Pitääkö tuliaiset tullata?

Pitääkö lahjasta maksaa tulli?

Lahja ja tulli: Sekavaa kuin mummon ompelurassi!

Pääasia: Lahjan arvo ratkaisee. Alle 45 euroa? Helppo, ei tullimaksuja. Yli 45 euroa? Arvonlisävero pistää puukon selkään. Tullimaksuja ei yleensä tarvitse maksaa, ellei kyse ole joistain erikoisista tavaroista.

• Arvonlisävero: Tulossa kyytipoikana yli 45 euron lahjoille. Ajatella, verottaja juhlii jopa sun synttäreitä!
• Tullimaksu: Useimmiten tyhjä juttu lahjojen kohdalla. Ellei se nyt joku norsunluukuvioinen norsunluunukki olekaan.
• Valmisteverot: Erikoistaavaroille, kuten tupakka ja alkoholi. Älä siis lähetä mummollenne sikaria postitse.

Ahvenanmaa: Eri asia. Ahvenanmaan ja mantereen tulliasiat ovat kuin kaksi eri planeettaa. Selvitä asia tarkemmin heidän omilta sivuiltaan, en jaksa.

Lahjan lähettäjä: Hän on se, joka vastaa verosta ja tullista. Toivottavasti lahjan saajalla on hyvät suhteet lähettäjään. Muuten lahjan saaminen voi muistuttaa enemmän uhkapeliä kuin iloista yllätystä. Kuten pelatessa lottovoittoa, jännittää, tulee jotain vai ei. Tai jos tulee, paljonko.

Pitääkö lahjasta maksaa veroa?

Aika pysähtyy, kuten vanha kello keskellä tyhjää huonetta. Hitaasti, äänettömästi, se tikittää eteenpäin. Aika ja raha, kaksi kättä jotka koskettavat toisiaan, liian usein. Viisi tuhatta euroa, numero joka leijuu ilmassa, kuin pölyhiukkanen auringonsäteessä. Kolme vuotta, kolme pitkää, hitaan hengenvetoista vuotta.

Lahjaveron paino. Se painaa rintaa, kuin kylmä kivi sydämellä. Jos lahjojen arvo ylittää sen, raha virtaa pois. Ei, ei virtaa, se otetaan, otetaan pois, kuin jokin vääryys.

• 5000 euroa: raja, kiistaton ja kylmä.
• Kolme vuotta: aikaikkuna, lyhyt ja pitkä samanaikaisesti.
• Lahjanantaja: sama henkilö, sama hymy, samat sanat. Muttei sama tuntemus.

Ajatus lahjoista ja verosta, se on kuin hämärän aika, epäselvä ja epämääräinen. Onko se oikeudenmukaista? Kysymystä ei ole helppo vastata. Se jää roikkumaan ilmaan, kuin hämähäkinlanka.

Tämä viisi tuhatta euroa… se on enemmän kuin vain luku. Se on tunteiden, suhteen ja luottamuksen symboli. Raha ja perhe, kaksi voimakasta, toisiinsa kietoutunutta voimaa. Ja verottaja, kolmas, katselemassa sivusta.

Toistuva ajatus: se on verotuksessa. 5000 euroa. Kolme vuotta. Nämä kolme vuotta, ne on täytynyt elää, tunnetaan, muistetaan. Jokainen euro on ollut osa elämää. Mutta sitten tulee tämä laki. Tämä rajalinja. Kylmä ja ehdoton.

Milloin joutuu maksamaan tullit?

Hmm, tullit… Mikä oli se raja? 150 euroa? Kyllä, yli sen pitää maksaa tulli. Ärsyttävää. Muistan viime kevään tilauksen, Kiinasta tuli ja piti maksaa ihan järkyttävästi. Postin sivuilla oli joku sekava laskuri, en tajunnut siitä mitään.

• EU:n ulkopuolelta tulevat tilaukset. Tämä on tärkein asia.

• Arvonlisävero aina. Se on ihan normaalia.

• Tullimaksu yli 150 euron tilauksista. Ei kai sitä voi mitenkään välttää?

Alkoholi, oi alkoholi… Sitä pitää aina tullata erikseen. Valmisteveroa tulee silloin. Ei riipu EU:sta, se on aina. Miten paljon se olikaan viimeksi? En muista. Pitäisi kirjata ylös nämä summat. Onko se 22%? Tai 24%? Tai jotain.

Onko se jokin prosentti arvosta vai kiinteä summa? Olen niin hukassa näiden tullisäädösten kanssa. Pitää kai itse laskea se tulli ja verot? Tai antaa postin tehdä se. Mutta ne ottaa siitä sitten omat kulunsa.

Viime tilaukseni kului yllättävän paljon tullien ja verojen takia. Tarkemmin sanottuna: 37 euroa. Koko tilauksen hinta oli 175 euroa. Mutta se tuli Yhdysvalloista, joten siinä oli tullit ja arvonlisävero ja kaikki. Kirjaanpa tänne ylös, jos tarvitsen myöhemmin. Muuten unohdan.

Mitä Suomesta viedään Kiinaan?

Suomesta Kiinaan menee monenlaista tavaraa. Eikä se ole mikään yhdentekevä juttu, miettii kaupankäynnin globaaleja virtoja. Miksi juuri näitä tuotteita? Mikä on kysynnän ja tarjonnan tanssi tässä kaikessa?

• Maitotuotteet: Suomalainen maito on puhdasta, ehkä siksi se kiinnostaa.
• Sianliha: Sika on tärkeä osa kiinalaista ruokakulttuuria.
• Marjapakasteet: Suomessa on puhdasta luontoa, marjat poimitaan sieltä.
• Kasvimehut: Terveyttä purkissa, tai no, mehussa.

Mutta onhan tässä isompikin kuva. Suomen ja Kiinan välinen kauppa on osa globaalia verkostoa, jossa jokainen tuote kertoo oman tarinansa. Ajatella, kuinka yksi maitotölkki voi symboloida kahden maan välistä suhdetta. Tai marjapakaste, joka tuo palan suomalaista metsää kiinalaiseen kotiin. Outoa, ja jotenkin kaunista.