Milloin kannattaa mennä Lappiin?

Milloin kannattaa mennä Lappiin? Valoa vs yötöntä yötä

Pohjoisen vierailun ajankohta vaikuttaa ratkaisevasti matkakokemukseen ja harrastusmahdollisuuksiin. milloin kannattaa mennä Lappiin on kysymys, jota pohtimalla välttää pettymykset ja saa kaiken irti luonnon ainutlaatuisista ilmiöistä. Oikea valinta takaa onnistuneen loman ja suojaa turhilta kuluilta. Tutustu sesonkien eroihin löytääksesi itsellesi parhaan hetken kokea arktinen taika.

Paras aika matkustaa Lappiin riippuu toiveistasi

Moni pohtii, milloin Lappiin kannattaa mennä, sillä kysymys Lapin parhaasta matkustusajankohdasta on monivivahteinen. Vastaus riippuu täysin siitä, haluatko kokea kaamoksen pimeyden, kevättalven hanget vai yöttömän yön. Lapissa on kahdeksan vuodenaikaa, ja jokainen niistä tarjoaa uniikkeja elämyksiä - mikään yksittäinen kuukausi ei ole tyhjentävä vastaus kaikille matkailijoille.

Matkailun painopisteet vaihtelevat merkittävästi kuukausien välillä. Esimerkiksi joulukuu on kansainvälisen matkailun ehdoton huippu, jolloin rekisteröityjä yöpymisiä on merkittävästi enemmän kuin rauhallisemman tammikuun aikana.^[1] Toisaalta kotimaiset matkailijat suosivat maalis- ja huhtikuuta, jolloin valon määrä lisääntyy ja hiihtokelit ovat parhaimmillaan. Valinta on tehtävä sen perusteella, arvostatko hiljaisuutta vai vilkasta sesonkitunnelmaa.

Talven taikaa: Kaamos ja revontulten loisto

Sinisestä hämärästä ja revontulista haaveilevalle paras aika on marraskuun lopusta tammikuun puoleenväliin, jolloin aurinko ei nouse lainkaan horisontin yläpuolelle. Tämä kaamosaika luo maagisen tunnelman, mutta vaatii matkailijalta oikeaa asennetta ja varustautumista - pakkanen voi kiristyä tammikuussa helposti -30 asteen tuntumaan.

Keskitalvi ja revontulien esiintyminen

Moni pohtii, revontulet milloin nähdään parhaiten. Havaitsemiseen keskitalvi on otollista, koska pimeää aikaa on runsaasti. Tilastojen mukaan revontulien esiintymistodennäköisyys on silti korkeimmillaan kevät- ja syyspäiväntasauksen aikoihin, jolloin havaintoja tehdään kirkkaina öinä todennäköisesti useammin Pohjois-Lapissa. ^[2] Tammikuun kylmimmät jaksot tuovat usein mukanaan selkeät taivaat, mikä on edellytys valoilmiön näkemiselle.

Rehellisesti sanottuna tammikuun pakkanen yllätti minutkin ensimmäisellä kerralla. Muistan seisoneeni Inarijärven jäällä, kun sormeni alkoivat kohmetua jo kymmenen minuutin odottelun jälkeen, vaikka päälläni oli paksut untuvavaatteet. Se oli kova koulu. Opin silloin, että laatuvaatteet - ja erityisesti kerrospukeutuminen - eivät ole vain suositus, vaan elinehto mukavalle elämykselle.

Kevättalvi – hiihtäjän ja ulkoilijan kulta-aikaa

Maaliskuu ja huhtikuun alku ovat monen mielestä paras aika matkustaa Lappiin. Valon määrä lisääntyy huimasti, ja päivälämpötilat nousevat usein miellyttävään -5 ja 0 asteen välille, vaikka aurinko lämmittää jo voimakkaasti. Lumi on tällöin syvimmillään, ja lumipeite kattaa maan tyypillisesti 180-210 päivää vuodessa, ^[3] mikä takaa varmat hiihtokelit pitkälle kevääseen.

Tämä on kuitenkin myös ruuhkaisinta aikaa erityisesti hiihtolomaviikoilla 8-10. Majoitushinnat voivat nousta korkeammiksi verrattuna tammikuun puolivälin hiljaisiin viikkoihin. ^[4] Jos haluat välttää hissijonot, suuntaa rinteisiin maaliskuun lopulla arkipäivisin.

Lapin kesä: Yötön yö ja yllättävät haasteet

Kesä-heinäkuussa Lappi muuttuu täysin. Jos mietit, milloin kannattaa mennä Lappiin nauttimaan yöttömästä yöstä, tämä on oikea aika. Aurinko ei laske lainkaan napapiirin pohjoispuolella noin kahden kuukauden ajan, mikä antaa loputtomasti energiaa vaeltamiseen ja kalastukseen. Keskilämpötilat heinäkuussa vaihtelevat 12 ja 18 asteen välillä, ^[5] mutta hellejaksoina elohopea voi kivuta yli 25 asteen.

Kesämatkailuun liittyy kuitenkin yksi merkittävä tekijä: räkkä. Heinäkuun räkkä-aikana hyttysten ja muiden purevien hyönteisten tiheys voi nousta satoihin yksilöihin neliömetriä kohden erityisesti kosteilla suomailla ja tyynellä säällä. Tämä yllättää usein ensikertalaiset. Vaelluksesta tulee nopeasti selviytymistaistelua, jos varusteena ei ole kunnollista hyttyshattua ja peittävää vaatetusta.

Olen itse tehnyt sen virheen, että lähdin vaeltamaan lyhythihaisessa paidassa heinäkuun alussa Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon. Se oli virhe. Oppitunti oli välitön ja verinen. Nykyään vaellan joko kesäkuun alussa ennen hyönteisten kuoriutumista tai odotan elokuun loppua, jolloin ensimmäiset hallayöt karkottavat pahimmat parvet.

Ruska: Luonnon värien ilotulitus

Syyskuu on ruskan aikaa, ja se on kenties kaunein hetki vierailla Lapissa. Ruska alkaa tyypillisesti syyskuun 10. päivän tienoilla Utsjoelta ja siirtyy vähitellen etelämmäs. Värihuippu kestää kullakin alueella yleensä vain noin 10-14 päivää, joten ajoitus on kriittinen.

Ruska-aika on erinomaista vaeltamiseen, sillä ilma on raikas ja lämpötilat pyörivät 5-10 asteen välillä. Yöt alkavat pimentyä, mikä tarkoittaa revontulikauden uutta alkua. Vaikka matka Lappiin talvella on monen haaveena, syyskuussa revontulien näkyminen on itse asiassa tilastollisesti todennäköisempää kuin marraskuussa, koska taivas on usein selkeämpi.

Lapin sesonkien vertailu

Sydäntalvi (Joulu-Tammikuu)

• Korkeimmat jouluna, laskevat tammikuun puolivälissä

• Revontulet, husky-safarit, joulun tunnelma

• Kaamos - aurinko ei nouse, sininen hämärä hallitsee

Kevättalvi (Maalis-Huhtikuu) ⭐

• Korkeat erityisesti hiihtolomaviikoilla 8-10

• Hiihto, laskettelu, pilkkiminen, keväthanget

• Pitkät päivät, kirkas auringonpaiste lumihangilla

Syysruska (Syyskuu)

• Kohtuulliset, mutta majoitus varattava hyvissä ajoin

• Vaellus, marjastus, valokuvaus, maastopyöräily

• Normaali päivävalo, pimeät yöt revontulille

Matinkylän Matin matka revontulten perässä

Matti, 45-vuotias espoolainen, halusi nähdä revontulet ja varasi matkan Rovaniemelle joulukuun puolivälissä. Hän odotti kirkkaita öitä ja lunta, mutta ensimmäiset kolme päivää olivat pilvisiä ja räntäsateisia, mikä turhautti häntä kovasti.

Matti yritti etsiä revontulia omin päin hotellin pihalta, mutta kaupungin valosaaste peitti taivaan. Hän melkein luovutti, kunnes paikallinen opas kertoi, että revontulet vaativat täydellisen pimeyden ja usein tuntien odottelun.

Matti päätti ajaa 40 kilometriä pohjoiseen kauas asutuksesta ja odotti autossa kello kahteen yöllä. Hän tajusi, että kärsivällisyys on tärkeämpää kuin kallis kalusto. Kun taivas vihdoin repesi vihreäksi, hän unohti täysin jäätyneet varpaansa.

Lopulta Matti näki elämänsä upeimmat tulet ja oppi, että sääennusteiden seuraaminen on kriittistä. Hän suunnittelee nyt paluuta maaliskuussa, jolloin tilastollinen todennäköisyys revontulien näkemiseen on vieläkin suurempi.