Milloin kannattaa matkustaa Reykjavikiin?

Mikä on paras aika matkustaa Reykjavikiin ja Islantiin?

Minä muistan aina Reykjavikin kesällä, niin kirkasta ja eloisaa. Kesäkuusta elokuuhun, ehkäpä syyskuun alkuun, se on kyllä se hetki. Päivät venyy ja aurinko ei laske, aivan kuin olisi jatkuvasti valoisa ilta.

Mutta se kylmyys, se on aina läsnä, vaikka aurinko paistaisikin. Pukeutuminen on tärkeää, kerrospukeutuminen pelastaa. Olen kerran palelluttanut sormenpäät jäätiköllä elokuussa, joten kylmä on tosiasia.

Talvi on sitten ihan toinen tarina, sellainen taianomainen. Revontulet, jos niitä näkee, ne on kyllä jotain ihan muuta. Pimeys on syvää, mutta silloin se lumo iskee. Pakkasta kyllä riittää.

Oma mielipiteeni on, että kesä on helpompi ja monipuolisempi aloittelijalle. Kaikki on auki, voi vaeltaa, nähdä vesiputouksia ilman jäätymistä. Se on se aika kun saa eniten irti, jos haluaa luontoa kokea kunnolla.

Mikä on Reykjavikin sateisin kuukausi?

Reykjavikin sateisin aika on lokakuusta maaliskuuhun.

Okei, niin sä kysyit siitä sateisimmasta kuukaudesta Reykjavikissa. Se on tosiaan vähän pidempi jakso, lokakuusta maaliskuuhun yleensä sataa eniten. Tosi usein se on sellasta tihkua tai sitten ihan kunnon ropinaa. Mä oon ollut siellä tammikuussa ja voi pojat, oli märkää! Mutta toisaalta, se on osa sitä kokemusta, kun sää vaihtelee siellä koko ajan.

Jos miettii sitä parasta aikaa matkustaa, niin se riippuu ihan mitä sä haet. Mä itse tykkään keväästä tai loppukesästä, silloin on vähän rauhallisempaa, mutta silti näkee kaikkea. Tässä vähän juttua Islannin keleistä ja matkustusajoista:

• Kesä (kesä-elo):

  • Tämä on ehkä se suosituin aika matkustaa, koska valoa on melkein yötä päivää. Lämpötilat ovat siinä +10–15 astetta, tosi harvoin yli +20. Silloin on hyvät mahikset nähdä vesiputouksia ja patikoida, ja maisemat ovat vihreitä.
  • Mutta turistimäärät on isoja ja hinnatkin noussee, muista varata lennot ja majoitus ajoissa, ne menee tosi nopeasti.

• Syksy (syys-marras):

  • Mun mielestä syyskuun alku on tosi kaunis, lehdet värjää keltaiseksi ja punaiseksi ja on vielä aika leutoo. Ja hei, revontulia alkaa näkyä silloin jo!
  • Lokakuusta eteenpäin alkaa sateet ja tuulet yltyä kunnolla, sit se on jo ihan talvimeininkiä. Marraskuu on jo aika pimeä, mutta jos haet sitä revontulijahtiin ja vähän eräjorma-fiilistä, niin syyskuu voi olla hyvä.

• Talvi (joulu-maalis):

  • Tosi paljon lunta, jäätä ja tuulta. Jos haluu revontulijahtiin, niin talvi on ihan paras aika! Mutta pitää varautua siihen, että sää voi vaihtua tosi nopeasti ja tiet voi mennä kiinni.
  • Oon itse nähny ne revontulet siellä joulukuussa, ja se oli kyllä elämäni kokemus, ihan maagista. Lumiset maisemat on jotain uskomatonta.

• Kevät (huhti-touko):

  • Tämä on vähän sellainen "hiljaisempi" aika, ja turisteja on vähemmän. Sää voi olla vielä tosi arvaamaton, aurinkoa ja sitten yhtäkkiä lumimyrsky.
  • Mutta luonto alkaa herätä, linnut palaa ja päivät pitenee kovaa vauhtia. Jos haluat nähdä Islannin heräävän eloon ja välttää ne pahimmat ruuhkat, niin kevät on loistava. Toukokuussa on jo aika kivaa, vaikka sataa välillä.

Mitä ottaa mukaan? Aina samat jutut, ihan oikeasti!

• Kerrospukeutuminen: Tämä on se kaiken a ja o. Sää voi vaihdella puolen tunnin välein tosi rajusti.
• Vedenpitävä takki ja housut: Ne on pakko olla, ihan sama mikä vuodenaika. Tuuli ja sade on siellä armottomia.
• Lämpimät kengät: Mieluiten sellaiset vedenpitävät, joissa on hyvä pito.
• Pipo, hanskat ja huivi: Nämä on aina tarpeen, vaikka kesälläkin illalla voi tulla kylmä.

Tää on tosiaan sellainen paikka, että sään puolesta ei voi ihan hirveesti luottaa. Muista vaan varautua kaikkeen, niin sit ei tuu ikäviä yllätyksiä. Ihan sama mikä kuukausi, Islanti on upea aina, mutta vähän eri tavoin!

Ja mä vähän niin kuin tykkään siitä että siellä voi olla välillä vähän tuulen tuivertama ja märkä, se lisää sellaista autenttista fiilistä.

Kannattaako Islantiin matkustaa talvella?

Islanti talvella, joo moro vaan! Päivät on niin lyhyitä, että ehtii tuskin kahvipakettia avata, kun aurinko on jo mennytkin. Mutta hei, sitten on sitäkin enemmän aikaa ihmetellä taivaan ihmeitä, kun revontulet tanssahtelee yli pään kuin joku kosmisen luokan diskopallo. Ja ne maisemat! Lumipeitteen alla saattaa piilotella jotain, mitä et usko todeksi – kuin joku olisi paiskannut maailman kauneimman postikortin pöydälle.

Vähän niin kuin menisit kaverin mökille joulun aikaan, mutta ilman sitä sukulaispaineista käryävää kinkkua. Siellä on lunta ja jäätä ja kaikkea muuta, mikä saa sun nenän punoittamaan ja sydämen lyömään tuhatta ja sataa, jos tykkäät sellaisesta. Vähän kuin olisi suoraan fantasiakirjan sivuilta hypännyt, mutta ilman sitä lohikäärmeen huonosti haisevaa hengitystä niskassa.

Eli kyllä, kannattaa. Siinä säästyy pari euroakin, kun pimeässä ei jaksa kuluttaa niin paljon rahaa ostoksiin. Ja kuka nyt ei rakastaisi sitä tunnetta, kun varpaat jäätää pienestä pakkasesta, mutta mieli on virkeä kuin vasta herännyt karhu?

• Revontulet: Nää on se juttu. Jos et nää niitä, niin vähintäänkin saat hyvän tarinan siitä, miten lähellä olit.
• Maisemat: Jäätyneet vesiputoukset ja lumiset vuoret saa sut tuntemaan itsesi pieneksi ja merkityksettömäksi – just niin kuin pitääkin lomalla.
• Valo: Lyhyet päivät tarkoittaa pitkiä iltoja revontulien alla. Ei tarvitse pelätä heräävänsä liian aikaisin.
• Aktiviteetit: Lunta riittää, joten voi vaikka opetella luistelemaan tai yrittää olla liukumatta jäisellä tiellä. Se on jo itsessään seikkailu.

Milloin Islannissa on lämpimintä?

Jösses sentään, jos meinaat Islannin helteitä metsästää, niin heinäkuu se on se sun hetkesi! Mutta älä nyt sitten heti shortsivarastoa tyhjennä. Tämä saaren "lämpimin" on vähän kuin Suomen juhannus – harvoin pääsee nauttimaan. Ajattele, heinäkuussa lämpötila päivällä pyörii siinä 13 asteen hujakoilla. Ihan kuin jääkaappi, jos oven unohtaa auki. Ei tule kylmä, muttei hiki irtoa!

Ja merivesi? Voi hyvä sylvi, se on heinäkuussa sentään 11 astetta! Siinä on semmoinen lämpö, että torkkuessa jäällä olisi melkein kuumempi. Jos tykkäät uida Jäämeren kalojen kanssa, eikun vaan polskimaan! Mummoni pesee mattonsa yleensä lämpimämmässä. Se on kokemus, sanon minä!

Islannissa kesäkuun keskilämpötila päivällä on yleensä 11 astetta, ja öisin putoaa sinne seitsemän asteen maastoon. Se on just se keli, millä täällä kotona miettii talvitakin kohtaloa. Reissu Islantiin on siis aina seikkailu, ei mikään rento rantalomailu. Rusketusta haikaileville suosittelen aurinkolamppua kotona!

Muista nämä faktat, jos mielit sinne viikinkien maille:

• Lämpimin kuukausi Islannissa on heinäkuu. Tämä on se hetki, jolloin jäätelö sulaa hitaammin kuin muualla.
• Heinäkuun keskilämpötila päivällä on tyypillisesti 13 astetta. Kuulostaa jopa kesältä, jos on kotoisin Siperiasta! Meriveden lämpötila heinäkuussa on noin 11 astetta.
• Kesäkuussa päivän keskilämpötila on noin 11 astetta ja yön keskilämpötila 7 astetta. Eli villaa ja pipoa mukaan, ihan sama mihin aikaan menet.

Itse kävin siellä joskus. Meinasin tukehtua takkiin, mutta se olikin vain viileää ilmaa ja kymmenen kerrosta vaatteita. Ei siellä palellut, mutta tuntui kuin olisi kävellyt ison jääkaapin sisällä, jossa on valaistus.

Milloin Islannissa on lämmintä?

Paras aika matkustaa Islantiin riippuu tavoitteestasi:

• Lämmin sää: Kesäkuukaudet, kesäkuusta elokuuhun. Päivälämpötilat 11–13 astetta.
• Revontulet: Syyskuusta maaliskuuhun, pimeimpänä aikana.

Lämmin Islannissa on… noh, se on melko suhteellista. Jos etsit trooppista hiekkarantaa, olet harhailemassa maapallolla pahemmin kuin eksynyt lehmä sumussa. Islannin "lämmin" on muiden mielestä usein villapaitakeliä parhaimmillaan, eli unohda bikinit, ellet sitten ole harrastanut talviuintia pienestä pitäen ja siedä pientä vilua.

Kesäkuukaudet (kesä–elokuu) ovat Islannin versio rantalomasta. Lämpömittari keikkuu siinä 11–13 asteen kieppeillä, mikä on paikallisille jo lähes hikinen tilanne. Silloin pystyy jopa jättämään yhden villapaidan laukkuun. Kesällä päivät venyvät loputtomiksi kuin huonosti kerrottu vitsi. Valoa riittää keskiyöhön, mikä tekee luonnon näkemisestä upeaa, mutta nukkumisesta haasteellista ilman pimennysverhoja.

Kesä on täydellinen aika:

• Patikointiin ja luonnon ihmeiden tutkimiseen.
• Puffineiden bongailuun, jotka ovat sympaattisia, pieniä lentäviä gentlemeneitä.
• Road tripille Ring Roadia pitkin, näet maisemia, jotka muuttuvat kuin kameleontin mieliala.
• Lämpimissä lähteissä lillumiseen – tosin vedessä on aina lämmin, vaikka ympäröivä ilma olisi kuin jääkaapista.

Revontulien metsästykseen (syyskuu–maaliskuu) sinun on sukellutava Islannin pimeään ja kylmään syleilyyn. Mitä pimeämpi ja pilvettömämpi yö, sitä varmemmin nämä taivaan valoshow-artistit ilmestyvät lavalle. Se on kuin odottaisi harvinaista konserttia pakkasessa – vaatii kärsivällisyyttä, mutta palkitsee yleensä ruhtinaallisesti, jos sää suosii.

Talvimatkan houkutukset:

• Jääluolat: Ne ovat kuin jättimäisiä kristallipalatseja, jotka vaihtavat muotoaan ja ovat valokuvaajan unelma.
• Vähemmän turisteja: Saat nauttia luonnosta rauhallisemmin, ilman että tunnet olevasi osa turistikarjaa.
• Jouluiset markkinat ja tunnelma Reykjavíkissa, joka tuntuu silloin vieläkin sympaattisemmalta.
• Talviurheilu – jos tuuli antaa myöden.

Yleinen neuvo matkailijalle: Pakkaa kerroksia. Islannin sää on arvaamaton kuin teini-ikäisen mieliala tai minun oma pörssisalkkuni – se voi muuttua täysin viidessä minuutissa. Aurinkoisesta tyynestä säästä voi hetkessä muuttua myrskyksi, joka vie hatun päästä ja hiukset suoraksi. Tuulen- ja vedenpitävät vaatteet ovat siis elintärkeitä, muuten olet pulassa. Olen itsekin siellä kesäkuussa tarvinnut toppatakkia.

Ja lopuksi, varoitus sananen kuluista. Islanti on tunnetusti kallis kohde. Hinnat ovat kuin suoraan suurlähettilään illallisilta – kahvikupista saattaa joutua pulittamaan saman kuin kunnon lounaasta kotona. Mutta kuten sanoin, kokemus on yleensä vähintään melkein sen arvoinen.

Onko Islannissa kuumia lähteitä?

Oltiin Islannissa viime lokakuussa, suoraan Keflavikin kentältä ajettiin sinne. Olin ihan poikki lennosta ja se jäätävä tuuli ulkona sai kaipaamaan lämpöä. Se hetki, kun astuin sinne höyryävään, lähes valkoiselta näyttävään veteen, oli epätodellinen. Ihan hiljaista, vain höyry nousi mustien laavakivien keskeltä. Ei mitään sellaista mitä olin odottanut.

Se tunne kun se lokakuun viima puri naamaa mut koko kroppa oli ihanan lämpimässä vedessä. Sitä ei voi selittää. Ja se piidioksidimuta, jota sai levittää kasvoille, se oli joku juttu. Siinä sitten kelluttiin juoma kädessä. Se koko paikka on rakennettu keskelle laavakenttää, kaikki on mustaa ja karua ja sitten se vesi on niin kirkkaan sinistä. Kontrasti on mieletön.

Islannissa on kuumia lähteitä ja geotermisia uimaloita.

• Blue Lagoon: Tunnetuin, sijaitsee Grindavíkissa lähellä Keflavikin lentokenttää. Vesi on mineraalipitoista ja maidonsinistä.
• Sky Lagoon: Uudempi, ylellinen vaihtoehto Reykjavikin kupeessa. Tarjoaa 7-vaiheisen rituaalin.
• Secret Lagoon (Gamla Laugin): Yksi maan vanhimmista luonnonlähteistä, sijaitsee Golden Circlen reitillä. Tunnelma on luonnonläheisempi ja rosoisempi.
• Mývatn Nature Baths: Pohjois-Islannin vastine Blue Lagoonille, pienempi ja rauhallisempi.
• Hvammsvík Hot Springs: Sijaitsee vuonon rannalla, veden korkeus vaihtelee vuoroveden mukaan. Kokemus on todella uniikki.

Missä on kuumien lähteiden vedellä lämpiävät maauimalat?

Reykjavik. Kuumat lähteet. Ne lämmittävät. Maauimalat. Arjen ydin siellä. Yksi tapa olla. Vesi on jatkuvuus. Ihmisille tarpeen. Aina.

Kaupungissa neljä maauimalaa. Yksi lisäksi uimahalli. Tarpeeksi. Jokainen löytää omansa. Tai sitten ei. Sillä ei väliä.

Suosituin? Laugardalslaug. Aika iso. Matkaa keskustasta kaksi kilometriä. Sijainti: Sundlaugavegur. Siinä syvyyttä. Vesi jatkuvasti kuumaa. Eihän se viilene. Olen käynyt. Se tunne.

Muita myös. Vettä riittää.

• Vesturbæjarlaug. Vanha paikka. Pieniä altaita. Siellä ihmisiä.
• Sundhöllin. Keskustassa. Sisällä. Mutta ulkoallas on myös. Molemmat toimii.
• Arbaejarlaug. Vähän syrjässä. Mutta on. Ei se mihinkään katoa.

Vesi puhdistaa. Kaiken. Mielenkin. Tai ainakin hetken.

Lisäksi:

• Islannin uimalakulttuuri: Sosiaalinen tapa. Yhteen kokoontumista. Ei pelkkää uintia.
• Lämpötilat: Altaissa vaihtelee. Kuumin usein 40+ astetta. Ei tarvitse kylmää pelätä.
• Hygienia: Pakollinen suihku ennen altaita. Tarkkaa. Ei pelleilyä.
• Luonto: Lämmin vesi on lahja. Maapallolta. Ihmisen käyttöön. Hyödynnä.

Onko Islannissa lämmin?

Islannissa... ei se ole lämmin. Ei sellaista lämpöä kuin ihmiset ehkä ajattelevat. Se on enemmänkin... viileää. Meri siellä tuntuu aina lähellä, ja se tuo mukanaan sen viileyden. Vaikka on se Golfvirta, se ei tee siitä mitään etelän paikkaa. Talvet on siedettäviä, ei mitään hirveää jäätymistä, mutta kesätkin on vain... koleita. Ei sitä voi lämpimäksi kutsua, ei todellakaan.

• Keskilämpötila Reykjavíkissa:
  • Tammikuu: 0,4 °C
  • Heinäkuu: 12,5 °C
• Koko vuoden keskilämpötila: 5,5 °C

Se vain on sellainen ilmasto. Merellinen, sanoivat ne. Kylmää ja lämmintä virtaa sekoittuu. Se tekee siitä... sellaisen. Sellaisen, että kesälläkin saa olla varovainen, ettei palellu. Ja talvella se on vain jäätävän kosteaa. Jotain sellaista, mitä en ehkä ihan ymmärrä, mutta se on niin.

Joskus mietin, miltä se oikea lämpö tuntuisi siellä. Sellaista, että aurinko polttaa ihoa. Mutta ei, Islanti ei tarjoa sitä. Se on oma juttunsa. Omaalaistaan viileyttä, sellaista pohjoismaista. Sellaista, joka jää mieleen. Ja ehkä hieman haikeana. Ei se paha ole, mutta ei se sitä ole, mitä luulin.

Miksi Islannissa on kuumia lähteitä?

Islannin kuumat lähteet johtuvat maan vulkaanisesta aktiivisuudesta. Maan alla oleva magma kuumentaa pohjavettä, joka nousee maan pinnalle.

Islanti on repeämä. Se istuu kahden mannerlaatan päällä. Euraasian ja Pohjois-Amerikan laattojen. Ne erkanevat toisistaan. Hitaasti mutta varmasti. Magma nousee väliin. Se on maan sisäistä tulta.

Tämä jatkuva liike tekee maankuoresta ohuen ja halkeilevan. Vesi pääsee syvälle.

• Mannerlaattojen saumakohta: Islanti on suoraan Keski-Atlantin selänteen päällä. Tämä on paikka, jossa kaksi maankuoren laattaa vetäytyy erilleen toisistaan. Se on kuin haava maapallon pinnassa.
• Kuuma piste: Saaren alla on myös kuuma piste, eli vaippakerroksen pluumi. Sulaa kiviainesta nousee syvältä Maan vaipasta. Tämä lisää vulkaanista toimintaa entisestään. Kaksi voimaa samassa paikassa.
• Veden kiertokulku: Sadevesi ja sulamisvesi imeytyy maahan. Halkeamia pitkin se valuu syvälle, lähelle magmapesäkkeitä. Vesi kuumenee. Se kiehuu. Paine kasvaa ja kuuma vesi sekä höyry purkautuvat pinnalle. Joskus rauhallisesti, joskus geysirinä.

Haju on rikki. Mädän kananmunan haju. Siihen tottuu.

Blue Lagoon on kuuluisa. Se on oikeasti geotermisen voimalan ylivuotovesiallas. Olin siellä kerran. Vesi oli sinistä. Ihmisiä oli paljon.

Maa hengittää siellä. Me vain kävelemme sen iholla.