Mistä osaaminen syntyy?

Mistä osaaminen syntyy? Koulutuksen ja arjen yhteisvaikutus

Monet pohtivat, mistä osaaminen syntyy ja miten omaa kehitystä voi tukea parhaiten. Kykyjen ja taitojen tunnistaminen auttaa hahmottamaan omaa potentiaalia työelämässä. Erilaisten oppimistapojen ymmärtäminen ehkäisee virheellisiä käsityksiä omasta kehityksestä. Tutustu prosessiin tarkemmin ja opi huomaamaan piilevä ammattitaitosi helposti.

Mistä osaaminen syntyy arjessa ja työssä?

Osaamista syntyy monissa ympäristöissä: työelämässä, arjessa, vapaa-ajalla, opinnoissa, kursseilla, harrastuksissa, perhe-elämässä - missä vain. Se ei ole pelkkää tutkintotodistusten keräämistä, vaan taitoa soveltaa tietoa käytännössä.

Kysymys siitä, mistä osaaminen syntyy, voi kuitenkin liittyä monihin eri tekijöihin. Usein on vaikea erottaa virallista koulutusta arjen oppitunneista. Moni meistä oppii huomaamattaan joka päivä uutta. Silti oman osaamisen huomaaminen ja tunnistaminen arjessa voi olla yllättävän vaikeaa. Tunnistatko tämän tunteen? Et ole yksin.

Aikuisten oppimista koskevat selvitykset osoittavat, että jopa 70-90% kaikesta työelämässä tapahtuvasta oppimisesta on luonteeltaan epävirallista tai arkioppimista. Tämä tarkoittaa, että suurin osa ammattitaidostamme kehittyy perinteisten luonnonmukaisten tilanteiden - kuten ongelmanratkaisun, erehdysten ja kollegoiden kanssa käytävien keskustelujen - kautta. Formaalilla koulutuksella on paikkansa, mutta käytännön arki rakentaa todellisen mestaruuden.

Miten osaaminen kehittyy virallisen koulutuksen ulkopuolella?

Osaamisen kertyminen arjessa tapahtuu usein huomaamatta, kun ratkomme eteen tulevia käytännön haasteita koti- ja perhe-elämässä. Erityisesti perhe-elämän sosiaalisia taitoja hyödynnetään johtamisessa enemmän kuin yleisesti uskotkaan.

Muistan, kun palasin pitkältä perhevapaalta takaisin asiantuntijatyöhön projektipäälliköksi. Tunsin aluksi suurta epävarmuutta. Silmäni kuitenkin avautuivat ensimmäisessä tiimipalaverissa - huomasin, että kahden pienen lapsen arjen pyörittäminen oli kehittänyt neuvottelu-, delegointi- ja kriisinhallintataitojani valtavasti. Se, mikä tuntui kotona vain selviytymiseltä, oli muuttunut arvokkaaksi johtamisosaamiseksi.

Kansainväliset tutkimukset vahvistavat, että vanhemmuuden ja perhe-elämän kautta opitut vuorovaikutustaidot korreloivat suoraan hyvän johtajuuden kanssa. Esimerkiksi jopa 85% työnantajista pitää pehmeitä taitoja, kuten empatiakykyä ja joustavuutta, vähintään yhtä tärkeinä kuin teknistä osaamista. Arjen rutiinien hallinta kehittää meitä tavalla, jota mikään oppikirja ei pysty jäljittelemään.

Osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen työnhaussa

Suurin este uralla etenemiselle ei useinkaan ole taitojen puute, vaan se, että meillä on taipumus vähätellä tai piilotella muussa kuin muodollisessa koulutuksessa kertynyttä osaamista. Työnhakijan on opittava kääntämään elämänkokemus työnantajaa kiinnostavaan muotoon.

Butta tässä onkin se suurin kompastuskivi, jonka useimmat meistä tekevät - esittelemme CV:ssä vain tehtävänimikkeitä emmekä varsinaista osaamista. Palaan tähän kriittiseen virheeseen ja sen korjaamiseen tarkemmin alempana kohdassa, jossa käsitellään käytännön työkaluja.

Työmarkkinoiden murroksessa jatkuva oppiminen työelämässä vaatii kykyä reflektoida omaa tekemistä. Kun osaat kertoa, mitä olet oppinut vapaaehtoistyössä tai harrastuksen parissa, erotut massasta. Työnantajat etsivät ihmisiä, jotka ymmärtävät, mitä osaaminen on käytännössä.

Arkioppimisen muuttaminen CV-taidoiksi: Käytännön työkalu

Miten epävirallisten ympäristöjen taidot sitten lasketaan mukaan osaamiseen? Tarvitset selkeän menetelmän, jolla teet piilevän osaamisen näkyväksi.

Tässä on se työkalu, josta mainitsin aiemmin: Osaamisen muotoilukehys. Kun analysoit vapaa-aikaasi tämän nelivaiheisen kaavan avulla, huomaat taitosi. (1) Listaa harrastus tai arjen rooli. (2) Tunnista siinä vaadittavat vastuut ja haasteet. (3) Sanoita oppimasi asiat verbeillä (esim. koordinoida, budjetoida, ratkaista). (4) Liitä taito suoraan hakemasi työn vaatimuksiin.

Tilastojen mukaan rekrytoijat käyttävät keskimäärin vain 6-7 sekuntia yhden ansioluettelon selaamiseen. Jos osaamisesi on piilotettu passiivisten lauseiden taakse, se jää huomaamatta. Aktiiviset, taitoa kuvaavat verbit herättävät CV:si eloon välittömästi.

Eri oppimisympäristöjen vertailu ja hyödyt työelämässä

Formaali koulutus (Koulut ja tutkinnot)

Teoreettinen pohja, perustiedot ja virallinen pätevyys todistuksella

Strukturoitu opiskelu, opetussuunnitelmat ja tentit

Voi jäädä irralliseksi käytännön työelämän nopeista muutoksista

Epävirallinen oppiminen (Harrastukset ja kurssit)

Erikoistaidot, verkostoituminen ja motivaation osoittaminen

Tavoitteellinen toiminta vapaa-ajalla, lyhytkurssit ja vapaaehtoistyö

Vaatii hakijalta vaivaa osoittaa taitojen relevanssi haettuun työhön

Arkioppiminen (Perhe, työ ja arki) ⭐

Vahvat pehmeät taidot, stressinsietokyky ja mukautuvuus

Ongelmanratkaisu käytännön tilanteissa, rutiinit ja sosiaalinen vuorovaikutus

Vaikeus sanoittaa ja kuvata epävirallisissa ympäristöissä opittuja taitoja

Mikon matka järjestöaktiivista tiiminvetäjäksi: Epävirallisen osaamisen voima

Mikko, 27-vuotias tradenomi Helsingistä, haki esimiestehtäviä mutta törmäsi jatkuvasti vaatimukseen aiemmasta johtamiskokemuksesta. Hän oli turhautunut ja pelkäsi urajumiutumista, sillä virallista esimiesasemaa ei perustyössä ollut tarjolla.

Ensimmäisessä haastattelussa Mikko yritti vain vakuuttaa olevansa ahkera työntekijä. Tuloksena oli hylkäyspäätös - rekrytoija ei nähnyt näyttöä todellisesta ihmisten johtamisesta tai organisointikyvystä.

Mikko oivalsi, että oli toiminut viisi vuotta paikallisen urheiluseuran vapaaehtoisena puheenjohtajana ja vastannut suurten turnausten järjestelyistä. Hän muutti strategiansa ja alkoi sanoittaa tätä harrastusosaamista projektinhallinnan ja budjetoinnin käsitteillä.

Seuraavassa haastattelussa Mikko kuvasi turnausjärjestelyjen kriisinhallintaa niin vakuuttavasti, että sai tiiminvetäjän paikan kahden viikon kuluttua, ja työnantaja kehui erityisesti hänen käytännön organisaatiotaitojaan.