Onko Norjassa paljon järviä?

Onko norjassa paljon järviä matkailijan näkökulmasta

Monet matkailijat pohtivat aktiivisesti sitä, onko norjassa paljon järviä ja millaisia vesistöjä maasta löytyy luonnossa liikkuville. Tämän teeman ymmärtäminen auttaa suunnittelemaan onnistuneen loman ja välttämään mahdolliset harhaanjohtavat tiedot matkakohteista. Tutustu aiheeseen tarkemmin ja ota selvää alueen upeista vesistöistä.

Norjan sisävedet yllättävät monen matkailijan

Onko Norjassa paljon järviä? Lyhyt vastaus on kyllä - Norjassa on valtava määrä järviä ja jokia, vaikka maa tunnetaan maailmalla ensisijaisesti jylhistä vuonostaan ja rannikkovuoristaan. Sisävedet muodostavat keskeisen osan Norjan maisemaa. Ne voivat kuitenkin jäädä helposti suolaisten merenlahtien varjoon.

Moni matkailija suuntaa Norjaan nähdäkseen vain kuuluisat Geirangerinvuonon tai Lofootit. Muistan oman ensimmäisen matkani vuosia sitten. Se suuntautui Etelä-Norjan sisäosiin. Hämmästyin siitä, miten silmänkantamattomiin kirkasvetisiä järviä jatkui vuorten välissä. Maisema oli täysin erilainen kuin olin kuvitellut. Vuoriston keskellä uinuvat puhtaat makean veden altaat loivat maagisen tunnelman.

Norjan vesistöt ovat pääosin jääkauden muovaamia, mikä selittää niiden erityislaatuisen muodon ja syvyyden. Kun opit ymmärtämään näiden sisävesien luonnetta, huomaat, että ne kilpailevat kauneudessa rannikon vuonojen kanssa. Seuraavaksi pureudumme tarkkoihin lukumääriin ja siihen, mitä Norjan järvistä todella pitää tietää.

Paljonko Norjassa on järviä?

Norjassa on rekisteröity noin 450.000 järveä. Tämä tekee maasta yhden maailman järvirikkaimmista valtioista. Suurin osa näistä vesistöistä on pieniä vuoristolampia tai jäätikköjärviä, mutta mukana on myös kymmeniä tuhansia laajempia altaita. Tilastojen valossa noin 20.000 norjan järvet on pinta-alaltaan suurempia kuin 0.1 neliökilometriä.

Nämä luvut saattavat kuulostaa uskomattomilta. Erityisesti jos olet tottunut ajattelemaan vain Suomea järvien luvattuna maana. Tässä on kuitenkin pieni koukku. Järven määritelmä vaihtelee eri maiden tilastoissa. Jos mukaan lasketaan aivan pienimmätkin lammikot ja tunturivedet, nousee Norjan järvien kokonaismäärä joidenkin arvioiden mukaan jopa lähes 466.000 tasolle.

Nettioppaat antavat usein kuvan, että luvut olisivat yksiselitteisiä. Todellisuudessa luonnonvesien laskeminen on äärimmäisen vaikeaa. Jäätiköiden sulaminen ja kausittaiset tulvat muuttavat tilannetta jatkuvasti. Joka tapauksessa varmaa on se, että puhdasta makeaa vettä riittää Norjassa jokaiselle.

Norjan suurin järvi Mjøsa ja muut kuuluisat sisävedet

Norjan suurin järvi on Mjøsa. Se sijaitsee maan kaakkoisosassa noin 100 kilometriä Oslosta pohjoiseen. Tämän pitkänomaisen ja kirkkaan järven pinta-ala on noin 369 neliökilometriä. Mjøsa ei ole pelkästään laaja, vaan se on myös erittäin syvä. Sen suurin virallisesti mitattu syvyys on 449 metriä.

Mjøsa on historiallisesti ja taloudellisesti elintärkeä alue Norjalle. Se toimii juomaveden lähteenä kymmenille tuhansille ihmisille, ja sen rannoilla sijaitsevat tunnetut kaupungit kuten Lillehammer, Hamar ja Gjøvik. Järven keskellä sijaitsee myös Helgøya, joka on Norjan suurin sisävesisaari.

Mjøsa on kuitenkin vain alkua. Euroopan syvimmät järvet löytyvät nimittäin juuri Norjasta. Hornindalsvatnet pitää hallussaan maanosan syvimmän järven titteliä. Sen pohja painuu peräti 514 metrin syvyyteen. Muita poikkeuksellisen syviä ja tunnettuja järviä ovat Salvatnet ja Lake Tinn, jotka molemmat saavuttavat satojen metrien syvyyden.

Norjan joet ja järvet osana elävää vesistöverkostoa

norjan joet ja järvet muodostavat tiiviin verkoston, joka virtaa vuorilta laaksojen halki kohti merta. Suurimpia jokia ovat Glomma, Gudbrandsdalslågen eli Lågen sekä pohjoisessa virtaava Teno. Glomma on maan pisin joki, ja se kytkeytyy suoraan Mjøsan alueen vesistöjärjestelmään laskujoen Vorman kautta.

vesistöt norjassa ovat muutakin kuin kauniita maisemia. Niillä on jättimäinen rooli maan energiantuotannossa. Norjan sähköntuotannosta valtaosa perustuu vesivoimaan. Korkeuserot ja vuoristojärvet tarjoavat tähän täydelliset olosuhteet.

Tämä luo myös tiettyjä haasteita. Säännöstely muuttaa järvien vedenkorkeutta syksyisin ja keväisin. Olen itse nähnyt, miten säännöstellyn tunturijärven rannat voivat muuttua karuiksi kivikoiksi, kun vettä juoksutetaan voimaloihin. Se muistuttaa siitä, että luonto ja ihmisen tarpeet tasapainoilevat Norjassa päivittäin.

Miten Norjan järvet eroavat Suomen järvistä?

Kun vertaillaan Norjan ja Suomen sisävesiä, nousee esiin selkeitä maantieteellisiä eroja. Suomea kutsutaan perinteisesti tuhansien järvien maaksi, ja sieltä löytyy virallisen laskennan mukaan noin 188.000 järveä ja lampea. Norjassa luku on paperilla suurempi, mutta järvien luonne on aivan toisenlainen.

Suomalaiset järvet ovat tyypillisesti matalia, sokkeloisia ja täynnä saaria. Niiden keskisyvyys on vain muutamia metrejä. Norjan järvet taas ovat usein vuonomaisia, kapeita, jyrkkärantaisia ja valtavan syviä. Niissä on huomattavasti vähemmän saaria, ja vesi on tunturipurojen ansiosta usein poikkeuksellisen kylmää ja kirkasta.

Moni luulee, että suuri järvien määrä tarkoittaa samanlaista mökkikulttuuria kuin Suomessa. Tämä on virheellinen oletus. Norjassa jyrkät vuorenseinämät tekevät monen järven rannoista rakentamiseen kelpaamattomia. Siksi Norjan järvet ovat säilyneet paljon villiompina ja koskemattomampina kuin meillä kotimaassa.

Suomen ja Norjan järvien keskeiset erot

Norjan järvet

Kylmää, kirkasta tunturivettä, vähän saaria

Vesivoiman tuotanto ja luonnonvarainen retkeily

Erittäin syviä, usein vuonomaisia ja kapeita vajoamia

Noin 450.000 makean veden allasta

Suomen järvet

Humuspitoista, saaristoista ja helposti lämpiävää vettä

Tiivis mökkiasutus ja vapaa-ajan virkistyskäyttö

Matalia, laajalle levittäytyviä ja erittäin sokkeloisia

Noin 188.000 rekisteröityä järveä

Lassin matkaoppaan haasteet sisämaan vesistöissä

Lassi, suomalainen matkaopas, järjesti vaelluksia Etelä-Norjassa Innlandetin alueella. Hän oletti reittien suunnittelun olevan helppoa karttojen perusteella, sillä alueella näkyi satoja pieniä järviä ja lampia.

Ensimmäinen vaellusryhmä kohtasi kuitenkin suuria vaikeuksia. Karttaan merkityt tunturijärvet olivat niin jyrkkäreunaisia, ettei niiden rantoja pitkin voinut kävellä ilman kiipeilyvarusteita. Ryhmä joutui kääntymään takaisin kahdesti.

Lassi tajusi, ettei Norjan tunturijärviä voi lähestyä kuten kotoisia tasamaan lampia. Hän alkoi hyödyntää paikallisten kalastajien vinkkejä ja muutti reitit kulkemaan loivempia laaksonpohjia pitkin.

Muutoksen jälkeen vaellukset onnistuivat täydellisesti. Seuraavan kuukauden aikana asiakkaat pääsivät leiriytymään turvallisesti kirkkaiden vesien äärelle ja Lassi oppi kunnioittamaan Norjan sisävesien arvaamatonta maastoa.