Montako saarta Norjassa on?

Montako saarta Norjassa on? 239 057 merisaarta

Kysymys montako saarta norjassa on herättää usein hämmästystä maan valtavan ja poikkeuksellisen monimuotoisen rannikkoluonnon vuoksi. Koko saariston laajuuden sekä sisävesien luonnonrakenteiden ymmärtäminen auttaa matkailijoita hahmottamaan paljon paremmin alueen maantieteellistä rikkautta. Tutustu tarkempiin lukemiin ja maantieteellisiin eroihin rannikon kallioiden sekä sisämaan välillä oppiaksesi lisää tästä luontokohteesta.

Montako saarta Norjassa on tarkalleen ottaen?

Norjassa on kaikkiaan 239 057 saarta, jotka ovat kooltaan yli 10 neliömetriä.^[1] Tämä luku tekee Norjasta yhden maailman saaririkkaimmista valtioista. Jos mukaan lasketaan myös pienemmät luodot ja sisävesien saaret, kokonaismäärä nousee huomattavasti korkeammaksi.

Norjan rannikko on yksi maailman rikkonaisimmista, ja saarten valtava määrä on seurausta jääkauden jälkeisestä maannoususta ja vuonojen muovautumisesta. On kuitenkin mielenkiintoista huomata, että saarten tarkka määrä riippuu siitä, miten saari määritellään. Esimerkiksi virallisissa tilastoissa merialueiden saaret ja sisävesien saaret erotellaan usein toisistaan.

Saaret, luodot ja sisävedet: Mitä numerot kertovat?

Kun puhumme Norjan saarista, puhumme usein vain rannikon saarista, mutta maantieteellinen todellisuus on laajempi. Merialueiden 239 057 varsinaisen saaren lisäksi Norjan rannikolla on 81 192 luotoa.^[2] Luodot ovat tyypillisesti pieniä, puuttomia ja asumattomia kallioita, jotka hädin tuskin nousevat merenpinnan yläpuolelle.

Merialueiden lisäksi myös sisävedet kätkevät sisäänsä suuren määrän maakaistaleita. Norjan tuhansissa järvissä ja joissa on todettu olevan 42 593 saarta.^[3] Tämä tarkoittaa, että myös Norjan sisämaassa kulkiessa alue on usein saarten ja vesistöjen rikkomaa.

Esimerkiksi Lofooteilla saarten ja luotojen tiheys on erittäin suuri. Se, mikä saattaa merikartalla näyttää yhdeltä suurelta maamassalta, onkin usein lukuisten pienten saarten rykelmä. Saariston monimutkaisen rakenteen vuoksi navigointi on vaativaa, ja tarkat laitteet ovat alueella ehdottomia.

Norjan suurimmat saaret ja niiden merkitys

Vaikka pieniä saaria on satoja tuhansia, Norjan pinta-alasta suuri osa keskittyy muutamille valtaville saarille. Huippuvuorilla sijaitseva Spitsbergen on Norjan suurin saari, ja sen pinta-ala on noin 37 673 neliökilometriä. Manner-Norjan puolella suurin saari on Hinnoya, joka sijaitsee rannikolla ja on pinta-alaltaan 2 204 neliökilometriä. ^[5]

Suuret saaret ovat elintärkeitä Norjan taloudelle ja asutukselle. Monet niistä on yhdistetty mantereeseen silloilla tai tunneleilla, mikä on vaatinut massiivisia investointeja. Norjan tieverkostossa onkin noin 1 100 tunnelia, joista monet mahdollistavat asutuksen säilymisen kaukaisimmillakin saarilla. Ilman näitä yhteyksiä elämä Norjan saaristossa olisi pysähtynyt vuosikymmeniä sitten.

Onko Norja maailman saaririkkain maa?

Tämä on kysymys, joka herättää usein väittelyitä naapurimaiden välillä. Monesti ajatellaan, että Norja tai Kanada johtaisi tilastoja, mutta viimeisimpien selvitysten mukaan Ruotsi on usein listattu ykköseksi yli 267 000 saarellaan. Norja on kuitenkin aivan kannoilla ja sijoittuu lähes poikkeuksetta maailman kolmen kärkeen.

On kuitenkin muistettava, että saarten laskentatapa vaihtelee. Norjan luku 239 057 perustuu erittäin tarkkaan kartoitukseen, jossa pienimmätkin, vain 10 m2 kokoiset saaret on huomioitu. Jos kriteerejä tiukennettaisiin vaikkapa puoleen hehtaariin, maiden sijoitukset listalla voisivat muuttua merkittävästi. Tärkeintä ei olekaan sijoitus, vaan se, miten saaristo määrittää Norjan identiteettiä.

Norjan saariston eri tyypit

Norjan saaret voidaan jakaa kolmeen pääkategoriaan niiden sijainnin ja luonteen perusteella.

Merialueiden saaret

- Noin 239 057 kappaletta

- Suurimmilla saarilla merkittävää asutusta

- Kaikki yli 10 neliömetrin kokoiset

Luodot ja karit

- Noin 81 192 kappaletta

- Ei asutusta, tärkeitä linnustolle

- Pieniä, usein vain kallioita meressä

Sisävesien saaret

- Noin 42 593 kappaletta

- Vaihtelee pienistä mättäistä suuriin saariin

- Järvissä ja jokisuistoissa

Erikin matka Sommaroyn saarelle

Erik, oslolainen valokuvaaja, halusi ikuistaa Sommaroyn saaren, jossa aurinko ei laske kesäisin. Hän luuli saapuvansa pienelle kylälle, mutta huomasi pian, että kohde koostui kymmenistä pienistä silloilla yhdistetyistä saarista.

Hän yritti navigoida autolla ilman tarkkaa karttaa, luottaen vain tieviittoihin. Tuloksena oli kaksi tuntia harhailua kapeilla teillä, jotka päättyivät umpikujaan tai pienten kalastajaveneiden laitureihin.

Erik pysähtyi ja kysyi neuvoa paikalliselta kalastajalta, joka selitti, että saaristo on kuin sokkelo. Hän tajusi, että saarten määrä on niin suuri, ettei edes jokaisella pienellä maakaistaleella ole nimeä.

Lopulta Erik löysi parhaan kuvauspaikan kiipeämällä läheiselle kukkulalle. Hän totesi, että saarten 239 057 lukumäärä tuntui siltä korkeudelta katsottuna täysin todelta ja jopa alakanttiin arvioidulta.