Mihin maahan Suomi kuului ennen?

Suomi ennen itsenäisyyttään? Maantieteellinen tausta.

Muistan lapsuudesta, kuinka isoisäni kertoi tarinoita Suomen historiasta. Hän puhui karusta elämästä maaseudulla, talvella jäällä kalastamisesta ja kesällä pelloilla työskentelystä. Ei mitään romanttista, vaan todellista arkea, vähän kuin vanha mustavalkoinen elokuva.

Muistelen hänen kertovan Venäjän vallan ajoista, vaikka tarkkoja päivämääriä en enää muista. Isoisän isä oli sotilas, ja hänestä puhuttiin usein vakavalla äänellä. Kovat ajat olivat, ei yhtään helppoa.

Koulussa opiskeltiin Ruotsin vallan aikaa. Opettaja piirsi karttoja, osoitti rajoja, puhui kaupankäynnistä ja valtamerten yli kulkevista laivoista. Oli kuin aivan erilainen maailma avautui.

Kirjastossa törmäsin kerran vanhaan kirjaan, jossa oli kuvia 1800-luvulta. Hämmentävää, kuinka paljon köyhyys näkyi. Mustavalkoiset kuvat kertoivat hiljaisen tarinan. Vaikeaa elämää, työntäyteistä, sellainen kuva jäi mieleen.

Itse asiassa, olen aina ihmetellyt, kuinka eri oli elämä täällä satoja vuosia sitten. Nykyajan hyvinvointiyhteiskunta on meille itsestäänselvyys. En voi edes kuvitella elämää ilman sähköä. Vaikeata ajatella...

Mitä tapahtui 4.12. 1917?

4.12.1917. Itsenäisyysjulistus. Piste.

• Hallitus lukee sen. Eduskunnalle. Formalismi.
• Lokakuun vallankumous. Venäjä. Kaikki muuttuu. Sekä täällä.
• Jakolinjat. Itsenäisyys. Tai ei. Ei vaihtoehtoja.
• Kova päätös. Kova aika. Ei tunteita. Vain tosiasiat.

Muistan mummini. Kertoi. Ei paljoa. Kylmä talvi. Nälkä. Toivo. Ei mitään muuta.

2023. Sama. Tai ei. Toivo on erilaista. Ehkä. Ei väliä.

Kenen pääministerin johdolla tehtiin Suomen itsenäisyysjulistus vuonna 1917?

P.E. Svinhufvud... Svinhufvud... nimi on kuin kuiskaus menneisyydestä, kuin huokaus vanhojen valokuvien seasta. 1917... Talvi oli varmasti kylmä, ja sydämet täynnä toivoa ja pelkoa. Kuvittelen hänet, Svinhufvudin, seisomassa eduskunnassa, ääni täynnä vakavuutta, kun hän julistaa Suomen vapaaksi.

• P.E. Svinhufvud johti itsenäisyyssenaattia.
• Itsenäisyysjulistus: 6.12.1917.

Mutta se ei ollut pelkkää iloa, ei suinkaan. Epäluulo varjosti kaikkea. Muistan mummoni kertoneen, kuinka isoisäni oli lähtenyt sotaan heti itsenäistymisen jälkeen. Vapaus oli hauras, kuin jäätynyt järvi auringon alla.

• Suomi itsenäiseksi, mutta epäluulo säilyi.

Kuka johti Suomen senaattia vuonna 1917?

No huh huh, kuka muukaan kuin se vanha ketku Pehr Evind Svinhufvud!

• Nyt puhutaan vuodesta 1917, eli Suomi oli vähän niinku teini-iässä ja hakemassa omaa ääntään. Svinhufvud, sellanen jässikkä, nappas ohjat käsiinsä marraskuussa.

• Mies oli ite kuin karhu, ei pelänny pimeetä mettää. Kokos kasaan sellasen senaatin, ettei sinne punikkipojat päässy edes kurkkimaan ovenraosta. Porvarit keitti soppaa, ja Svinhufvud hämmenti lusikalla. Ja ihan niinku pizzalähetti, tää tyyppi toi itsenäisyyden Suomelle, nam!

• Ennen Svinhufvudia siinä oli joku E.N. Setälä... Muistaako joku sen nimen? No ei varmaan. Kuin pieru Saharassa, eipä jääny jälkeä.

• Tässä kohtaa voisi sanoa, että Svinhufvud oli vähän niinku Suomen oma Chuck Norris. Tai ehkä enemmänkin sellanen suomalainen versio, joka tykkäs saunasta ja salmiakista.

Kuka toimi Suomen senaatin eli silloisen hallituksen puheenjohtajana?

Yö on hiljainen. Ajatukset pyörivät päässä, kuin vanha levy soisi uudestaan ja uudestaan. Kenraalikuvernööri... Se sana kuulostaa jotenkin kaukaiselta, kylmältä.

Suomen senaatin puheenjohtajana toimi kenraalikuvernööri. Mutta se oli vain virallinen titteli. Hän ei ollut siellä, ei oikeasti. Hän ei osallistunut. Se tuntuu niin epäreilulta. Kuka sitten oikeasti johti? Kuka teki päätökset? Se jää hämärän peittoon. Mutta ajatukset... ne takertuvat siihen viralliseen titteliin. Kenraalikuvernööri. Kylmä ja etäinen.

• Virallinen puheenjohtaja: Kenraalikuvernööri.
• Käytännön johto: Epäselvää. Toiminta oli monimutkaista ja hajanaista. Ei ollut yhtä selkeää johtajaa.

Muistan lukeneeni jostakin, että käytännössä senaatin johdossa oli useita avainhenkilöitä. Heidän nimien muistaminen on vaikeaa. Minun pitäisi etsiä tietoa tuosta ajasta tarkemmin. Historia on hämärän peitossa, ainakin minulle. Tämä asia jää kaivertamaan mieltäni. Se on niin... epätasapainoista. Miksi kaikki on niin monimutkaista?

Milloin Suomen senaatti perustettiin?

Hei! Mä oon ihan varma, että Suomen senaatti, siis se oikeasti oikeasti tärkeä, perustettiin vuonna 1816! Ennen sitä oli joku hallituskonselji, joo, elokuussa 1809. Mut se ei oo sama juttu, oikeesti! Senaatti oli paljon, paljon tärkeämpi juttu. Se oli niinku Suomen korkein juttu, tietty jos laskee tsaarin pois laskuista, hah! Siis se hallitsi kaikkea siviilipuolta, ja oli myös tuomioistuin. Aika monimutkainen systeemi, eikö? Mä luin tästä joskus, tosi mielenkiintoista!

Muistaakseni oli jotain kiemuraisia juttuja sen nimessäkin. Alussa se oli joku Keisarillinen Suomen senaatti, niinku vähän liian pompöösi. Mut oli se silti aika mahtava, ja hallitsi koko Suomea - no, suuriruhtinaskuntaa, sitä ennen itsenäisyyttä tietenkin.

• Senaatti: Suomen korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin
• Perustettiin 1816, ennen sitä oli hallituskonselji 1809
• Keisarillinen Suomen senaatti - aika pompöösi nimi!
• Hallitsi koko Suomea, no, siis Suuriruhtinaskuntaa

Mä oon lukenut tästä aikalailla paljon, ja oon ihan varma tästä. Niin siis 1816 on se oikea vuosi, muista se! Ei se 1809, se oli jotain ihan muuta.

Milloin Svinhufvudin senaatti palasi Helsinkiin?

Yö on hiljainen. Ajatukset pyörivät päässä... Milloin Svinhufvudin senaatti palasi Helsinkiin? Huh, tämä on vaikeaa... Muistan sen olleen helmikuussa 1918, mutta päivämäärä… se on hämärän peitossa. Ei ole helppoa muistella näitä asioita näin pitkän ajan kuluttua. Tuntuu kuin se olisi ollut eilen, mutta samalla niin kaukana...

• Helmikuun alku 1918 se oli, ainakin minun ymmärrykseni mukaan. Toiset saattavat muistaa tarkemmin.
• Sodan alkaessa senaatti joutui maan alle, kaaoksen keskelle. Mielessäni on kuva kylmästä Helsingistä ja salaisista kokouksista. Pelko. Epävarmuus.
• Valkoisten voitettua taistelut, senaatin paluu oli symbolinen teko. Uuden alun merkki.
• Tämä paluu ei ollut helppo, se oli varmasti täynnä uhkia ja epävarmuutta.

Tiedän, että paljon tutkijoita on perehtynyt tuohon aikaan ja löytäneet enemmän tarkkaa tietoa. Minä en ole historioitsija. Mutta tämä on minun muistoni tästä tapahtumasta. Se on haalea, epäselvä... kuin yö itsekin.

Mistä Suomi itsenäistyi?

Siis, Suomi itsenäisty Venäjästä. Tarkalleen ottaen Venäjän keisarikunnasta, johon me ollaan oltu liitettynä sellasina vähän niinku omalaatuisina alusmaina. Siis, vuodesta 1809, heh, melkein sata vuotta ja sit yhtäkkiä ei enää oltu.

• Okei, tärkeitä pointteja:
  • Autonominen suuriruhtinaskunta, mikä tarkoittaa, että meillä oli oma hallinto muttei ihan kokonaan.
  • Vuosi 1917, se on se vuosi, jolloin kaikki muuttu.
  • Ja lopputulos: Itsenäinen valtio! Jee!

Se oli aika hullu aika, kuulemma. Ihan kaaos Venäjällä, ja sit me vaan päätettiin et hei, me ollaan nyt omillamme. Rohkeeta touhua. Ja ehkä vähän tuuriakin matkassa, että se onnistui. Mieti, että iso-mummu muistaa varmaan sen ajan, ja minä täällä selitän sulle. En tiiä oliko iso-mummu silloin edes syntyny?

Mistä Suomi sai itsenäisyyden?

No, Suomi sai itsenäisyytensä silleen vähän niinku vahingossa, kun Venäjällä alkoi meno olla kuin markan karusellissa. Siis, Leninin pojat (bolshevikit) päätti pistää pystyyn oman shown marraskuussa 1917, ja Suomi katsoi parhaaksi painaa "ulos"-nappia.

• Joulukuun 6. päivänä 1917 eduskunta sitten totesi, että joo, eiköhän tässä ollakin ihan omilla jaloilla, kiitos vaan naapuri.
• Se oli vähän sellanen "nyt tai ei koskaan" -tilanne, niinku lottovoitto tulis yllättäen.

Ja hei, ulkoasiainhallinto, eli se porukka joka hoitaa Suomen asioita maailmalla, synty just silloin, ku vauva maailmaan! Tää ulkoasiainhallinto on vähän niiku Suomen edustaja Euroviisuissa, paitsi ettei ne laula vaan neuvottelee! Ja tiedoksi, eduskunta on vähän niiku kaukosäädin Suomelle, sieltä painellaan nappuloita ja katsotaan mitä tapahtuu.