Saako henkilötunnusta kysyä?

Henkilötunnus – Milloin sen kysyminen on oikeutettua ja milloin ei?

Henkilötunnus on Suomessa ainutlaatuinen yksilöintitunnus, jonka avulla viranomaiset ja tietyt muut toimijat voivat tunnistaa henkilön luotettavasti. Sen kysyminen herättää kuitenkin usein kysymyksiä ja huolta tietosuojasta. Milloin henkilötunnuksen kysyminen on sallittua ja milloin se on ylitseampuvaa? Tarkastellaanpa asiaa hieman tarkemmin.

Tietosuoja sääntelee henkilötunnuksen käyttöä

Tietosuoja on avainasemassa määriteltäessä, missä tilanteissa henkilötunnusta voidaan pyytää. Pääsääntöisesti pelkkä henkilötunnus ei riitä henkilön varmentamiseen, eikä sen kysyminen ole itsessään oikeutettua. Ajatuksena on, että henkilötunnuksen joutuminen vääriin käsiin yhdistettynä muihin tietoihin voisi mahdollistaa identiteettivarkauden.

Henkilötunnus osana laajempaa tunnistamisprosessia

Henkilötunnuksen kysyminen voi olla perusteltua osana laajempaa tunnistautumisprosessia. Näitä tilanteita voivat olla esimerkiksi:

• Asiakaspalvelu: Pankit, vakuutusyhtiöt ja muut asiakaspalvelutilanteet, joissa käsitellään arkaluonteisia tietoja, saattavat tarvita henkilötunnuksen varmistamaan asiakkaan henkilöllisyyden.
• Terveydenhuolto: Potilastietojen käsittelyssä henkilötunnus on keskeinen tunnistuskeino, jotta tiedot kohdistuvat oikealle henkilölle.
• Viranomaisasiointi: Erilaiset viranomaispalvelut, kuten veroilmoituksen tekeminen tai ajokortin uusiminen, voivat edellyttää henkilötunnuksen antamista.

On kuitenkin tärkeää huomata, että henkilötunnus ei saa olla ainoa tunnistuskeino. Lisäksi tarvitaan muita varmentamistapoja, kuten:

• Salasana tai PIN-koodi: Verkkopalveluissa usein käytetty tunnistusmenetelmä.
• Pankkitunnukset: Vahva tunnistautuminen verkkopankin kautta.
• Kysymyksiä, joihin vain henkilö itse tietää vastaukset: Esimerkiksi aiempien tapahtumien tai tietojen varmistaminen.
• Fyysinen henkilöllisyystodistus: Esimerkiksi passin tai ajokortin näyttäminen.

Milloin henkilötunnuksen kysyminen on ylilyöntiä?

Henkilötunnuksen pyytäminen on kyseenalaista tilanteissa, joissa ei käsitellä arkaluonteisia tietoja tai joissa ei ole perusteltua syytä henkilön yksilöimiseen. Esimerkiksi kanta-asiakasohjelmaan liittyminen, uutiskirjeen tilaaminen tai yksinkertainen tuotekysely eivät yleensä vaadi henkilötunnuksen antamista.

Kuluttajan oikeudet ja tietoisuus

Kuluttajalla on oikeus tietää, miksi hänen henkilötunnustaan kysytään ja miten tietoja käytetään. On myös tärkeää, että kuluttaja voi kieltäytyä antamasta henkilötunnustaan, jos kokee sen tarpeettomaksi tai epäilyttäväksi.

Yhteenveto

Henkilötunnuksen kysymisen suhteen on oltava tarkkana ja noudatettava tietosuojaperiaatteita. Tunnuksen kysyminen on sallittua vain perustelluissa tilanteissa osana laajempaa tunnistamisprosessia, eikä se saa olla ainoa tunnistusmenetelmä. Kuluttajalla on oikeus tietää, miksi henkilötunnusta pyydetään, ja kieltäytyä antamasta sitä, jos hänellä on syytä epäillä tietoturvaa tai sen tarpeellisuutta. Muista aina suojata henkilötietosi ja kyseenalaistaa epäilyttävät tietopyynnöt.