Milloin pitää antaa sormenjäljet?
Passia varten sormenjäljet rekisteröidään passin myöntävän viranomaisen toimesta. Mahdolliset lisäohjeet löytyvät sisäasiainministeriön asetuksista. Sormenjälkiä ei oteta, jos se on mahdotonta iän, vamman, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi.
Sormenjäljet viranomaisasioinnissa: Milloin niitä tarvitaan ja miksi?
Sormenjäljet ovat ainutlaatuisia, ja niiden hyödyntäminen tunnistuksessa on vakiintunut käytäntö eri viranomaisten toiminnassa. Tämä artikkeli avaa tarkemmin tilanteita, joissa sormenjälkiä Suomessa annetaan, keskittyen erityisesti passihakemuksiin ja niihin liittyviin poikkeuksiin.
Sormenjäljet osana passinhakua
Yksi yleisimmistä syistä antaa sormenjäljet Suomessa on passin hakeminen. Lain mukaan passia hakiessa sormenjäljet rekisteröidään passin myöntävän viranomaisen, tyypillisesti poliisin tai Suomen edustuston, toimesta. Tämä koskee sekä uuden passin hakemista että vanhan passin uusimista. Sormenjäljet tallennetaan passin sirulle, mikä mahdollistaa biometrisen tunnistamisen rajanylitystilanteissa.
Miksi sormenjäljet otetaan passeihin?
Sormenjälkien ottaminen passia varten palvelee useita tärkeitä tarkoituksia:
- Henkilöllisyyden varmistaminen: Sormenjäljet ovat erittäin luotettava tapa varmistaa henkilön henkilöllisyys. Tämä ehkäisee väärinkäytöksiä ja passien väärentämistä.
- Kansainvälinen turvallisuus: Biometristen tietojen, kuten sormenjälkien, sisällyttäminen passeihin on kansainvälinen käytäntö, joka edistää rajaturvallisuutta ja helpottaa matkustajien tunnistamista.
- Rikosten ehkäisy ja selvittäminen: Sormenjälkitietokantaa voidaan tarvittaessa käyttää rikosten ehkäisemiseen ja selvittämiseen, esimerkiksi tunnistamalla rikospaikalta löytyneitä sormenjälkiä.
Poikkeukset sormenjälkien ottamisessa
Vaikka sormenjälkien ottaminen on pääsääntö, on olemassa poikkeuksia, jolloin niitä ei voida ottaa:
- Ikä: Alle 12-vuotiailta lapsilta ei oteta sormenjälkiä passia varten.
- Fyysinen mahdottomuus: Jos sormenjälkien ottaminen on fyysisesti mahdotonta iän, vamman, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi, sormenjälkiä ei oteta. Esimerkkejä tällaisista tilanteista voivat olla sormien puuttuminen, vakavat palovammat tai sairaudet, jotka estävät selkeiden sormenjälkien saamisen.
- Väliaikainen este: Myös väliaikainen este, kuten käden kipsaus, voi estää sormenjälkien ottamisen. Tällaisessa tilanteessa passin hakemista voidaan joutua siirtämään, kunnes este on poistunut.
On tärkeää huomata, että viranomainen tekee aina yksilöllisen harkinnan, ja poikkeukset sormenjälkien ottamisessa arvioidaan tapauskohtaisesti.
Mistä löytää lisätietoa?
Tarkempaa tietoa sormenjälkien ottamisesta passia varten, sekä mahdollisista muista tilanteista, joissa niitä vaaditaan, löytyy poliisin verkkosivuilta ja sisäministeriön asetuksista. Kannattaa myös ottaa yhteyttä suoraan passia myöntävään viranomaiseen, jos sinulla on erityiskysymyksiä tai huolenaiheita.
Yhteenvetona voidaan todeta, että sormenjälkien antaminen viranomaisasioinnissa on tärkeä osa henkilöllisyyden varmistamista ja turvallisuuden ylläpitämistä. Vaikka pääsääntöisesti sormenjäljet otetaan passia hakiessa, on olemassa poikkeuksia, jotka huomioidaan tapauskohtaisesti. On tärkeää olla tietoinen omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, ja tarvittaessa ottaa yhteyttä viranomaisiin lisätietojen saamiseksi.
#Biometria#Sormenjäljet#TunnistusPalaute vastauksesta:
Kiitos palautteestasi! Palaute on erittäin tärkeää, jotta voimme parantaa vastauksia tulevaisuudessa.