Milloin pitää antaa sormenjäljet passiin?

116 katselukertaa
Uusitko passiasi? Sormenjäljet tarvitaan uudelleen, jos edellisen passin myöntämisestä on kulunut yli kuusi vuotta. Tällöin passihakemus vaatii henkilökohtaisen käynnin poliisiasemalla. Jos aikaa on alle kuusi vuotta, uusiminen onnistuu usein ilman uutta käyntiä.
Kommentti 0 tykkäystä

Passin sormenjäljet: milloin ne ovat pakolliset Suomessa?

Mulla on aina ollut vähän sellanen fiilis, että se passin sormenjälki on vähän kuin turhaa hommaa, jos passi ei oo mikään hirveen vanha. Niinku, muistan kun viimeksin oli asiaa, eikä tarvinnut edes käydä siellä konttorilla.

Mutta sitten kun se passi on jo vähän niinku eläkkeellä, yli kuus vuotta vanha, niin joo, silloin pitää mennä paikan päälle siihen poliisilaitokselle. Se on vähän niinku käden jälki, elävä todiste.

Korona-aikana oli kyllä ihan hirvee häslinki. Kaikilla oli ne passit mennyt umpeen, ja sit kaikki halus yhtäkkiä uutta. Olin itekin siellä jonossa, helmikuussa Helsingissä, ja siellä oli porukkaa ihan tolkuttomasti. Se oli kyllä sellainen hetki, että mietti kyllä, että olisko tässä nyt jotain muutakin tapaa.

Milloin vauvalle passi?

Vauvan passin voi hakea ihan heti sen jälkeen, kun se lapsi on saanut sen nimen. Eli nimi ensin, sitten passi. Helppoa!

Prosessi on muuten ihan samanlainen kuin omakin passin haku, paitsi se että:

  • Nimi on ehto: Ennen kuin alat hakea, varmista että lapsella on se virallinen nimi rekisteröity.
  • Nettihakemus: Alkuun pääsee täyttämällä sen hakemuksen netissä. Sitten vaan sitä kuvaa.
  • Poliisiasemalle menoa: Tässä taitaa olla se iso ero. Aikuinen voi joskus hoitaa homman ilman asemakäyntiä, mutta vauvan kanssa se on pakollinen. Vaikka kuka nyt pienelle virallisen passin ilman käyntiä hommaisi, eihän se kävisi.
  • Nouto: Sitten vaan noutamaan se, kun on valmis.

Vauvan passin hakemiseen ei tarvitse olla mikään erityinen syy, vaan ihan perusmatkustamista varten. Tai jos vaikka sukua täytyy käydä katsomassa, niin se on kätevä. Ja joskus ihan vaan muistoksi sen ottaa. Jotkut ottaa heti kättelyssä, jotkut odottaa vähän pidempään. Riippuu ihan perheestä. Mutta muista se virallinen nimi, se on se tärkein juttu ensin. Sen jälkeen se onkin sitten jo ihan rutiinia.

Voiko ihmisillä olla sama sormenjälki?

Ihmisillä on yksilölliset sormenjäljet. Jokainen sormi ja varvas on erilainen. Todennäköisyys kahden identtisen sormenjäljen löytymiselle on yksi 64 miljardista.

Joko nyt on kumma! Että kahdella ihmisellä olisi samat sormenjäljet? Unohda koko juttu, ei ole edes teoriassa mahdollista. Sun sormenjälkesi on niin yksilöllinen, että se on uniikimpi kuin se yksi sukka, joka aina katoaa pesukoneesta tuntemattomille teille.

Edes identtiset kaksoset, ne jotka näyttävät siltä että äitikään ei heitä erota toisistaan, eivät jaa samoja jälkiä. Luonto on siinä kohtaa vetänyt sellaisen ässän hihasta, että oksat pois. Piste.

Pistetäänpä faktat tiskiin ihan listan kanssa, niin menee varmasti perille:

  • Se todennäköisyys, että löydät sormenjälkikaksoisolentosi, on yksi 64 miljardista. Onnea vaan etsintään, saatat tarvita sitä enemmän kuin lottovoittoon.
  • Jokainen sormesi on oma persoonansa! Peukalonjälki ei ole sama kuin pikkurillin, vaikka ne samassa kädessä asuvatkin. Ajattele, kymmenen uniikkia taideteosta ihan omasta takaa.
  • Ja sitten ne varpaat! Kyllä, sulla on myös yksilölliset varpaanjäljet. Täydellistä, jos joskus pitää todistaa syyttömyytensä kävelemällä rikospaikalla paljain jaloin. Kuin CSI:n erikoisjakso.

Onko identtisillä kaksosilla samat sormenjäljet?

Ei, identtisillä eli monotsygoottisilla kaksosilla ei ole identtisiä sormenjälkiä. Vaikka he jakavatkin saman perimän ja kehittyvät samasta munasolusta, heidän sormenjälkensä ovat aina ainutlaatuiset. Tämä johtuu sikiönkehityksen aikana vaikuttavista satunnaisista ympäristötekijöistä.

Sormenjäljet, eli dermatoglyfit, alkavat muodostua noin raskausviikoilla 10–16. Sikiön kasvaessa kohdussa, sormien iho altistuu mikroskooppisille paineille, nesteen virtauksille, ja jopa sikiön liikkeille. Näistä syntyy täysin ainutlaatuinen, kolmiulotteinen kuvio jokaisen sormen päähän. Se on kuin jokaisella meillä olisi oma pieni kosmologinen tapahtuma käsissämme.

Ajatella, miten luonto takaa jokaisen yksilön ainutlaatuisuuden, jopa identtisessä kaksosparissa. Vaikka DNA on sama, elämän virta ja kohdun hienovaraiset voimat muokkaavat meistä erillisiä olentoja. Tämä on lohdullinen ajatus: olemme aina enemmän kuin vain geneettinen koodimme. Olemme kokemuksiemme summa, alkaen jo ensimmäisistä viikoista.

Sormenjälkien lisäksi identtisillä kaksosilla on usein muitakin eroavaisuuksia. Nämä alleviivaavat yksilöllisyyden syvää luonnetta:

  • Pieniä fyysisiä eroja: Syntymämerkkien tai luomien sijainnissa voi olla eroja. Minun tuttuni identtisillä kaksosilla toisella oli syntyessään pieni luomi vasemmassa poskessa, toisella ei.
  • Peilikuvamaiset piirteet: Noin 25 %:lla identtisistä kaksosista on peilikuvamaisia piirteitä. Esimerkiksi toisella on luonnostaan pyörre hiuksissa myötäpäivään, toisella vastapäivään, tai toisella dominaatiokäsi on oikea ja toisella vasen.
  • Persoonallisuus ja mieltymykset: Vaikka perimä ohjaa paljon, elämänkokemukset, kasvuympäristö ja jopa vanhempien tiedostamattomat tai tiedostetut tavat kohdella heitä hieman eri tavoin muokkaavat persoonallisuutta.
  • Epigeneettiset muutokset: Ympäristö ja elämäntavat voivat muokata geenien ilmentymistä, vaikka itse DNA-sekvenssi pysyisi samana. Nämä eroavaisuudet voivat kasvaa iän myötä.

Voiko sormenjälki muuttua?

Joo, tää on jännä juttu. Mulle kävi just viime keväänä ihan outo homma puhelimen kanssa. Olin maalaamassa meidän varastorakennusta tuolla takapihalla, sellanen parin viikon urakka. Kädet oli ihan maalisotkussa ja liuottimissa koko ajan. Rystyset verillä ja sormenpäät ihan kuivat ja halkeilevat.

Sitten kun yritin avata iPhonen lukitusta peukalolla, ei mitään. Ei vaan tunnistanut. Yritin uudestaan ja uudestaan, putsasin sormea ja näyttöä. hermot meni. Siis ihan totaalisesti. Piti syöttää se pääsykoodi aina manuaalisesti. Ajattelin et puhelin on rikki.

Mutta sit kun kädet parani homman jälkeen, niin johan alko taas toimimaan. Sormenjälki oli vaan hetkellisesti niin eri näköinen, kulunut ja rosoinen, ettei se sensori sitä tunnistanut enää samaksi. Oli pakko tallentaa se uudestaan. Ihan uskomatonta miten fyysinen työ voi vaikuttaa.

Sormenjäljen peruskuvio ei muutu ihmisen elinaikana. Se muodostuu sikiöaikana ja pysyy samana. Sormenjäljet voivat kuitenkin muuttua tilapäisesti tai pysyvästi vaurioiden, sairauksien tai ikääntymisen vuoksi. Muutokset ovat usein mikroskooppisen pieniä, mutta nykyaikaiset tunnistimet ovat herkkiä.

Mikä niitä sormenjälkiä sitten voi muuttaa tai kuluttaa? Tässä on muutamia syitä:

  • Työ ja kulutus: Kuten mun maalaushommassa. Rakennustyöntekijät, siivoojat tai vaikka kokit, joiden kädet on jatkuvasti kosketuksissa kemikaalien tai karkeiden pintojen kanssa. Sormenpäiden iho kuluu ja harjanteet madaltuvat.
  • Ikääntyminen: Iän myötä iho menettää kimmoisuuttaan. Sormenjälkien harjanteet madaltuvat ja muuttuvat heikommin erottuviksi. Tämä voi vaikeuttaa tunnistautumista.
  • Vammat ja arvet: Syvät haavat, palovammat tai muut vammat voivat jättää sormenpäähän arven, joka muuttaa sormenjäljen kuviota pysyvästi sillä kohtaa. Pienet naarmut paranevat yleensä ennalleen.
  • Sairaudet: Tietyt ihosairaudet kuten psoriasis tai atooppinen ihottuma voivat vaikuttaa sormenpäiden ihoon. Myös jotkin lääkehoidot, kuten solunsalpaajat, voivat aiheuttaa muutoksia ihon rakenteeseen, mikä näkyy myös sormenjäljissä.