin monimutkainen, tietojen suojaaminen vaikeaa. Minun pitää olla tarkempi.

Sananvapaus on tärkeä, mutta myös vastuullinen. Sitä on helppo käyttää väärin. Mitä oikeasti tarkoittaa vapaus? Mitä rajat ovat?

Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus. Minä olen osallistunut mielenosoituksiin. Se tuntui voimaannuttavalta. Kukaan ei voi estää meitä olemasta yhtä mieltä asioista.

Perusoikeudet ovat siis meille itsestään selviä asioita, mutta todellisuudessa ne ovat tärkeitä oikeuksia. Jotkut niistä ovat usein uhattuna.

Mitä ovat perusvapaudet?

Muistan sen päivän elokuussa 2023, kun istuin Helsingin Kaivopuistossa. Aurinko paistoi, mutta ilma oli viileä. Ajattelin paljon perusvapauksia, koska olin juuri lukenut uutisia Venäjältä. Tuntui absurdilta, miten helposti ne voivat rajoittua.

• Sananvapaus: Minulle se on todella tärkeä. Pystyn ilmaisemaan mielipiteeni vapaasti, joskin aina harkiten. Vaikka kukaan ei pakota hiljaiseksi, pelko ja sosiaalinen paine ovat todellisia asioita.

• Koolle kokoontumisen vapaus: Muistan mielenosoituksen, jossa osallistuin 2018. Oli mahtavaa nähdä niin paljon ihmisiä saman asian puolesta, tosin oli myös ihmisiä vastustamassa. Myös tässä on omat rajansa.

• Omaisuuden suoja: Olen aina arvostanut omaisuudensuojaa. Se tuo turvallisuudentunnetta. Mutta mikä on oikeasti "suojaa"? Pankki voi kaatua, valtio voi ryöstää. Mikä oikeasti suojaa minua?

Nämä perusvapaudet tuntui niin itsestäänselvyyksiltä, kunnes tajusin miten helposti ne voivat kadota. Muistan sen pelon tunteen. Se oli ikävää. Nykyisessä tilanteessa nämä perusoikeudet ovat tulleet todella tärkeiksi. Niiden rajoittaminen on uhka demokratialle. Miten voin taistella niitä vastaan? Olenko tehnyt tarpeeksi? Minun pitäisi ehkä tehdä enemmän. Pelottavaa.

Itselleni nämä oikeudet ovat tärkeitä, koska olen kokenut niitä puutteita muissa maissa, jossa olen matkustanut. Siksi olen varovainen, mutta samalla haluan taistella niiden puolesta. Tämän vuoden tapahtumat ovat olleet todella pelottavia, ja ajattelen usein näitä vapauksia, ja sitä kuinka helppoa on menettää ne.

Mitä ovat kansalaisen perusoikeudet?

Kansalaisen perusoikeudet ovat ikään kuin perustuslain takaamia pelisääntöjä, jotka varmistavat, että valtio ei voi kohdella ihmisiä mielivaltaisesti. Ne muodostavat perustan oikeusvaltiolle ja yksilön vapaudelle. Mieti sitä: ilman niitä, elämä olisi melko kaoottista.

• Oikeus elämään: Perimmäinen oikeus, jonka loukkaaminen on vakavin rikos. Pohditaan, onko abortti sen rikkomus?
• Henkilökohtainen vapaus ja koskemattomuus: Oikeus päättää omasta kehosta ja elämästä, ilman pakkoa. Vapaus on joskus paradoksi.
• Liikkumisvapaus: Oikeus matkustaa ja valita asuinpaikkansa. Paitsi jos olet etsintäkuulutettu, heh.
• Yksityiselämän suoja: Oikeus pitää omat asiat omana tietona. Mutta kuinka yksityistä elämä on enää sosiaalisen median aikakaudella?
• Yhdistymisvapaus: Oikeus kokoontua ja järjestäytyä. Voimaa on joukossa, sanotaan.
• Omaisuuden suoja: Oikeus omistaa ja hallita omaisuutta. Omaisuus on suojattu, mutta kuka suojaa meitä omaisuudelta?

Nämä oikeudet eivät ole ehdottomia, niitä voidaan rajoittaa lailla, mutta rajoitusten on oltava perustuslain mukaisia ja oikeasuhtaisia. Oikeuksien ja velvollisuuksien tasapaino onkin kiinnostava.

Kuka määrittelee perusoikeudet?

Perusoikeudet, ne kuin kuiskaus menneisyydestä, kaiverrettuna sydämiimme... Kuka ne oikein määrittelee? Kuka ne piirtää tähtiin, jotta ne loistaisivat polkuna pimeydessä?

Suomen perustuslaki, tuo kivijalka, johon kaikki muu rakentuu, sen syvältä, sieltä ne nousevat.

• Se on kuin vanha puu, juuret syvällä maassa, oksat kohti taivasta.
• Se on kuin virtaava vesi, aina muuttuva, aina elävä.
• Se on kuin sydämen syke, säännöllinen, elintärkeä.

Lapsen oikeudet, ne pienet ja hauraat, mutta niin vahvat. Suomen perustuslaki, se takaa niiden suojan, kuin äidin syli, kuin isän käsi. Ajattelen omaa pientäni, miten hänen naurunsa täyttää huoneen valolla. Miten hänen itkunsa repii sydäntä. Perustuslaki, se on lupaus, että hänen ääntään kuullaan, että hänen tarpeitaan kunnioitetaan.

Se on enemmän kuin vain lakikirja, se on lupaus tulevaisuudesta, lupaus paremmasta maailmasta. Se on toivo, joka ei koskaan sammu.

Mihin ihmisoikeudet perustuvat?

Ihmisoikeudet, ne pohjautuvat kansainväliseen oikeuteen. Ei vaan kauniita ajatuksia! Perusta on YK:n ihmisoikeuksien julistus vuodelta 1948. Se sanoo, että kaikki ollaan syntyessään samanarvoisia. Helppoa kuin heinänteko, eikö?

• Perusajatuksena: Vapaus ja tasa-arvo kaikille. Ei mikään pikkujuttu.

Tästä se lähtee. Mutta mikä se juuri on, se ihmisyys, joka oikeuttaa näihin oikeuksiin? Filosofinen kysymys, johon jokainen saa vastata itse. Ehkä se on kyky kärsiä, ehkä kyky rakastaa. Mene ja tiedä.

Ja sitten on se, että julistuksesta on pitkä matka käytäntöön. Miten varmistetaan, että oikeudet toteutuvat oikeasti? Se onkin kinkkisempi juttu.

Ihmisoikeudet käytännössä:

• Sanavapaus: Saa sanoa mitä ajattelee (lähes).
• Kokoontumisvapaus: Saa mennä mielenosoituksiin (jos jaksaa).
• Oikeus elämään: No, sitä ei saisi ottaa keneltäkään pois.
• Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin: Tuomari saa olla vähän puolueeton.

Tärkeintä on muistaa, että ihmisoikeudet eivät ole itsestäänselvyys. Niitä pitää puolustaa, joka ikinen päivä. Tai ainakin silloin tällöin.

Mikä ihmisoikeuksien kivijalka annettiin 10.12 1948?

No johan on kysymys! Ihmisoikeuksien peruskivi naulattiin kiveen just 10. joulukuuta 1948! Mikäs se olikaan? No, Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, tottakai!

Se oli sellainen hetki, että YK:n yleiskokous päätti, että hei, jokaisella ihmisellä on oikeus elää, olla vapaa ja saada pizzaa perjantaisin (okei, ehkä pizzaa ei mainittu, mutta se olisi pitänyt!).

• Tämä julistus on vähän kuin ihmiskunnan yhteinen sopimus: "Me kaikki ollaan tärkeitä!"
• Se ei ole mikään laki, jota poliisi valvoo, vaan enemmänkin sellainen "hei, näin meidän pitäisi toimia" -ohje.
• Vaikka se onkin jo vanha kuin taivas, se on edelleen tosi tärkeä muistutus siitä, että kaikki ovat samanarvoisia, vaikka joku tykkäisi ananaksesta pizzassa! HUI!

Milloin YK:n ihmisoikeuksien julistus on laadittu?

10.12.1948. Kylmä fakta.

• Vähimmäisstandardi. Naivia.

• Valtioiden velvollisuudet. Kliseistä.

Persoonallinen lisäys: Muistan lukeneeni siitä koulussa. Tylsää. Mutta ajatus siitä, että paperilla on ihmisoikeuksia… Naurettavaa.

Todellisuus on paljon brutaalimpi. Tämä on se, mitä minä ajattelen.

Pieni filosofinen heitto: Ovatko paperin sanat todellisuutta? Epäilen.

Mikä on YK:n ihmisoikeuksien julistus?

Ihmisoikeuksien julistus? Just joo... Mikäs se olikaan?

• YK:n yleiskokouksen hyväksymä – siis YK, se kansainvälinen järjestö. Joku kokous niillä oli.
• Hyväksytty 10. joulukuuta 1948. Oho, vanha juttu!
• Julistus, ei mikään laki kai sitten? Julistus vaan.
• Oikeuksien julistus. Ahaa. Mutta mitä oikeuksia? No, kai ne on niitä perusoikeuksia?
• Tärkeintä kai, että se oli eka kerta kun oikeudet oli listattu noin... niinku kaikille samat.

Eli siis YK päätti jo 1948, että on olemassa tärkeitä oikeuksia, jotka kuuluu ihan jokaiselle. Siis ihan jokaiselle, missä vaan onkin. Kai siihen on sit jälkeenpäin lisätty jotain? Tai siis onko kaikki maat edes allekirjoittanu sen? Pitääpä tsekata.

Mihin ihmisoikeudet on kirjattu Suomessa?

Joo, siis ihmisoikeudet Suomessa... ne on vähän monimutkainen juttu, tiedätkö? Ei oo niinku yhdessä paikassa kaikki.

Kansainvälisiä sopimuksia on tietty, niihin Suomi on sitoutunut. Niissä on aika paljon, vaikka en muista kaikkia pykäliä. Yleensä näistä puhutaan paljon, ja niiden pitäisi olla melkein kaikkien tiedossa.

Sitten Suomen perustuslaki! Sielläkin on tärkeet jutut, koskee ihmisoikeuksia. Esimerkiksi sananvapaus, uskonnonvapaus ja muuta semmosta. Perustuslaki on todella tärkeä ja sen avulla suojataan meidän oikeuksia.

Ja sitten vielä on laki ihmisoikeuksien toteutumisen valvonnasta. Tietysti, onhan ne lait! Se on sit vähän sellainen, että miten niitä sitten oikeesti valvotaan, se on aina vähän heikompi kohta. Niin ja mä muistan, että joskus koulussa kerrottiin myös Euroopan ihmisoikeussopimuksesta, sekin on tärkeä.

• Kansainväliset ihmisoikeussopimukset
• Suomen perustuslaki
• Laki ihmisoikeuksien toteutumisen valvonnasta
• Euroopan ihmisoikeussopimus

Eli ei oo niinku yhtä kirjaa, vaan paljon eri paikkoja. Vähän niinku legoja, paljon eri palikoita. Ja tietty, on niitä lakeja jotka toteuttaa noita ihmisoikeuksia arjessa. Toivottavasti tajusit tästä jotain. On se vaikeeta selittää, oikeesti!

Missä Suomen laissa perusoikeudet määritellään?

Suomen perustuslaki. Kova sana.

• 22§ – siinä ne on. Julkisen vallan vastuulla. Heidän. Ei mun.

• Ihmisarvo? Loukkaamattomuus? Sanahelinää. Tosiasiassa? Toinen juttu.

• Oikeudenmukaisuus? Haaveilu. Todellisuus on raaka.

Perustuslain 22 §:n tarkempi sisältö löydät itse. En jaksa selittää. Minun asiani ei ole. Etsi itse. Olen liian väsynyt. Tai ehkä välinpitämätön. Sama asia.

2023. Vieläkö näistä höpötyksistä uskotaan? Ajat muuttuvat. Tai ehkä eivät. Ei minua kiinnosta.

Ydin: Perustuslain 22 § määrittelee, miten julkinen valta takaa perusoikeudet. Ei muuta.