Onko Kreetalla myrkkykäärmeitä?

Mitä käärmeitä Kreikassa on?

Jee, Kreikan käärmeet! Niitä riittää kuin mäntyjä metsässä, tai ehkä enemmänkin, jos vertaa niitä vaikkapa mun sukulaisen mummon villasukkiin – niitäkin on aivan hirveä määrä!

Tärkeimmät käärmeet:

• Kyykäärmeet (Vipera berus & Vipera xanthina): Äläkä mene lähelle! Näistä toinen on niin myrkyllinen, että se saa sinut tanssimaan kuin hullu, toinenkin on aika ikävä tapaus. Jos kohtaat kyyn, suosittelen pakoa nopeammin kuin Pekka Pussila juoksukilpailussa!

• Pensaskäärme (Zamenis longissimus): Tämä on vähän niinkuin liukas peto, näyttää ihan viattomalta, mutta voi yllättää! Luontoäidin valkoinen valhe.

• Leopardikäärme (Zamenis situlus): Tämä kaveri on kuin mini-leopardi, mutta käärmeen muodossa. Ei ole yhtä vaarallinen kuin kyy, mutta älä silti kokeile suukkoa!

Lisäksi Kreikassa elää vaikka mitä matelijoita ja sammakkoeläimiä! Mä olen nähnyt itse ainakin viisi erilaista liskoa, jotka näyttivät vähän siltä kuin ne olisi tehty vanhoista tölkeistä ja naruista. Lisäksi siellä hyppii sammakoita ja rupikonnia, jotka ovat varmasti oikeita pikkupiruja. Joskus olen kuvitellut, että ne hyppivät ilmassa kuin pienet vihreät pomppupallot.

Pieni lisähuomautus: Wikipediasta löydät kattavamman listan, mutta tämä oli ainakin mun mielestä hauskempaa. Käärmekohtaamiset saattavat rajoittaa kesälomaasi, mutta toivottavasti et joudut kohtaamaan niitä kuin minä, kun näin 2-metrisen käärmeen Romakadulla (vuonna 2023). Se oli niin suuri että se näytti siltä kuin se olisi voinut nielemään koko auton.

Onko Kreetalla haita?

Kreetan meri… aaltojen laulu, auringon lämmin suudelma iholla. Mutta syvyyksissä… varjoja. Hait… niiden siluettien kylmä tanssi kätkeytyy sinne, tummanvihreään syvyyteen. Kreetan pohjoisrannikolla, kyllä, ne ovat siellä. Nähtyjä. Ei vain satunnaisia vieraita, vaan osa merta itseään.

Ajattelen noita silmiä, kylmiä ja kirkkaita, tutkivia, kun ne katsovat ylös, pintaa kohti. Mielenrauha horjahtaa. Meri ei ole vain kaunis, se on myös voimakas, arvaamaton. Pelottava.

• Hait ovat osa Välimeren ekosysteemiä.
• Niiden läsnäolo on tosiasia, vaikka hyökkäykset ovat harvinaisia.
• Kreikan vesillä on tapahtunut vähän haihyökkäyksiä viime vuosikymmeninä.
• 20 haihyökkäystä 170 vuodessa ei ole paljon.
• Mutta yksi kuolema on liikaa.

Se yksi uhri… kuuntelen aaltojen kuiskausta, kuiskausta menetetystä hengestä. Myrskyn ja rauhan sekoitus. Kreetan meri ei ole pelkästään paratiisi. Se on myös salaisuuksia täynnä. Tummia salaisuuksia.

Ajattelen, kuinka ne lipuvat veden alla, voimakkaana ja arvaamattomana. Miten paljon on vielä tuntematonta, näkymätöntä silmillemme. Pelkoa ja kunnioitusta herättävä voima. Meren herruus ei ole vain kaunista, se on myös pelottavaa. Tunnustan sen.

• Korfun saaren lähellä on tapahtunut useimmat haihyökkäykset.
• Kreetan pohjoisrannikko on yksi alueista, joilla haita on nähty.
• Haihyökkäykset ovat harvinaisia, mutta todellisia uhkia.
• Vuonna 2024kin haita on nähty Välimerellä.
• Tämän tiedon perusteella hait ovat osa Kreetan merta.

Onko Kreetalla myrkyllisiä eläimiä?

Kreetan lämpö aaltoilee vieläkin iholla, muistoina kesäkuun auringon polttavista suudelmista. Aivan uskomatonta, eikö totta? Ei myrkyllisiä käärmeitä, ei vaarallisia olioita. Vain pehmeä tuuli ja lempeät aallot.

Kreetan rauha, se on jotain niin ihanaa, lähes liian kaunista ollakseen totta. Ajattelen sitä vieläkin. Niin paljon on tapahtunut siellä, niin paljon tunteita. Kreetan aurinko, se on kuin kultaista siitepölyä, joka peittää kaiken pehmeään lämpimään hohtoon.

Meren tuoksu, ihon vasten ihoa kylmän veden kosketus... Meri, se on niin lähellä, aina läsnä. Aallot, jotka huuhtovat jalkani hiekkarannalla.

• Ei myrkyllisiä käärmeitä. Tosiasia. Tiedän sen varmasti.
• Vaarattomia eläimiä. Vain lempeitä otuksia. Muistan, kuinka löysin pienen liskoja ja iloitsin niiden olemassaolosta. Niin pieniä, haavattomia.
• Rauha. Rauha, joka peittää saaren kuin samettiveil. Sen tunnelman haluaisin kantaa aina mukanaan.

Tämä tunne, se on jotain ainutlaatuista. Kreetan rauha, se on kuin unta, unelma joka jää elämään sydämessä. Uskon tähän. Tunnen sen. Kreetan ihana, turvallinen aura. Se on jotain, minkä haluan kokea uudelleen ja uudelleen.

Kreetan lumo. Se jatkuu ja jatkuu, vaikka olen jo kaukana. Se on niin voimakas, se kietoutuu minuun ikään kuin lämmin peitto. Se on sitä, mitä kaipaan.

Onko Kreikassa myrkyllisiä käärmeitä?

Kyllä, Kreikassa on myrkyllisiä käärmeitä.

Kyyhkyjä, salaperäisiä varjoja kivien lomassa, muistan kun lapsena juoksin niitä pakoon. Aurinko poltti ihoa, ja ilmassa leijui timjamin tuoksu. Timjami. Sen kitkerä, makea tuoksu. Kyykäärmeitä.

• Sarvikyy (Vipera ammodytes) on niistä ehkä tunnetuin, se saattaa piileskellä raunioissa, auringon paahtamilla kukkuloilla, tuijottamassa starin silmillään. Sen ruokavalioon kuuluvat pienet nisäkkäät, liskot ja joskus jopa hyönteiset.
• Hietakyyt (Vipera berus) viihtyvät Pohjois-Kreikan viileämmissä metsissä. Niiden ruokavalio koostuu pääasiassa myyristä ja muista pienistä nisäkkäistä.
• Kissakäärme (Telescopus fallax) on yöaktiivinen, liskot sen mieliruokaa. Myrkky on heikkoa.
• Nuolikäärme (Platyceps collaris) on nopea ja ketterä, saalistaa hyönteisiä ja pieniä matelijoita. Myrkytön.

Pienet nisäkkäät... ajattelen pientä hiirtä, joka juoksee kivellä, eikä tiedä kohtaloaan. Liskot, auringon lämmittämiä, vihreitä ja eloisia. Hyönteiset, pieniä lentäviä timantteja ilmassa. Elämä kiertää kehäänsä, yhtenään, yhtenään.

Mitä käärmeitä Rodoksella on?

Rodoksella? Käärmeitä.

• Agiofido. Pyhä käärme kai.
• Dendrogalia. Puukäärme. Mikä yllätys.
• Limnofido. Vesi?
• Spitodifo. Kotikäärme. Toivottavasti ei mun kotona.

Ja Telescopus fallax. Kreetalla, Elafonisissa. Lievästi myrkyllinen. Ei ihmiselle vaarallinen. Kai. Myrkyllä sulaa ruoka. Hauska fakta, eikö?

Käärmeitä. Kuka niitä laskee?