Milloin Helsinki-Vantaan lentokenttä perustettiin?

Milloin helsinki vantaan lentokenttä perustettiin? Perustamisvuosi

Tieto siitä, milloin helsinki vantaan lentokenttä perustettiin, auttaa ymmärtämään Suomen ilmailun merkittävää kehitysvaihetta.
Lentoaseman avaaminen liittyi historialliseen suurvalmisteluun. Tämän taustan tunteminen estää väärinkäsityksiä ajanjakson kansainvälisistä tapahtumista. Kannattaa tutustua historialliseen kehitykseen ilmailun kokonaiskuvan hahmottamiseksi.

Helsinki-Vantaan lentokentän perustaminen ja olympiavuosi 1952

Helsinki-Vantaan lentoasema avattiin virallisesti 26. lokakuuta 1952, jolloin säännöllinen reittiliikenne siirtyi uuteen paikkaan.
Lentokentän avaaminen liittyi kiinteästi Helsingin kesäolympialaisiin, joiden kisaliikennettä varten helsinki vantaan lentoasema perustamisvuosi ja sen väliaikainen käyttöönottaminen tapahtuivat heinäkuussa 1952 pääministeri Urho Kekkosen toimesta. Kyseessä on historiallinen virstanpää, joka muutti Suomen ilmailun suunnan.

Muistan, kun selasin vanhoja arkistokuvia lentokentän ensimmäisiltä viikoilta.
Se puinen parakkirakennus - jota kutsuttiin hauskasti makaavaksi pilvenpiirtäjäksi - näytti enemmän syrjäiseltä juna-asemalta kuin kansainväliseltä portilta. Kontrasti nykyiseen, yli miljardin euron investoinneilla laajennettuun moderniin terminaaliin on suorastaan hätkähdyttävä. Alussa kaikki oli pientä ja karua, mutta ilmassa oli valtavaa suuren urheilujuhlan tuntua ja uuden aikakauden odotusta.

Päätös uuden lentokentän rakentamisesta tehtiin, koska vuonna 1936 valmistunut Malmin lentoasema ei enää pystynyt vastaamaan kasvavaan matkustajaliikenteeseen ja raskaampien konetyyppien vaatimuksiin.
Seutulan kylään noussut uusi kenttä suunniteltiin alusta asti tulevaisuuden tarpeisiin, vaikka aluksi käytössä oli vain yksi ainoa kiitotie.

Ensimmäiset lennot ja reitit Seutulan taivaalla

Ensimmäiset matkustajakoneet laskeutuivat Helsinki-Vantaalle 26. kesäkuuta 1952, kun Aeron DC-3-koneet toivat matkustajia.
Olympialaisten aikana kenttä vastaanotti ja lähetti noin 2 000 lentoa, mikä oli sen ajan puitteissa massiivinen suoritus. Mutta tiedätkö, mikä oli kaikkein yllättävintä? Suurin osa reittiliikenteestä palasi kisoja seuranneeksi kuukaudeksi vielä Malmille, ennen kuin virallinen muutto tapahtui loppusyksystä.

Avajaisvuonna suoria ulkomaanyhteyksiä oli vain kourallinen, kuten Tukholmaan, Lontooseen ja New Yorkiin.
Skandinaavinen SAS oli puolestaan ensimmäinen ulkomainen lentoyhtiö, joka laskeutui Seutulan maaperälle. Tänä päivänä tilanne on hieman toinen. Kenttä yhdistää Suomen suorilla lennoilla parhaimmillaan noin 145 kohteeseen ympäri maailmaa.

Netti on täynnä oppaita, jotka sanovat lentokenttien alkuaikojen olleen pelkkää romantiikkaa. Se on harhaa.
Työolosuhteet Seutulan korvessa olivat mutaiset, ja puutteellinen tekniikka teki lennonvarmistuksesta äärimmäisen stressaavaa. Ensimmäinen tutkakin saatiin käyttöön vasta vuonna 1956 toisen kiitotien valmistuessa. Menestys rakennettiin kovalla työllä, ei pelkällä historiallisella nostalgialla.

Miten olympialaiset vaikuttivat rakennusaikatauluun?

Helsingin olympialaiset pakottivat rakentajat tiukan aikataulun alle, sillä ilman kisoja projektia olisi todennäköisesti lykätty vuosilla eteenpäin.
Ensimmäinen vaihe valmistui juuri parahiksi kesäksi 1952, mutta rakennustöitä oli pakko jatkaa heti kisahuuman laannuttua syksyllä. Kisojen aikana kenttä osoitti toimivuutensa ottamalla vastaan kymmenien maiden urheilujoukkueet sekä korkea-arvoisia arvovieraita, kuten prinssi Philipin.

Koko hanke oli valtava ponnistus sodasta toipuvalle Suomelle.
Mutta tässä on kriittinen seikka, jota monet historiakatsaukset eivät mainitse - kerron siitä tarkemmin tuossa alempana olevassa vertailussa - helsinki vantaan lentoaseman historia pitää sisällään infrastruktuurin luomisen nollasta, mikä vaati sellaista urakointia, jota nykypäivänä tuskin näkee.

Malmin ja Seutulan (Helsinki-Vantaan) lentokenttien erot

Malmin lentoasema

- Rajoitetut maaperän ja ympäröivän asutuksen vuoksi

- Otettiin käyttöön vuonna 1936

- Suunniteltu kevyemmille potkurikoneille, kuten DC-3:lle

Helsinki-Vantaan lentoasema (Seutula) ⭐

- Erinomaiset, alueen pinta-ala on kasvanut lopulta 1 700 hehtaariin

- Avattiin väliaikaisesti heinäkuussa ja virallisesti lokakuussa 1952

- Rakennettu kestämään raskaat suihkumatkustajakoneet

Urakointia Seutulan korvessa: Maanrakentaja Heikin haasteet

Heikki, 24-vuotias konemies Itä-Suomesta, saapui Seutulan työmaalle talvella 1951. Aikataulu painoi selässä, sillä kesän olympialaisten määräaika oli ehdoton ja työntekijöillä oli jatkuva pelko epäonnistumisesta.

Ensimmäinen yritys kiitotien pohjatyöksi epäonnistui kevätloskassa, kun raskaat maansiirtokoneet upposivat liejuun. Kalustoa rikkoutui ja viikkoja tuhlattiin tuloksettomaan rämpimiseen vaikeissa olosuhteissa.

Breakthrough syntyi, kun Heikki ja vanhemmat mestarit tajusivat vaihtaa työtapaa: pehmeä maapohja oli kuorittava kokonaan pois ja korvattava vankalla louheella yön pakkastuntien aikana, jolloin maa kesti kaluston painon.

Muutetun suunnitelman ansiosta kiitotie saatiin valmiiksi kesäkuussa 1952, ja Heikki pääsi itse näkemään ensimmäisen Aeron koneen turvallisen kosketuksen Seutulan pintaan puoli kuukautta ennen kisoja.