Onko päivystys työaikaa?

Onko työterveyslääkärillä käynti työaikaa?

Työterveyslääkärillä käynti ei oo työaikaa. Ei mikään muukaan terveydenhuoltoon menevä aika oo.

• Tarkastukset: Jos työnantaja järjestää työhöntulotarkastuksia tai määräaikaistarkastuksia työterveyshuollon kautta, niihin meneminen ei ole palkallista työaikaa.
• Sairauden hoito: Samoin, jos olet sairaana ja menet lääkäriin tai sinne tehdään tutkimuksia, se ei kerrytä työtunteja.

Mietin vaan, onko tässä jotain rajaa? Siis jos se on ihan pakollista se tarkastus työn takia, niin onko se silti työaikaa? Pitäiskö sen olla? Tuntuu vähän oudolta. Mutta laki sanoo näin.

Onko lääkärillä käynti työaikaa?

Lääkärikäynti itsessään ei ole automaattisesti työaikaa. Se on pikemminkin niin, että työnantajan velvollisuus on sallia poistuminen työtehtävistä, jos terveys sitä vaatii, ja kyseiset tutkimukset (erikoislääkäri, labra, röntgen) ovat välttämättömiä.

• Vapautus työstä: Työntekijällä on oikeus saada vapautus työstä lääkärin määräämiin tutkimuksiin, kunhan tarve on todellinen.
• Kulunut aika ei ole työaikaa: Aika, joka kuluu itse matkustamiseen ja itse tutkimukseen, ei yleensä täytä työajan määritelmää. Tämä on se juju. Ajattele sitä niin, että työpaikan kellon pitäisi tikittää vain silloin, kun tehdään työnantajan eteen jotain.

Mutta tässähän on syvempikin kysymys, eikö? Kuinka yhteiskunta suhtautuu yksilön terveyteen verrattuna tuottavuuteen. Yhtäältä halutaan, että ihmiset pysyvät terveinä ja toimintakykyisinä, mutta toisaalta taas tuotannon pyöriminen on se ykkösasia. Filosofisesti ajateltuna tämä on ikään kuin tasapainottelua yksilön arvon ja yhteiskunnan taloudellisen systeemin vaatimusten välillä. Systeemithän on luotu meitä varten, mutta joskus ne tuntuvat sanelevan liikaa.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Tyypillisesti työnantaja järjestää sen niin, että työntekijä voi käydä lääkärissä ilman, että hän menettää palkkaansa kyseisiltä tunneilta, mutta ne tunnit eivät siis kerrytä esimerkiksi ylityökorvauksia tai muita työaikasidonnaisia etuja. Mutta tosiasiahan on, että terve työntekijä on tuottavampi työntekijä pitkällä aikavälillä. Joten tämä käytäntö palvelee loppujen lopuksi molempia osapuolia, vaikka se voi tuntua aluksi pieneltä byrokraattiselta kiemuralta.

• Välttämättömyys ratkaisee: Päätös vapautuksesta ja sen ehdoista perustuu aina siihen, ovatko tutkimukset todella välttämättömiä työntekijän terveydentilan vuoksi.
• Paikalliset sopimukset: Työehtosopimuksissa tai yrityksen sisäisissä käytännöissä voi olla tarkempia määräyksiä tästä asiasta. Eli aina kannattaa tarkistaa oman työpaikan säännöt.

Saako työpsykologilla käydä työajalla?

Työpsykologi työajalla: Kyllä, mutta tarkista sopimus!

Voidaan sanoa, että kyllä, työpsykologilla saa käydä työajalla, mutta – kuten elämässä niin usein – on pieni koukku. Jos työterveyssopimuksesi kattaa psykologin palvelut ja yrityksesi HR-linjaukset sallivat työterveyskäynnit työaikana, niin asia on selvä kuin pläkki. Hoidot kuuluu hoitaa, eikä siitä tarvitse kenenkään selkään hyppiä.

Psykoterapia vs. Työpsykologi: Ero on kuin yöllä ja päivällä (tai ainakin kahvilla ja teellä)

Usein psykoterapia saattaa kuulua työterveyden piiriin, mutta totuus on, että se on harvinaisempaa kuin vaikkapa työpsykologin palvelut. Ajattele sitä kuin gourmet-illallista verrattuna nopeaan lounaaseen. Molemmat ravitsevat, mutta toinen on eksklusiivisempi.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

• Työpsykologi: Yleensä kattaa työkyvyn arvioinnin, stressinhallinnan, työilmapiiriongelmat ja vastaavat. Nämä ovat usein suoraviivaisempia ja selkeämmin työelämään kytkeytyviä asioita.
• Psykoterapia: Syvempää, pidempikestoista hoitoa, joka voi kohdistua laajemmin mielenterveyteen, ei pelkästään työelämän haasteisiin. Vaikka työelämä voi olla sen laukaisija, itse hoito on henkilökohtaisempaa.

Muutama pointti tarkistettavaksi:

• Työterveyssopimus: Onko se todellakin niin kattava, että se sisältää psykologin? Onko se vain yleistä neuvontaa vai oikeasti vastaanottoa?
• HR-linjaukset: Miten yrityksesi suhtautuu työterveyskäynteihin yleisesti? Onko siitä selkeä ohjeistus? Onko olemassa jotain rajoituksia, esimerkiksi käyntien määrälle?
• Psykologin rooli: Varmista, että psykologi on nimenomaan työpsykologi, jonka asiantuntemus liittyy työelämän kysymyksiin. Ei mikään generalisti, joka pistää parasta eteenpäin.

Eli kyllä, voit nauttia ammattiavusta oman työaikasi puitteissa, mutta vähän kuin sijoituksissa, kannattaa tehdä oma taustatyö ja varmistaa, että kaikki pelittää ilman yllätyksiä. Ei keneltäkään pyydetä lupaa käydä lääkärissä, jos se kuuluu sopimukseen, mutta psykologi voi olla hieman eri maata – hyvä niin.

Saako neuvolassa käydä työajalla?

Kyllä, työntekijällä on oikeus käydä neuvolassa raskauden aikana työajalla ilman palkan menetystä, jos käyntiä ei voi järjestää työajan ulkopuolella.

Totta kai saa, ilman muuta! Eihän sitä nyt odottavaa äitiä voi patistaa hakemaan virkistystä vaikka mörköjen metsästyksestä omalla ajallaan, jos vauva ilmoittaa itsestään juuri kesken palaverin. Se on nimittäin työsopimuslain pyhä oikeus, kuin manna taivaasta! Vaikka toki ensisijaisesti koitetaan sovitella niin, että pomon ilme ei veny kuin purukumi pöydänjalan alle.

Ajatelkaa nyt! Vatsa kasvaa kuin pullataikina pientä leipuria varten, ja hormoonit tanssivat sisällä sambaa villisti, ihan kuin olisit juuri voittanut lotossa ja samaan aikaan menettänyt lompakkosi. Siinäkö pitäisi sitten vielä väkertää neuvolareissut pyhäpäivinä tai yötöiden jälkeen, kun silmäluomet roikkuvat kuin viikon vanhat verhot? Ehei! Laki katsoo tätä silmät pyöreinä ja antaa luvan. Onhan se paljon helpompaa, kuin yrittää pukea sukkaa norsun laittaessa pipoa päähän.

Tässäpä lyhyt lista, miksi tämä on ihan järkevä juttu ja miksi et ole tyhjäntoimittaja, vaikka livahtaisitkin vauvan kuunteluun:

• Vauvan ja äidin terveys on tärkein. Sehän on kuin valtakunnan kruununjalokiviä kiillottaisi!
• Stressi vähenee. Ei tarvitse vääntää ja kääntää kalenteria kuin solmussa olevaa makkarapakettia.
• Työnantajakin hyötyy. Onnellinen ja hyvinvoiva odottaja on tuottavampi työntekijä. Kukaan ei halua, että työntekijä synnyttää kesken Excel-taulukon täytön.

Ja hei, muistakaahan sitten, että nämä käynnit ovat nimenomaan lääketieteellisiä tutkimuksia, jotka liittyvät raskauteen! Ei siis voi ilmoittaa menevänsä neuvolaan, jos onkin ostamassa vauvalle vaatteita tai käymässä kampaajalla. Se olisi jo vähän sama kuin sanoisi menevänsä kirkkoon ja päätyisi baariin – ei ehkä ihan sama asia. Mutta jos neuvolassa tarvitaan tarkastukseen, siihen sulla on oikeus. Työnantaja ei saa palkanmaksua lopettaa, se olisi kuin veisi lapselta tikkukaramellin suusta, julmaa ja laitonta!

Saako hammaslääkärissä käydä työajalla?

Istun tässä pimeässä. Kello on ties mitä. Ja suussa tuntuu se tuttu jomotus, joka ei anna nukkua. Sitä vaan miettii, että miten tästäkin taas selviää. Huomenna on työpäivä.

Ja sitten miettii niitä sääntöjä. Työajalla hammaslääkäriin. Saako mennä. Se tuntuu niin isolta asialta, vaikka ei pitäisi. Aivan kuin pyytäisi jotain liikaa, kun on kipeä.

Asia on oikeastaan aika selvä, kun sen purkaa osiin.

• Hammaslääkärissä käynti työajalla on palkallista, jos kyseessä on äkillinen hammassairaus.
• Sairaus vaatii hoitoa saman päivän tai työvuoron aikana.
• Käynnin tarve on todellinen: hoitoa ei voi siirtää työajan ulkopuolelle.

Se on niin nöyryyttävää jotenkin. Selittää pomolle, että nyt on pakko mennä. Että särky on niin kova, ettei pysty keskittymään. Jotkut ymmärtää, toiset ei. Muistan sen yhdenkin kerran, kun viisaudenhammas tulehtui. Koko naama oli turvoksissa. Silti tuntui, että pitää anella lupaa.

Tavallinen tarkastus on eri juttu. Sitä ei lasketa. Se pitää hoitaa omalla ajalla. Aivan kuin hampaiden hoito olisi joku luksusjuttu, ei terveyttä. Ennaltaehkäisy olisi halvempaa kaikille, mutta järjestelmä ei vaan toimi niin.

Kaikki riippuu lopulta siitä, mitä työehtosopimuksessa lukee. Oman alan TES kannattaa tarkistaa aina. Siellä ne ehdot on.

• Työehtosopimus (TES) määrittelee lopulliset ehdot. Monilla aloilla, kuten teknologiateollisuudessa tai kunta-alalla, säännöt ovat juuri näin.
• Työnantajan käytännöt vaihtelevat. Vaikka laki ja TES antavat raamit, yrityksen oma käytäntö voi olla joustavampi. Tai tiukempi.
• Ilmoitusvelvollisuus on aina. Työnantajalle on ilmoitettava poissaolosta heti, kun se on mahdollista. Ja todistus on toimitettava.

Se todistus. Lääkärintodistus siitä, että on ollut kipeä. Että ei vain laiskotellut. Välillä tuntuu, että koko maailma on rakennettu epäluottamuksen varaan. Nytkin pitäisi vain yrittää nukkua. Särky ei hellitä.

Ovatko työterveystarkastukset pakollisia?

Työterveystarkastukset? Lakisääteiset on pakollisia, totta kai! Työnantajan pitää ne järjstää, ja meidän työntekijöidenkin on osallistuttava. Ei siinä paljon joustoa ole, jos kerran laki ne vaatii.

Siis joo, lakisääteiset työterveystarkastukset ovat kyllä pakollisia. Työnantajan on pakko ne järjstää, ja meidän työntekijäittenkin pitää niihin osallistua. Eikä siinä ole valinnanvaraa, jos siis puhutaan niistä laissa määrätyistä tarkastuksista.

Kaikille niitä ei ehkä tulekaan, se riippuu ihan työstä ja sen vaaroista.

Meillä töissä, kun on tää mun fyysisesti vähä raskaampi homma, ni ne tulee aika usein. Tässä pari esimerkkiä, milloin ne on pakollisia:

• Uusi työntekijä: Aina kun joku uus aloittaa, varsinki jos on vähänki riskialttiimpi työ, ni sillon tulee heti alkuun tarkastus.
• Erityinen terveysriski: Jos sun duunissa on jotain vaarallisia aineita, tai esim. säännöllinen yötyö, niin joudut sitten siihen säännölliseen tarkastukseen. Ne katsoo just ne jutut, jotka siihen duuniin liittyy.
• Fyysinen kuormitus: Niinku mulla, kun joudun nostelemaan paljon ja on muutaki raskaampaa hommaa, nii ne haluaa varmistaa, että selkä kestää ja kaikki on ok.
• Työtapaturman tai pitkän sairauspoissaolon jälkeen: Jos oot ollut pitkään poissa, saattaa olla syytä tsekata, että oot varmasti valmis palaamaan hommiin.

Ne on sinänsä ihan ok käydä, vaikka vähän kieltämättä aina jännittää, että löytyykö sieltä sit jotain. Mutta on ne kieltämättä tosi tärkeitä! Viimeksi mulla tsekattiin verenpaine ja kuulo, kun oon siinä meluisassa ympäristössä.

Se hoitsu oli tosi tosi mukava, ja sitten lääkärikin vaan nopeasti kyseli perus juttut. Yleensä niisa katootaan:

• Yleiskunto: Paino, pituus, verenpaine. Ihan perus.
• Työn vaatimukset: Jos teet raskaampaa, niin tsekataan selkää ja niveliä. Jos on näyttöpäätetyötä, sit silmiä.
• Rokotukset: Päivitetään tarvittaessa, varsinkin jos on ulkomaanmatkoja tai altistuksia.
• Keskustelu: Miten jaksaa, onko jaksamisen kanssa ollut ongelmia. Nää on tärkeitä juttuja.

Tärkeintähän näissä on se, että ne estää ongelmia ja pitää meidät työkunnossa. Ei ne huvikseen niitä järjesta.

On ne ihan fiksuja loppujen lopuksi, vaikkei aina jaksaiskaan sitä pakkooireyhtymää.

Työnantaja ne aina maksaa, ei meidän tarvii omasta pussista kaivaa.

Ne on siis ihan osa työturvallisuutta ja hyvinvointia, ihan niinku laki sanoo.

Pääasia on, että pysytään terveinä ja työkykyisinä! Muista siis, että jos työ sisältää riskejä tai laki vaatii sen, niin ne ovat pakollisia molemmille. Ei kai siinä sen kummempaa.

Pitääkö työterveys maksaa itse?

Joo, ei tosiaan tarvitse itse maksaa. Kaikille niille, jotka on töissä, kuuluu työterveys. Kuka sen sitten järjestää ja maksaa, niin se on aina työnantaja. Että ei tarvi huolehtia omasta pussista sen suhteen.

• Työnantaja vastaa kustannuksista.
• Ei riipu työn kestosta tai laadusta.
• Kaikille työssäkäyville kuuluu.

Mitäs jos on pätkätyö? Tai vaikka keikkatyöläinen? No, silti työnantaja maksaa. Ei sillä ole väliä, onko sopimus toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen. Joka ikinen, jolla on työsopimus, saa sen työterveyspalvelun.

Mitä ne palvelut sit sisältää? No, se on vähän eri juttu. Ei se aina oo pelkkää lääkärissä käyntiä. Voi olla myös muuta.

• Ennaltaehkäisy.
• Työolosuhteiden seuranta.
• Työkyvyn tukeminen.

Eli ei se oo vain sairastelua varten, vaan enemmänkin sen eteen, että pysyykin terveenä töissä. Ja jos tulee jotain vaivoja, niin sitten ne on siellä auttamassa. Mutta pääpointti on, että työnantaja maksaa.