Missä EU-maissa eurot eivät ole käytössä?

Missä eu-maissa eurot eivät ole käytössä: 6 maan lista

Euroopan unioniin kuuluu jäsenvaltioita, joissa maksuvälineenä toimii jokin muu valuutta kuin euro. Matkustajan tai taloudesta kiinnostuneen on hyödyllistä tunnistaa missä eu-maissa eurot eivät ole käytössä etukäteen. Tämän ansiosta välttää yllättävät valuutanvaihtokulut ja virheelliset oletukset maksuvälineistä kohteessa. Selvitä tarkat valtiot ja säästä rahaa.

Missa EU-maissa eurot eivät ole käytössä?

Kysymykseen siitä, mitkä EU-maat eivät käytä euroa, liittyy useita erilaisia poikkeuksia, lainsäädännöllisiä velvoitteita ja kansallisia tilanteita. Vaikka yhteisvaluutta euro on monen EU-maan virallinen maksuväline, kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot eivät kuulu euroalueeseen.

Euroopan unionin jäsenvaltioista useammalla on edelleen käytössä oma kansallinen valuuttansa. Osa näistä maista on sitoutunut ottamaan euron käyttöön tulevaisuudessa, kunhan ne täyttävät vaadittavat taloudelliset ja oikeudelliset kriteerit, kun taas eräillä mailla on sopimuksiin perustuva virallinen vapautus.

EU-maat, joilla on omat kansalliset valuutat

Useat EU:n jäsenvaltiot pitävät yllä omaa rahayksikköään huolimatta siitä, että liittymissopimukset velvoittavat periaatteessa siirtymään euroon myöhemmin. Näihin maihin kuuluvat Ruotsi, Puola, Tšekki, Unkari ja Romania. Näissä valtioissa maksetaan edelleen paikallisilla valuutoilla, kuten Ruotsin kruunulla tai Puolan zlotylla.

Vaikka nämä valtiot ovat periaatteellisesti velvolliset liittymään euroalueeseen, prosessi edellyttää tiukkojen lähentymiskriteerien täyttämistä. Osa maista ei ole vielä halunnut tai pystynyt täyttämään kaikkia vaadittuja taloudellisia ja oikeudellisia ehtoja, minkä vuoksi ne jatkavat oman valuuttansa käyttämistä.

Tanskan virallinen poikkeusoikeus

Poikkeuksena muihin jäsenmaihin Tanska neuvotteli itselleen jo aikoinaan virallisen vapautuksen eli niin sanotun opt-out-oikeuden euron käyttöönotosta. Tämä tarkoittaa, että Tanska ei ole velvollinen siirtymään euroon EU-sääntöjen pakottamana, vaan se saa päättää asiasta täysin itsenäisesti ja käyttää edelleen Tanskan kruunua.

Tanskan tilanne on ainutlaatuinen, sillä se erottuu muista euroalueen ulkopuoliset eu-maat -alueista siinä, että sillä ei ole juridista velvoitetta liittyä euroon tulevaisuudessakaan, ellei se itse niin halua.

Miten tilanne eroaa EU:n ulkopuolisten alueiden kohdalla?

Keskusteltaessa siitä, missä eurot eivät ole käytössä, on mielenkiintoista huomata myös vastakkainen ilmiö: euro on käytössä monissa maissa ja alueilla, jotka eivät kuulu lainkaan Euroopan unioniin. Esimerkiksi pienet kääpiövaltiot, kuten Andorra, Monaco, San Marino ja Vatikaanivaltio, käyttävät euroa virallisen sopimuksen nojalla.

Lisäksi sellaiset alueet kuin Montenegro ja Kosovo käyttävät euroa käytännössä omana valuuttanaan ilman erillistä virallista sopimusta EU:n kanssa. Ne ottivat saksalaismarkan korvaajan käyttöön aikoinaan yksipuolisella päätöksellä ja jatkavat sen hyödyntämistä arkisissa rahansiirroissaan.

Eri maiden suhde euroalueeseen

Euroalueen EU-maat

1. Kaikki uudet EU-maat (Tanskaa lukuun ottamatta) sitoutuvat liittymään
2. Edustus Euroopan keskuspankin toiminnassa
3. Euro (€)

Euron ulkopuoliset EU-maat

1. Velvollisuus liittyä tulevaisuudessa poislukien Tanskan poikkeusoikeus
2. Oma kansallinen rahapolitiikka
3. Kansallinen valuutta (esim. kruunu, zloty)

EU:n ulkopuoliset euron käyttäjät

1. Perustuu kansallisiin päätöksiin tai erityissopimuksiin
2. Ei edustusta EU:n rahaviranomaisissa
3. Euro käytössä joko sopimuksella tai käytännössä

Ruotsin ja Tanskan erilaiset polut

Ruotsissa järjestettiin kansanäänestys euron käyttöönotosta jo vuonna 2003, jolloin enemmistö kansalaisista äänesti euroa vastaan. Tämän seurauksena maa on poliittisesti päättänyt lykätä liittymistään pitämällä huolen siitä, ettei se täytä tahallaan kaikkia ERM II -mekanismin vaatimuksia.

Tanska puolestaan turvautui alusta alkaen neuvoteltuun poikkeukseensa, minkä ansiosta maan kansalaiset voivat maksaa ostoksensa rauhassa omilla kruunuillaan ilman painetta valuutanvaihdosta.

Vaikka molemmat maat ovat pohjoismaisia ja taloudellisesti kehittyneitä, niiden suhde yhteisvaluuttaan osoittaa, kuinka kansallinen tahto ja poliittiset sopimukset vaikuttavat valuutan valintaan.