Voiko poliisi pyytää henkilötodistusta?

0 katselukertaa
Poliisilla on virkatehtävän aikana oikeus saada jokaiselta tiedot nimestä, henkilötunnuksesta, syntymäajasta, kansalaisuudesta sekä tavoitettavuudesta Suomen poliisilain (872/2011) 2 luvun 1 pykälän mukaan. Tilanteeseen vaaditaan aina jokin konkreettinen syy, kuten lähistöllä tapahtunut rikos tai järjestyshäiriö. Sinulla on oikeus pyytää nähtäväksi virkamerkki Poliisilain (872/2011) 1 luvun 8 pykälän mukaisesti.
Kommentti 0 tykkäystä

Voiko poliisi pyytää henkilötodistusta: Vaatiiko laki aina syyn?

Voiko poliisi pyytää henkilötodistusta herättää usein kysymyksiä kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista viranomaistilanteissa. Oikean tiedon hallitseminen auttaa välttämään turhat väärinkäsitykset ja suojamaan omat oikeutesi kohdatessasi virkavallan arjessa.

Voiko poliisi pyytää henkilötodistusta ilman syytä?

Poliisi voi pyytää henkilötodistusta tai henkilötietoja vain silloin, kun se on tarpeen yksittäisen virkatehtävän suorittamiseksi. Tilanteen tulkinta riippuu aina kyseisestä asiayhteydestä, eikä pelkkä ohi käveleminen kadulla oikeuta poliisia keräämään tietoja täysin mielivaltaisesti.

Suomen poliisilain (872/2011) 2 luvun 1 pykälä määrittelee tämän oikeuden varsin tarkasti. [1] Kyseessä on yksittäisen tehtävän hoitaminen - ei siis yleinen ja jatkuva kansalaisten valvonta ilman perustetta. Kun virkatehtävä on käynnissä, poliisin oikeus selvittää henkilöllisyys velvoittaa antamaan tiedot nimestä, henkilötunnuksesta tai syntymäajasta, kansalaisuudesta sekä tavoitettavuudesta. Olin itsekin pitkään siinä uskossa, että virkapukuinen partio saa pysäyttää kenet tahansa missä tahansa vain tarkistaakseen paperit rutiininomaisesti. Käytännössä tilanteeseen liittyy kuitenkin aina jokin konkreettinen syy, kuten lähistöllä tapahtunut rikos, järjestyshäiriö tai liikennevalvonta.

Yksittäinen tehtävä voi koskea myös silminnäkijää tai sivullista, jonka havainnoilla on merkitystä asian selvittämisessä. Pelkkä uteliaisuus ei riitä. Mutta yksi yleinen väärinkäsitys koskee itse asiakirjaa ja sen mukana kantamista - palaan tähän kriittiseen yksityiskohtaan tarkemmin alempana henkilöllisyyden selvittämistä käsittelevässä osiossa.

Onko henkilötodistus pakko olla mukana Suomessa?

Suomessa ei ole yleistä lakisääteistä velvollisuutta kantaa henkilötodistusta mukana julkisilla paikoilla liikkuessa. Vaikka poliisilla on oikeus selvittää henkilöllisyytesi virkatehtävän yhteydessä, asiakirjan puuttuminen taskusta ei itsessään ole rangaistava teko.

Tämä eroaa monista muista Euroopan maista, joissa virallinen henkilökortti tai passi on pidettävä aina mukana sakon uhalla. Suomessa riittää lähtökohtaisesti se, että kerrot poliisille oikeat henkilötietosi suullisesti. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin tilanteet, joissa laki erikseen vaatii tietyn asiakirjan mukana pitämistä - esimerkiksi moottoriajoneuvoa kuljetettaessa ajo-oikeus on tarvittaessa osoitettava. Myös ulkomaan kansalaisten kohdalla ulkomaalaislaki asettaa tarkempia vaatimuksia matkustusasiakirjan tai oleskelulupakortin esittämiselle viranomaisen pyynnöstä.

Rehellisesti sanottuna moni suomalainen kantaa lompakossaan nykyään pelkkää maksukorttia tai puhelinta. Se on täysin laillista. Silti virallisen asiakirjan puuttuminen hidastaa asiointia huomattavasti, jos joudut yllättäen tekemisiin virkavallan kanssa.

Mitä tapahtuu, jos ei ole henkilötodistusta mukana?

Jos sinulla ei ole voimassa olevaa henkilötodistusta mukanasi, poliisi selvittää henkilöllisyytesi muilla keinoilla, kuten rekisterikyselyillä ja haastattelemalla. Kertomasi tiedot tarkistetaan suoraan poliisin tietojärjestelmistä paikan päällä.

Rekisterikyselyt ja haastattelu kentällä

Käytännössä partio kysyy sinulta nimesi, henkilötunnuksesi ja kotiosoitteesi. Näiden tietojen avulla poliisi hakee järjestelmistään (kuten väestötietojärjestelmästä ja passirekisteristä) kasvokuvasi ja muut perustiedot. Verrattuaan ruudulla näkyvää kuvaa kasvoihisi ja kysyttyään muutaman varmistavan kysymyksen - esimerkiksi aiemmasta osoitteesta tai toisesta etunimestä - asia on yleensä selvä muutamassa minuutissa. Pysy rauhallisena.

Jännittäminen on täysin luonnollista, kun sinivuokot kyselevät tietoja kadunkulmassa, mutta yhteistyöhalukkuus nopeuttaa tilannetta merkittävästi. Olen huomannut, että selkeä ja rehellinen vastaaminen poistaa epäilykset heti alkuunsa.

Milloin poliisi voi ottaa henkilön kiinni?

Kiinniotto henkilöllisyyden selvittämiseksi on viimesijainen keino, jota käytetään vain tiukkojen edellytysten täyttyessä. Poliisilla on oikeus ottaa henkilö kiinni, jos hän kieltäytyy antamasta henkilötietojaan tai antaa niistä todennäköisesti virheellisen tiedon, eikä henkilöllisyyttä saada muutoin selvitettyä.

Tässä kohtaa moni pelkää turhaan joutuvansa putkaan pelkästään siksi, että lompakko jäi kotiin. Todellisuudessa pelkkä asiakirjan puuttuminen ei oikeuta kiinniottoon, jos teet yhteistyötä ja tietosi löytyvät rekistereistä. Jos kiinniottoon kuitenkin joudutaan turvautumaan, henkilö on päästettävä vapaaksi heti, kun henkilöllisyys on saatu varmistettua - ja joka tapauksessa viimeistään 24 tunnin kuluttua kiinniottamisesta. Väärien henkilötietojen antaminen viranomaiselle on myös rikoslaissa rangaistava teko (mitä tapahtuu jos ei ole henkilötodistusta mukana), joten arvailuun tai vitsailuun ei kannata ryhtyä.

Kelpaako ajokortti poliisille henkilötodistukseksi?

Ajokortti ei ole Suomessa virallinen henkilötodistus, vaan ainoastaan todiste ajo-oikeudesta. Vaikka poliisi voi käyttää ajokorttia apuna henkilöllisyytesi todentamisessa, se ei vastaa juridisesti passia tai poliisin myöntämää henkilökorttia.

Tässä on se aiemmin mainitsemani yleinen harhaluulo, joka aiheuttaa jatkuvasti sekaannusta. Vuonna 2019 Suomessa myönnettiin yli 420 000 henkilökorttia - huomattavasti aiempia vuosia enemmän - osittain juuri siksi, että kansalaiset havahtuivat ajokortin rajallisuuteen. Pankit, viranomaiset ja monet yritykset eivät enää hyväksy ajokorttia vahvaan tunnistautumiseen tai virallisen henkilöllisyyden osoittamiseen. Poliisipartion pysäyttäessä kelpaako ajokortti poliisille henkilötodistukseksi on kysymys, johon vastaus on käytännössä kyllä, sillä kortti yleensä riittää tunnistamiseen yhdessä rekisteritarkistuksen kanssa, koska siinä on kuva, nimi ja henkilötunnus. Rajatarkastuksissa tai virallisissa lupahakemuksissa sillä ei sen sijaan tee mitään.

Kansalaisen oikeudet poliisitarkastuksessa

Sinulla on aina oikeus tietää, kenen kanssa asioit ja mihin poliisin toimenpide perustuu. Poliisimiehen on tarvittaessa ilmaistava asemansa ja pyynnöstä esitettävä virkamerkkinsä, jos se on mahdollista tehtävän suorittamista vaarantamatta.

Poliisilain (872/2011) 1 luvun 8 pykälä turvaa tämän oikeuden yksiselitteisesti. [4] Vaikka poliisilla olisi virkapuku päällä, sinulla on silti oikeus pyytää nähtäväksi virkamerkki - tästä on annettu jopa ylimpien laillisuusvalvojien huomautuksia virkapukuihin vedonneille poliiseille. Lisäksi sinulla on oikeus kysyä kohteliaasti, mihin virkatehtävään poliisi henkilöllisyyden tarkistaminen laki perustuu. Kysyminen ei ole niskoittelua, kunhan et samalla estä tai viivytä virkatehtävän hoitamista.

Harvoin tilanteet eskaloituvat, kun molemmat osapuolet pysyvät asiallisina. Jos koet, että poliisi on toiminut ilman lainmukaista perustetta tai kieltäytynyt esittämästä virkamerkkiään ilman pätevää syytä, voit tehdä asiasta jälkikäteen kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille. Paikan päällä riitely ei kuitenkaan koskaan hyödytä sinua - hoida tilanne rauhallisesti ja selvitä oikeusturvakeinot vasta jälkikäteen.

Asiakirjojen vertailu henkilöllisyyden todistamisessa

Eri asiakirjoilla on Suomessa erilainen juridinen asema, kun viranomainen tai palveluntarjoaja tarkistaa henkilöllisyytesi.

Passi (Virallinen matkustus- ja henkilötodistus)

• Suuri koko hankaloittaa jatkuvaa mukana kantamista lompakossa

• Täysivaltainen virallinen henkilöllisyystodistus sekä kotimaassa että ulkomailla

• Voimassa enintään 5 vuotta (sähköinen hakemus 42 euroa, käyntiasiointi 48 euroa) [5]

• Kelpaa kaikissa tilanteissa ilman lisäselvityksiä

Henkilökortti (Virallinen henkilötodistus)

• Luottokorttikoko kulkee vaivattomasti mukana jokapäiväisessä arjessa

• Poliisin myöntämä virallinen henkilöllisyystodistus ja matkustusasiakirja EU-alueella

• Voimassa 5 vuotta (sähköinen hakemus 53 euroa, käyntiasiointi 59 euroa) [6]

• Kelpaa kaikissa viranomaistilanteissa ja sisältää kansalaisvarmenteen

Ajokortti (Ajo-oikeuden osoittava asiakirja)

• Kulkee helposti mukana, mutta ei kelpaa pankeissa tai matkustaessa

• Ei ole virallinen henkilötodistus, vaan pelkästään todiste ajo-oikeudesta

• Myöntäjä Traficom, voimassaoloaika riippuu ajokorttiluokasta ja iästä

• Riittää yleensä käytännön tunnistamiseen liikenteessä ja kenttävalvonnassa

Vaikka ajokortti riittää useimmiten arkisissa poliisitarkastuksissa apuvälineenä, se ei korvaa virallista henkilötodistusta. Jos haluat varman ja taskuun mahtuvan asiakirjan joka kelpaa sekä poliisille että pankkiin, poliisin myöntämä henkilökortti on käytännöllisin valinta.

Iltalenkki ilman lompakkoa Helsingin Kalliossa

Mikko, 34-vuotias graafikko Helsingin Kalliosta, lähti iltalenkille mukanaan vain avaimet ja puhelin. Karhupuiston kulmalla poliisipartio pysäytti hänet, koska lähistöllä oli hetkeä aiemmin tapahtunut omaisuusrikos ja tuntomerkit täsmäsivät.

Mikko hätääntyi huomatessaan, ettei hänellä ollut lompakkoa tai ajokorttia mukana. Hän alkoi selitellä sekavasti kiirettään ja epäili joutuvansa suoraan poliisiauton kyytiin asiakirjan puuttumisen takia.

Tilanne rauhoittui, kun Mikko veti syvään henkeä ja kertoi selkeästi nimensä, henkilötunnuksensa sekä kotiosoitteensa. Partio tarkisti tiedot partioauton päätteeltä ja vertasi kasvokuvaa passirekisteristä.

Koko tarkastus kesti alle neljä minuuttia, minkä jälkeen Mikko pääsi jatkamaan lenkkiään. Hän oppi, ettei henkilötodistuksen puuttuminen ole rikos, kunhan omat tiedot kertoo rehellisesti ja rauhallisesti.

Lopetus ja pääkohdat

Virkatehtävä on aina edellytys

Poliisi voi pyytää henkilötodistusta tai henkilötietoja vain yksittäisen virkatehtävän suorittamiseksi, ei mielivaltaisesti ilman syytä.

Asiakirjan puuttuminen ei ole rikos

Suomessa ei ole pakko kantaa henkilötodistusta mukana, vaan poliisi selvittää henkilöllisyytesi tarvittaessa rekisterikyselyillä ja haastattelulla.

Jos haluat tietää enemmän oikeuksistasi asioinnin yhteydessä, katso lisätietoa aiheesta: Tarvitseeko poliisille näyttää henkilöllisyystodistus?
Ajokortti ei ole virallinen henkilötodistus

Vaikka ajokortti riittää yleensä käytännön tunnistamiseen liikenteessä, virallisia henkilötodistuksia ovat Suomessa vain passi ja poliisin myöntämä henkilökortti.

Sinulla on oikeus nähdä virkamerkki

Poliisimiehen on pyydettäessä esitettävä virkamerkkinsä ja kerrottava asemansa, jos se on mahdollista tehtävän hoitamista vaarantamatta.

Erityistapaukset

Saako poliisi kysyä henkkareita ilman syytä?

Ei saa. Poliisilla on lain mukaan oikeus pyytää henkilötietoja tai henkilötodistusta vain yksittäisen virkatehtävän suorittamiseksi. Pelkkä ohikulkijoiden rutiininomainen tarkastaminen ilman mitään tehtävään liittyvää perustetta ei ole sallittua.

Onko henkilötodistus pakko olla mukana aina ulkona liikkuessa?

Suomessa ei ole lakisääteistä pakkoa kantaa henkilötodistusta mukana julkisilla paikoilla. Jos poliisi kysyy henkilöllisyyttäsi virkatehtävän yhteydessä, voit kertoa nimesi ja henkilötunnuksesi suullisesti, jolloin poliisi tarkistaa ne rekistereistä.

Onko minulla oikeus kysyä poliisilta syytä tietojen tarkistamiseen?

Kyllä, sinulla on oikeus kysyä kohteliaasti, mihin virkatehtävään henkilötietojesi tarkistaminen liittyy. Lisäksi sinulla on aina oikeus pyytää poliisia esittämään virkamerkkinsä, kunhan se ei vaaranna käynnissä olevan tehtävän suorittamista.

Voinko näyttää kuvan passista puhelimesta poliisille?

Puhelimessa oleva valokuva passista tai henkilökortista ei ole virallinen henkilötodistus. Se voi kuitenkin auttaa poliisia löytämään tietosi nopeammin rekisterikyselyssä, mutta varsinainen tunnistaminen tehdään aina viranomaisen omista tietojärjestelmistä.

Ristiviitelähteet

  • [1] Finlex - Suomen poliisilain (872/2011) 2 luvun 1 pykälä määrittelee tämän oikeuden varsin tarkasti.
  • [4] Finlex - Poliisilain (872/2011) 1 luvun 8 pykälä turvaa tämän oikeuden yksiselitteisesti.
  • [5] Poliisi - Voimassa enintään 5 vuotta (sähköinen hakemus 42 euroa, käyntiasiointi 48 euroa)
  • [6] Poliisi - Voimassa 5 vuotta (sähköinen hakemus 53 euroa, käyntiasiointi 59 euroa)