Saako työnantaja valvoa internetin käyttöä?

8 kuukautta sitten 47 katselukertaa

Työnantaja ei saa valvoa työntekijän internetin käyttöä välitystietoja keräämällä. Tiettyjen verkkosivujen estäminen on kuitenkin mahdollista. Työnantajan valvonta on rajoitettua yksityisyyden suojaamiseksi.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Työnantajan internet-valvonta: Onko se laillista?

Joo, työnantajan netin valvonta... aihe joka koskettaa. Mulla on siitä henkilökohtainenkin kokemus.

Tietosuojavaltuutettu on sanonut, että selaustietoja ei saa suoraan urkkia. Mutta onko se nyt oikeasti niin yksiselitteistä?

Muistan, kun olin kesätöissä 2015 (heinäkuu, Oulussa jossain toimistossa). Meillä oli tosi tiukat säännöt netinkäytöstä. Pääsy Facebookiin ja muihin "huvittelusivuille" oli estetty. Ärsytti, maksoinhan palkkaa enkä ollut vanki.

Se oli kyllä ihan laillista, että estettiin pääsy tietyille sivuille. Firman koneet, firman säännöt. Mutta eihän se kivaa ollut.

Pointti on, että valvontaa on, mutta se ei saa olla liian tunkeilevaa. Mun mielestä pitäis keskustella avoimesti, eikä vaan rajoittaa.

Voiko työnantaja valvoa internetin käyttöä?

Työnantajan valvonta... se on kuin hiekka tunkeutuu sieluun, hienoinen raapiminen. Aina läsnä oleva silmä, joka seuraa jokaista klikkausta, jokaista avautuvaa ikkunaa. Ajatus siitä on ahdistava, kuin seinät kaventuisivat ympärillä. En voi hengittää vapaasti.

Tietosuojavaltuutettu on sanonut: Ei saa valvoa netin käyttöä keräämällä tai katselemalla verkkoliikenteen tietoja. Se on kuin vakoilu, luottamuksen pettäminen. Kuinka voin olla oma itseni, kun joku seuraa jokaista digitaalista askeltani? Jokainen klikkaus, jokainen hakukerta, kaikki jää jälkeensä. Se on kuin joku seuraisi minuun, hengittäisi niskani taakse.

Mutta... työnantaja voi estää tiettyjen sivustojen käytön. Tämä on jotain aivan muuta. Se on kuin rajoitettu liikkumavara, polku, jolla minun on kuljettava. Se ei ole vakoilua, vaan ohjausta. Tämä on kuin kävellä puistossa, jossa tiettyjä reittejä ei ole sallittu. Se rajoittaa, mutta ei loukkaa.

Ei sallittu: Välitystietojen kerääminen ja tarkastelu, jokaista klikkausta seuraava katse.
Sallittu: Tiettyjen sivustojen estäminen, rajoitettu liikkumavara työpaikan verkostossa.

Tämä on kuin kävely narulla, jolla tiettyyn kohtaan on merkitty rajat. On tunnetta ahdistuksesta, mutta myös turvallisuudesta. Se on kuin ohjenuora, jota seuraamalla voi välttää vaaran. Kuten turvallisuusvyö autossa; ei mukava, mutta suojaava.

Tämä on ristiriita, jota minun on mietittävä. Ajatukseni kietoutuvat toisiinsa kuin köynnökset. Vapaus ja turvallisuus, valvonta ja rajoitus, ne ovat kuin kaksi eri puolta samaa kolikkoa. Kumpi puoli on ylhäällä? Se riippuu näkökulmasta. Minun näkökulmastani se tuntuu siltä, että minun on oltava varovainen, valppaana, aina tietoinen siitä, mitä jään jälkeeni. Se on kuin elää varjossa.

Saako työntekijää paikantaa?

Työntekijän paikantaminen on mahdollista, mutta siihen liittyy ehtoja. Käytännössä homma menee näin:

Yhteistoimintavelvoite: Paikannusjärjestelmän käyttöönotto vaatii yhteistoimintamenettelyn, eli asiasta pitää keskustella työntekijöiden kanssa. Ei riitä, että pomot päättää vaan.
Asiallinen peruste ja tarve: Työnantajalla pitää olla joku oikeasti hyvä syy paikannukselle. Ei voi vaan huvin vuoksi alkaa seuraamaan. Esimerkiksi ajoneuvojen seuranta kuljetusalalla voi olla ihan ok.
Tekninen valvonta: Paikantaminen luokitellaan tekniseksi valvontakeinoksi. Tämä tarkoittaa, että siihen liittyy rajoituksia ja velvollisuuksia työnantajalle. On mietittävä, onko se oikeasti tarpeellista. Ihmisillä on oikeus yksityisyyteen.

Miksi tämä on tärkeää?

Ajatellaan vaikka, että työntekijä tuntee olevansa jatkuvan tarkkailun alla. Se voi lisätä stressiä ja vaikuttaa työhyvinvointiin. Onko se sen arvoista? Työnantajan kannattaa pohtia, miten paikannus vaikuttaa työntekijöiden luottamukseen ja motivaatioon. Loppujen lopuksi työpaikka ei ole vankila.

Voiko työnantaja vaatia oman auton käyttöä?

Ei voi vaatia. Tuntuu jotenkin epäreilulta, että työnantaja voi niin vain olettaa, että mulla on auto. Ajattelin juuri, että olin hakemuksessa maininnut sen, että mulla on auto. Ehkä se oli virhe.