Mistä lähtien sormenjäljet passiin?
Vuonna 2009 voimaan astunut EU:n asetus velvoitti jäsenmaat ottamaan sormenjälkiä kansallisiin passeihin ja matkustusasiakirjoihin. Sittemmin sormenjälkien taltiointi ulotettiin vuonna 2021 myös henkilökorttien hakijoihin. Jäljet tallennetaan sekä asiakirjojen sirulle että poliisin rekisteriin.
Sormenjäljet passissa: Biometrinen aikakausi Suomen kansalaisuudessa
Biometriset tunnisteet, kuten sormenjäljet, ovat mullistaneet matkustusasiakirjojen turvallisuutta. Mutta koska sormenjälkien käyttö Suomen passeissa ja muissa matkustusasiakirjoissa alkoi? Vastaus ei ole yksinkertainen, sillä se kietoutuu sekä kansalliseen että EU-laajuiseen lainsäädäntöön.
Vaikka sormenjälkien käyttö henkilöllisyystietojen vahvistamisessa on ollut olemassa jo kauemmin, niiden systemaattinen sisällyttäminen Suomen passeihin ja muihin matkustusasiakirjoihin liittyy tiiviisti Euroopan unionin asetusten voimaantuloon. Merkittävä käännekohta oli vuonna 2009 voimaan astunut EU:n asetus, joka velvoitti jäsenmaat integroimaan biometriset tiedot, mukaan lukien sormenjäljet, kansallisiin passeihin ja muihin matkustusasiakirjoihin. Tämä asetus oli ratkaiseva askel kohti yhtenäisempää ja turvallisempaa matkustusjärjestelmää EU:ssa. Suomi, EU-jäsenmaana, oli luonnollisesti velvollinen noudattamaan tätä asetusta.
Tämä tarkoittaa, että vuodesta 2009 alkaen Suomen kansalaisten passiin on sisältynyt biometriset tiedot, eli sormenjäljet. Ennen tätä päivämäärää sormenjälkien käyttö Suomen passeissa ei ollut yleistä käytäntöä. Vanhemmissa passeissa ei siis ole sormenjälkiä.
Asetuksen soveltaminen ei kuitenkaan rajoittunut passeihin. Vielä laajemman muutoksen tuo vuonna 2021 voimaan astunut lainsäädäntömuutos, joka laajensi sormenjälkien tallentamisen myös henkilökortteihin. Tämä tarkoittaa, että nykyisin sekä passihakemuksen että henkilökorttihakemuksen yhteydessä sormenjäljet rekisteröidään.
Sormenjälkien tallentaminen on kaksivaiheinen prosessi: jäljet tallennetaan sekä passiin tai henkilökorttiin integroidulle sirulle että poliisin hallinnoimaan kansalliseen rekisteriin. Tämä kahdenkertainen tallennusmenetelmä takaa turvallisuuden ja mahdollistaa tietojen verifioinnin erilaisissa tilanteissa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka sormenjälkien käyttö henkilön tunnistamisessa on ollut olemassa jo jonkin aikaa, niiden systemaattinen sisällyttäminen Suomen passeihin ja henkilökortteihin alkoi EU:n asetusten myötä vuonna 2009 passien ja 2021 henkilökorttien osalta. Tämä muutos merkitsee merkittävää edistystä matkustusasiakirjojen turvallisuudessa ja petoksilta suojaamisessa.
#Biometria #Passikuvat #Passin SormenjäljetPalaute vastauksesta:
Kiitos palautteestasi! Palaute on erittäin tärkeää, jotta voimme parantaa vastauksia tulevaisuudessa.