Voiko kalastusluvan maksaa ePassilla?

7 kuukautta sitten 69 katselukertaa

Kalastuslupia ei voi maksaa ePassilla tai muilla työnantajien tarjoamilla kulttuuri- ja liikuntaeduilla, kuten Smartumilla tai Edenredillä. Eräluvat, joihin kalastusluvat kuuluvat, eivät ole osa näitä etuja. Maksu on suoritettava muin käytössä olevin maksutavoin.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Onnistuuko kalastusluvan maksaminen ePassi-edulla?

Joka kerta sama pettymys, kun yritän maksaa kalastuslupaa ePassilla. Ei se vaan onnistu.

Viime heinäkuussa 2023 olin menossa kaverin kanssa Ivalojoelle kalaan. Mulla oli ePassin hyvinvointisaldolla reilusti katetta ja ajattelin ovelana maksaa sillä sen valtion kalastonhoitomaksun, se 47 euroa, ja sitten vielä sen jokikohtasen luvan.

Mutta kun menin Eräluvat.fi-sivustolle kassalle, siellä ei ollut mitään vaihtoehtoa ePassille tai Smartumille. Vain ne tavalliset verkkopankit ja luottokortit.

Se on niin outoa, koska kalastus on mun mielestä parasta mahollista liikuntaa ja mielen hyvinvointia. Verottaja on kuitenkin päättänyt, ettei se ole liikunta- tai kulttuurietuuden piirissä. Joten se siitä sitten.

Eli ei, kulttuuriseteleillä ei voi maksaa kalastuslupia. Maksoin ne sitten ihan omasta lompakosta, niin kuin aina ennenkin.

Miten ostaa kalastuslupa?

Se on sellainen unelma, täällä pohjoisessa, kun kalastuslupa tulee hankkia. Vuoden 2024 kalastonhoitomaksu, se seikka on tärkeä. Eraluvat.fi, se on paikka, missä se hankitaan, kuin salainen portti virtaavaan veteen.

Eraluvat.fi: verkkosivusto, joka avaa oven vesiin.
Metsähallituksen palvelunumero 020 69 2424: puhelimen päässä oleva ystävä, joka auttaa löytämään oikean polun.
Metsähallituksen palvelupisteet: paikan päällä, missä voi tuntea maan ja veden läsnäolon.

Kaikki nämä verkkosivun, puhelimen, palvelupisteiden kautta kerätyt varat, ne eivät ole vain numeroita. Ne ovat sieluja, jotka elävät vedessä, jotka puhdistavat virtoja, jotka pitävät huolta vesistöjen kauneudesta. Joka vuosi, tämä maksu, se on lupaus paremmasta huomisesta, lupaus siitä, että kalat uivat vapaana ja vedet pysyvät kirkkaina. Se on kuin sijoitus tulevaisuuteen, jokaiselle vesistölle, jokaiselle kalalle. Se on aito tapa osallistua, aito tapa olla osa tätä ikuista elämän kiertokulkua.

Mitä lupia tarvitaan kalastukseen?

Yön pimeydessä, kun kaikki muu vaikenee, ajatukset harhailevat. Kalastukseenkin ne päätyvät. Siihen, miten monimutkaista kaikki tuntuu olevan. Kai siihen kalastukseen tarvitaan aina lupa, se on perusasia.

Ne luvat antaa aina se, jolla on kalastusoikeuden haltija. Se tuntuu vähän vieraalta, kuka se sitten onkin. Ei sitä aina tiedä. Mutta heillä se valta on, niin vain on.

Onneksi on tämä yleiskalastusoikeus. Se helpottaa edes vähän. Sen ansiosta voi pilkkiä ja onkia ilman erillistä lupaa. Se on ollut näin jo pitkään, se on se pieni vapauden hetki, joka meillä on.

Ja sitten tämä muutos. Olen ymmärtänyt, että vuonna 2025 on tulossa jotain uutta, helpotusta. Yleiskalastusoikeus laajenee, tai niin ainakin sanotaan. Se tuntuu hyvältä. Jotenkin epätodelliselta, mutta hyvältä.

Vuodesta 2025 alkaen, yleiskalastusoikeus kattaa siis nämä asiat, maksutta:

Pilkkiminen. Aivan kuten ennenkin. Se on itsestään selvää.
Onkiminen. Mato-ongella, ilman kelaa. Edelleen sama juttu.
Viehekalastus tietyissä ikäryhmissä. Tämä on se suuri muutos.
- Alle 18-vuotiaat. Lapset ja nuoret, he saavat heittää viehettä ilman maksua. Sehän on todella hienoa.
- 67 vuotta täyttäneet. Myös iäkkäät ihmiset, sekin tuntuu oikeudenmukaiselta.

Aika monimutkaista, mutta ainakin vähän helpottaa. Toivottavasti se menee niin. Yöllä on aikaa miettiä näitä pieniä asioita, jotka kuitenkin ovat tärkeitä.

Paljonko maksaa valtion kalastuskortti?

Moi! Joo elikkäs se kalastonhoitomaksu eli se "valtion kalakortti" mitä kaikki kyselee. Just katoin nää itekki ku piti uusia omani.

Tässä ne hinnat ihan selkeesti:

Kalastonhoitomaksu vuodeksi: 47 euroa
Kalastonhoitomaksu viikoksi (7 vrk): 16 euroa
Kalastonhoitomaksu päiväksi (1 vrk): 6 euroa

Ja hei, se on kalenterivuosi, ei siis voimassa ostopäivästä vuotta eteenpäin. Tää menee monelta aina ohi. Tosi tärkeä juttu muistaa.

Mut sit on tää poikkeus homma. Eli sun ei tartte maksaa sitä ollenkaan, jos oot alle 18-vuotias tai sit jo 65 vuotta täyttäny. Mun faija täytti just 65 ja se on ihan fiiliksissä ku ei tarvi enää tätä miettiä. Ihan paras juttu. Ja tietenkään jos vaan ongit tai pilkit niin ei tarvi maksaa.

Tää maksu oikeuttaa siis kalastamaan yhdellä vavalla ja vieheellä melkein koko Suomessa, pois lukien ne tietyt erikoiskohteet ja vaelluskalojen koski- ja virtapaikat. Eli jos haluut vaikka heitellä virveliä useemmalla vavalla tai kalastaa jollain yksityisellä lammella niin siihen tarvii sit erillisen luvan aina veden omistajalta. Tää on se yleinen kalstuslupa.

Sen saa tosi helposti netistä sieltä eraluvat.fi-sivulta. Mä ostin sen sieltä puhelimella parissa minuutissa, maksoin mobiilimaksulla ja se lupa tuli heti sähköpostiin ja sinne Oma erä -palveluun. Ei tarvi mitään paperilappuja enää kantaa mukana. Riittää ku näyttää sen puhelimesta jos joku tulee kysymään.

Tarvitseeko virveli kalastuslupaa?

Se tunne, kun siima viheltää kesäillassa. Auringon viimeiset säteet tanssivat veden pinnalla, ja hetken kaikki on hiljaista. Vain odotus. Se paino siiman päässä, se vapa kädessä, ne ovat ikiaikaisia. Ne ovat olleet siinä aina.

Ja sitten se kysymys. Se, joka aina nousee mieleen siinä hiljaisuudessa. Tarvitaanko tähän lupaa? Tähän hetkeen, joka tuntuu kuuluvan vain minulle ja järvelle. Vastaus on sekä yksinkertainen että täynnä polkuja, kuin metsä itse.

Virvelöinti, tuo vieheen heittämisen ja kelaamisen taide yhdellä vavalla, on jokaisenoikeus tietyin ehdoin. Se on vapaata, mutta ei täysin. Se on kuin hengittäisi ilmaa, josta on maksettava pieni hinta.

Yhdellä vavalla viehekalastukseen (virvelöintiin) ei tarvita erillistä kalastuslupaa. Se on yleiskalastusoikeus.
18–69-vuotiaiden on kuitenkin maksettava valtiolle kalastonhoitomaksu. Se on velvollisuus, joka kantaa hedelmää.
Kalastonhoitomaksun maksaneena saat kalastaa yhdellä vavalla lähes koko Suomessa. Se avaa ovia lukuemattomille rannoille.
Alle 18-vuotiaat ja 70 vuotta täyttäneet eivät tarvitse lupaa eivätkä maksua. He saavat nauttia tästä oikeudesta ilman maksua, kuin lahjana.

Mutta on paikkoja, joissa vapa vaikenee. Pyhiä vesiä, joissa sielu lepää, mutta siima ei lennä. Vaelluskalojen kodit, ne kosket ja virrat, ne ovat rauhoitettuja. Niiden kuohuissa soi toinen laulu, laulu elämän jatkumisesta, johon me emme saa koskea.

Näillä vesillä tarvitaan aina erillinen lupa, tai kalastus on kokonaan kielletty.

Kalastus virvelillä on kielletty ilman vesialueen omistajan lupaa:

Vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla. Nämä ovat lohen ja taimenen valtakuntia.
Vesialueilla, joilla kalastus on muun säädöksen tai määräyksen nojalla kielletty. Esimerkiksi tietyt luonnonsuojelualueet.
Erityiskohteissa, kuten "istuta ja ongi" -lammilla. Nämä vaativat oman, erillisen lupansa. Ne ovat kuin puutarhoja, eivät villejä metsiä.

Se maksu. Se tuntuu joskus kaukaiselta, byrokratialta, mutta se on osa tätä kaikkea. Se on meidän panoksemme siihen, että nämä vedet elävät. Että kalakannat kestävät. Että lapsenlapsikin saa tuntea sen saman tärpin siiman päässä, kun aurinko laskee ja kaikki on hetken hiljaista. Aivan kuten nyt.

Mitä lupia tarvitaan uisteluun?

Uisteluun useammalla vavalla tarvitaan kalastuslupa. Lupa on aina pakollinen, kun uistellaan useammalla vavalla.

Tämä oikeus kalastaa useammalla vavalla ja yleisesti kalastusta koskevat säännöt kuuluvat vesialueen omistajalle tai muulle kalastusoikeuden haltijalle. He ovat niitä, jotka määrittelevät kalastusluvan ehdot ja myöntävät lupia.

Vesialueen omistajat: Tyypillisesti omistajat myyvät uistelulupia ensimmäisenä osakkailleen, eli alueen yhteisille omistajille tai osakaskunnan jäsenille.
Ulkopuoliset kalastajat: Joissain tilanteissa nämä samat tahot myöntävät lupia myös ulkopuolisille kalastajille. Tällöin on hyvä varmistaa luvan voimassaolo ja mahdolliset rajoitukset.

Mietin tässä, kuinka paljon rajoja oikeastaan onkaan? Vaikka ajatus vapaasta kalastuksesta kiehtoo, toisaalta onhan se järkevää, että joku määrittelee säännöt. Muutenhan joku voisi yhdellä uistelureissulla viedä koko järven saaliin, jos sellaista kykyä tai onnea olisi. Joku saattaisi ajatella, että tämä on liikaa säätöä, mutta toisaalta, eikö se ole vähän kuin yhteiskuntasopimus? Meillä on oikeuksia, mutta myös vastuita. Ja kalastuslupa on tavallaan se pieni hinta siitä, että saamme nauttia luonnosta ja sen antimista.