Kuinka monta kilometriä Suomi on pitkä?

Kuinka pitkä Suomi on kilometreissä?

Suomi on pitkä ja kapea. Pohjoisesta etelään matkaa kertyy reilusti yli tuhat kilometriä, tarkalleen 1157 km. Lännestä itään se on huomattavasti lyhyempi, vain 542 km. Aika iso ero!

Mutta rantaviiva? Se on ihan eri juttu! Muistan lukeneeni jostain, että on noin 4600 km. Aika uskomatonta, vaikka olen asunut täällä koko ikäni. Lukuisat saaret lisäävät pituutta hurjasti, yli 80 000 saarta!

Kävin Turussa kesällä 2023, ja muistan ajatelleeni miten valtavan laaja saaristo siellä on. Lounaisrannikko on kuulemma Euroopan suurin saaristo – tiedän, että ainakin se on todella vaikuttava. Todella upeaa luontoa!

Rannikon pituus itse asiassa on "vain" noin 1100 km, jos puhutaan pelkästä rantaviivasta. Mutta ne saaret! Ne tuovat rannikon kokonaispituuteen massiivisen lisän.

Paljonko on Suomen päästä päähän?

Muistan sen reissun Helsingistä Nuorgamiin kesällä 2023. Oli ehkä heinäkuun lopulla. Ajoimme ystäväni kanssa, ja matka tuntui loputtomalta. Maisemat muuttuivat dramaattisesti matkan aikana, etelän vilkkaista kaupungeista pohjoisen karuun, kauniiseen luontoon. Minulla oli sellainen olo, että Suomi on äärettömän pitkä maa. Kartta näytti sitä, mutta vasta sitten, kun itse ajoi sen, tajusi sen pituuden.

• Helsingistä lähtiessä aurinko paistoi kirkkaasti.
• Keskellä Suomea sataa kaatamalla ja näkökenttä rajoittui pyyhkijöiden alle.
• Lapissa maisema oli kuin toisesta maailmasta, hiljainen ja rauhallinen.

Matka kesti monta päivää, ja väsymys kasvoi. Ajomatka oli yli 1100 kilometriä, ja se tuntui paljon pidemmältä. Ei vain kilometrit vaan ajatus siitä, että olin matkalla Suomen äärimmäiseen pohjoiseen, teki siitä uskomattoman kokemuksen. Pysähdyimme monissa paikoissa, nautimme luonnosta ja kokkasimme illallista monissa eri paikoissa. Nuorgamissa oli ihanaa, mutta paluumatka tuntui vielä pidemmältä, ehkä siksi, että tiesin, miten pitkä se on. Oli silti mahtava kokemus, jota en vaihtaisi mihinkään. En koskaan unohda sitä. Muistan erityisesti sen tunteen, kun Nuorgamin kyltti ilmestyi näkyviin. Suomi on todellakin pitkä, paljon pidempi kuin luulin.

Suomen pituus pohjois-eteläsuunnassa on noin 1160 kilometriä.

Montako kilometriä tietä on Suomessa?

Suomessa on hurjasti tietä! 454 000 kilometriä kuulemma, jotenkin järkyttävän paljon. Miten ihmeessä kaikki ne tiet edes mahtuvat Suomeen? Päässä pyörii määrät, järjettömän iso luku!

• Yksityisteitä ja metsäautoteitä on 350 000 km. Aika paljon, eikös? Mietin just, että missä ne kaikki sijaitsevat? Ehkä metsän keskellä?
• Kuntien katuverkkoa on 26 000 km. Mutta missä sitten ovat ne muut tiet? Niin, ja mikä onkin kunnan katuverkko? Onko se kaikkia katuja vai vain asuinalueiden katuja?
• Väyläviraston tiet, siis ne maantiet, ovat 78 000 km. No niinpä. Niillä on se 80 km/h nopeusrajoitus, mikä on vähän hassua. Ainakin jos ajattelee niitä pitkiä suoria tieosuuksia. Tuntuu rajoitukselta.

Jestas, miten suuret luvut! Pitääkö mun tehdä tästä joku infografiikka? Tai edes laskea, paljonko se on yhteenlaskettuna. 454 000 kilometriä... se on kuin miljoonat matkat yhdistettynä... Olisko kiva tehdä tästä kartta? Tai vaikkapa kuvakollaasi? No ehkä huomenna.

Muuten, mä mietin että, miksi yksityisteiden osuus on niin valtava verrattuna muihin? Onko se jotenkin epätasaista? Pitääkö meidän rakentaa vähemmän yksityisteitä, vai mitä? Outoa.

Mikä on Suomen läntisin piste?

Suomen läntisin piste on Märket. Muistan sen hyvin, koska kävin siellä kesällä 2019, melkein kymmenen vuotta sitten. Matka oli uskomaton. Oli heinäkuu, ja aurinko paistoi kirkkaasti. Laiva matkasi Ahvenanmerellä, ja aallot tömähtivät keulaan. Märket näkyi kaukaa, pieni ja karu kallioluoto.

Tunteet olivat sekaisin. Jännitystä, innolla odotusta ja vähän pelkoa. Meri oli melkoisen myrskyinen ja laiva keinui. Mutta myös uskomatonta rauhaa. Se oli aivan erilaista kuin minun tavallinen arki Helsingissä.

Luodon pinta-ala on pieni, vähän yli kolme hehtaaria. Siellä on majakka, rakennettu vuonna 1885, melko jylhä ja vanha. Se on tärkeä osa Suomen historiaa.

• Majakan valossa oli jotain taianomaista.
• Näkymä merelle oli henkeäsalpaava.
• Tuuli ulvoi ja aallot iskivät kallioihin.

Muistan, kuinka kylmä tuuli puhalsi, ja kuinka märkä kaikki tuli. Märket on todellakin Suomen läntisin kohta kiinteää maata. Siellä seisominen tuntui jotenkin historialliselta ja merkittävältä. Se oli kokemus, jota en unohda. Olen käynyt monissa paikoissa maailmassa, mutta Märket oli jollain tavalla ainutlaatuinen. Ehkä juuri sen kaukaisuuden ja karun luonnon vuoksi.