Onko Kuusamossa tuntureita?

Kuusamon tunturit: Myytti vai totta?

Kuusamo mainitaan usein vaarojen ja tunturien tyyssijana. Kuohuva koskimaisema, syvät kanjonit ja karut vaarat luovat mielikuvan Lapin karuudesta ja kauneudesta. Mutta onko Kuusamossa oikeasti tuntureita? Kysymys onkin monimutkaisempi kuin ensi silmäyksellä luulisi.

Vaara määritellään usein puuttomaksi, laelleen nousevaksi mäeksi. Tunturille puolestaan tyypillinen piirre on puurajan yläpuolella oleva paljas. Pohjois-Lapissa ero vaaran ja tunturin välillä on selvä, mutta Kuusamossa raja hämärtyy. Alueen korkeimmat huiput, kuten Rukatunturi ja Valtavaara, kohoavat yli 400 metriin merenpinnasta. Vaikka näiden huippujen kasvillisuus on karua ja puusto matalaa, ne eivät täytä täysin tunturin määritelmää paljaan laen osalta.

Ilmastollinen puuraja Kuusamossa on huomattavasti pohjoisempaa Lappia alempana, joten metsänraja nousee korkealle. Tämä tarkoittaa, että vaikka huiput olisivat korkeita, puusto voi silti peittää ne lähes kokonaan. Rukatunturilla ja Valtavaarallakin kasvaa matalaa ja harvaa tunturikoivua, mikä tekee niistä pikemminkin korkeita vaaroja kuin tyypillisiä tuntureita.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että maantieteessä täsmällinen tunturin määritelmä on joskus tulkinnanvarainen. Monet paikalliset kutsuvat näitä korkeita kohoumia tuntureiksi, ja nimi on vakiintunut myös matkailukäyttöön. “Rukatunturi” on selkeä esimerkki tästä.

Siksi yksinkertainen vastaus kysymykseen “onko Kuusamossa tuntureita?” on: riippuu siitä, miten tunturi määritellään. Tiukan tieteellisen määritelmän mukaan kenties ei, mutta paikalliselle kielenkäytölle ja matkailulle nimi on vakiintunut ja kuvastaa hyvin alueen karua ja kaunista luontoa. Kävijä voi joka tapauksessa nauttia upeista maisemista ja luonnonrauhasta, olivatpa korkeimmat huiput sitten tuntureita tai vaaroja. Tärkeintä on kokea Kuusamon luonnon ainutlaatuisuus itse.

#Kuusamo #Tunturit #Vuoristo