Mitä voi metsästää haulikolla?

Mitä voi metsästää haulikolla? Haulit vs täyteinen

mitä voi metsästää haulikolla on keskeinen kysymys jokaiselle metsästäjälle, joka haluaa valita oikeat välineet luonnossa liikkumiseen. Oikean patruunatyypin valitseminen on tärkeää turvallisuuden ja riistan kunnioittamisen kannalta. Ota selvää lajin vaatimuksista ja varmista onnistunut sekä sääntöjen mukainen metsästysreissu.

Mitä voi metsästää haulikolla Suomen luonnossa?

Haulikolla voi metsästää Suomessa erittäin laajaa eläinlajien kirjoa, joka ulottuu pienistä vesi- ja kanalinnuista aina keskikokoisiin sorkkaeläimiin saakka. Sallitut riistaeläimet ja vaadittavat patruunatyypit riippuvat täysin kohdelajista, joten lainsäädännön tarkka tuntemus on jahtionnistumisen ja laillisuuden perusta.

Metsästysasetuksen asettamat puitteet voivat ensi alkuun tuntua monimutkaisilta - ja sitä ne kieltämättä ovatkin, jos yrittää painaa mieleensä pelkkää pykäläviidakkoa. Oikean patruunatyypin valinta suhteessa riistan kokoon on kuitenkin se kriittinen tekijä, joka erottaa vastuullisen eränkävijän sääntöjen laiminlyöjästä. Tyypillisesti haulikkoa pidetään lyhyiden etäisyyksien aseena, jolla tehokas ja eettinen ampumamatka asettuu luonnostaan 10-35 metrin välille lajista riippuen.

Pienriistan metsästys tavallisella haulipatruunalla

Haulipatruunalla ladattu haulikko on perinteisin ja suosituin työkalu kaikenlaisen pienriistan pyyntiin. Tähän kategoriaan kuuluvat useimmat Suomen jahdatuimmat lintu- ja nisäkäslajit.

Tyypillisiä haulipatruunalla metsästettäviä lajeja ovat: Vesilinnut: Heinäsorsa, tavi, haapana ja hanhet. Metsäkanalinnut: Teeri, metso ja pyy. Piennisäkkäät: Metsäjänis, rusakko ja orava. Turkiseläimet: Kettu, supikoira, mäyrä ja hilleri.

Kun suuntasin ensimmäistä kertaa sorsapassiin nuorena metsästäjänä, kuvittelin homman olevan helppoa - nosto ja laukaus. Todellisuus rannassa opetti toista, sillä sateessa kylmettyneillä käsillä tehty hätäinen huti harmitti pitkään. Opettavaisinta oli kuitenkin ymmärtää materiaalien erot. Nykyisin voimassa olevat säädökset kieltävät lyijyhaulien käytön kokonaan kosteikkoalueilla sekä 100 metriä lähempänä niiden reunoja. Tämä tarkoittaa, että vesilinnustuksessa on turvauduttava korvaaviin materiaaleihin, kuten teräkseen, bismuttiin tai volframiin. Terästä käytettäessä on syytä muistaa sen keveys, mikä vaatii usein pykälää tai kahta suuremman haulikoon kuin perinteinen lyij.

Sorkkaeläinten metsästys: Saako kauriin ampua haulikolla?

Kyllä, saako kauriin ampua haulikolla, ja se onkin yksi suosituimmista asetyypeistä kauriin ajometsästyksessä. Kauris on kuitenkin suurin riistaeläin, jonka saa laillisesti pudottaa tavanomaisella, hauleilla ladatulla patruunalla.

Metsäkauriin haulikkopyynnissä on äärimmäisen tärkeää sitoutua tiukkoihin etäisyysrajoituksiin. Ampumaetäisyys saa olla enintään 25 metriä, jotta haulinipu pysyy riittävän tiheänä ja osumalla on tarvittava pysäytysteho. Suositeltava haulikoko kauriille on 3,25-3,75 millimetriä. Toisin kuin luotiaseella metsästettäessä, kauriin ampuminen haulipatruunalla ei vaadi hyväksytysti suoritettua ampumakoetta, mikä madaltaa aloittelevien metsästäjien kynnystä osallistua jahtiin.

Mitä saa metsästää haulikon täyteispatruunalla?

Haulikon täyteispatruuna - eli yksittäinen suuri lyijy- tai aseluoti (slug) - muuttaa haulikon luonteeltaan lyhyen kantaman luotiaseeksi. Täyteisellä ladatulla aseella saa metsästää lajeja, joiden ampuminen tavallisilla hauleilla on ehdottomasti kiellettyä.

Lain mukaan mitä saa metsästää haulikon täyteisellä patruunalla saa metsästää Suomessa seuraavia sorkka- ja riistaeläimiä: Valkohäntäpeura Villisika Metsäpeura, kuusipeura ja kuusipeura Mufloni ja hylkeet

Mutta tässäpä onkin se kohta, johon moni aloittelija lankeaa - saako hirveä metsästää haulikolla? Vastaus on selkeä ja ehdoton: ei saa. Vaikka täyteisessä patruunassa on valtava pysäytysvoima lähietäisyydeltä, metsästysasetus kieltää haulikon luodin käyttämisen hirven ja karhun ampumiseen. Hirvijahtiin on siis aina otettava mukaan asianmukainen kivääri.

Muistan elävästi erään marraskuisen peurapassin, jossa minulla oli mukana vanha rinnakkaispiippuinen haulikkoni ladattuna täyteisillä. Syksyinen metsä oli hiljainen, kunnes pusikosta asteli esiin hieno peura. Sydän hakkasi kurkussa ja nostin aseen hitaasti - mutta peura seisoi reilun 40 metrin päässä. Se tuntui tuossa hetkessä liian pitkältä matkalta aseen avotähtäimille ja täyteisen ballistiikalle. Päätin laskea aseen ja antaa eläimen kävellä eteenpäin. Jälkikäteen radalla suoritetut testit osoittivat ratkaisun oikeaksi: avopiipulla täyteisen osumatalkoot voivat hajota yllättävän paljon jo 35 metrin jälkeen. Aseen suorituskyvyn rajojen tunteminen on osa kunnioitusta riistaa kohtaan.

Haulikon patruunatyypit ja sallittu riista

Haulikolla metsästettäessä patruunavalinta määrittää suoraan sen, mitä eläinlajia kohti aseen saa laillisesti suunnata.

Tavallinen haulipatruuna

Yleisesti 10-35 metriä, metsäkauriilla ehdoton maksimi 25 metriä.

Kaikki pienriista (linnut, jänikset, turkiseläimet) sekä sorkkaeläimistä ainoastaan metsäkauris.

Ei vaadita ampumakoetta millään sallitulla lajilla (mukaan lukien kauris).

Täyteispatruuna (Slug) ⭐

Parhaimmillaan alle 35-40 metriä, tarkkuus riippuu aseen tähtäimistä ja piipun tyypistä.

Valkohäntäpeura, villisika, metsäpeura, kuusipeura, mufloni ja hylkeet.

Vaatii voimassa olevan haulikkotäyteis- tai kivääriampumakokeen sorkkaeläinjahdissa.

Antin opintomatka kaurispassissa: Etäisyyden arvioinnin vaikeus

Antti, 24-vuotias aloitteleva metsästäjä Oulusta, osallistui ensimmäiseen kaurisjahtiinsa syksyllä. Hän oli sijoitettuna passipaikalle pelon sekaisin tuntein, sillä hän pelkäsi tekevänsä virheen etäisyyden arvioinnissa ja haavoittavansa eläintä.

Kun nuori kauris asteli esiin metsänrajasta, Antti nosti haulikkonsa ja oli valmis laukaisemaan. Hän kuitenkin epäröi - eläin näytti olevan juuri siinä rajoilla, oliko se liian kaukana tavalliselle haulipatruunalle.

Laukaisemisen sijaan Antti muisti kokeneempien neuvojan ja laski aseen. Hän otti kiintopisteeksi etualalla olevan koivun kannot, jotka oli jahtiaamuna mitannut tasan 20 metrin etäisyydelle passipaikastaan.

Kauris liikkui kantojen ohi lähemmäs, jolloin Antti tiesi etäisyyden olevan turvallinen. Puhtaan osuman ansiosta kauris kaatui niille sijoilleen alle 20 metriin, mikä opetti Antille maastomerkkien hyödyntämisen tärkeyden lyhyen kantaman jahdissa.