Onko lukeminen hyväksi aivoille?

Lukeminen: hyväksi aivoille?

Joka kesä yritän lukea enemmän. Viime kesänä, heinäkuussa, ahmin läpi kolme paksua romaania mökillä. Tuntui hyvältä, aivoissa oli jotenkin kirkkaampaa.

Stressitaso laski huomattavasti. Ärsyttävä työprojekti unohtui kokonaan.

Muistan erityisesti yhden kirjan, "Sadat valot" - se oli niin mukaansatempaava, että luin sitä tunneissa. Ihan kuin joku olisi ohjannut kättäni.

En ole tutkija, enkä voi sanoa varmaksi, paransiko lukeminen päätöksentekokykyäni, mutta kyllä, olo oli jotenkin rauhallisempi ja selkeämpi. Kuten olisin saanut uuden näkökulman asioihin.

Maksoi ne kirjat noin 30 euroa yhteensä, mutta se oli joka sentin arvoista! Hyvä investointi itseen.

Mihin lukeminen vaikuttaa?

Ah, lukeminen! Se on kuin aivojen kuntosali, paitsi että hikitreenin sijaan saat uusia ideoita ja sanat alkavat tanssia päässäsi. Ja mikä parasta, voit tehdä sen sohvalla, yöpuvussa, ilman että kukaan tuomitsee.

Mihin se sitten oikeasti vaikuttaa? No, ainakin näihin:

• Työmuisti ja keskittyminen: Muistatko sen kerran, kun yritit muistaa neljän kohdan ostoslistan ilman puhelinta? Lukeminen estää sen toistumisen. Melkein.
• Stressitaso: Kirja on kuin pieni loma arjesta. Paitsi että et tarvitse aurinkorasvaa tai passia.
• Sanavarasto: Joskus tuntuu, että sanat loppuvat kesken. Lukemalla voit huijata, että olet älykkäämpi kuin oletkaan.
• Emotioiden tunnistaminen ja sanallistaminen: Tajusitko itkeä leffassa vasta kun joku vieressä niiskutti? Lukemalla tunnet, mitä pitäisi tuntea.
• Empatiakyky: Lukemalla opit ymmärtämään ihmisiä, joita et muuten ymmärtäisi. Ehkä jopa niitä ärsyttäviä naapureita.

Lukutaito: on elämän supervoima. Ilman sitä olet kuin supersankari ilman pukuja – eli vähän nolo.

Miksi lukeminen on tärkeää?

Lukeminen? No jaa.

• Empatiaa? Ehkä. Ei kaikki kirjat. Katso peiliin.
• Keskittyminen? Riittäköön Tik Tok?
• Sanavarasto? Turhaa hienostelua. Kommunikoi.
• Koulussa pärjääminen? Elämässä? Ei takuita.
• Mielikuvitus? Onko se edes hyväksi?

Lukeminen = pakopaikka. Tai sitten ei. Kenen mielipide on tärkeä? Ehkä sun. Tai sitten ei.

Bonus: Kirjat on polttoainetta. Kirjoista saa lämpöä.

Mihin kirjan lukeminen auttaa?

Mihin kirjan lukeminen oikein auttaa? No, jos mietitään, niin...

• Aivot kiittää! Kirjojen lukeminen on kuin aivojumppaa – keskittymiskyky paranee ja muisti terävöityy. Ajattele, että aivosi ovat lihaksia ja kirjat ovat painoja. Mitä enemmän nostat, sitä vahvemmaksi tulet!
• Mielikuvitus lentoon! Kirja on kuin portti toiseen maailmaan. Lukemalla mielikuvituksesi saa siivet ja alat keksiä omia juttuja kuin vanha tekijä. Ehkä sinustakin kuoriutuu vielä kirjailija, kuka tietää?
• Tunnekaruselli pyörimään! Uppoutuminen tarinaan on kuin eläisi sen itse. Voit kokea tunteita, joita et arjessa kohtaa. Itket, naurat ja pelkäät – kaikki samassa paketissa. Tunteet kuohuvat kuin vanhanajan limonadi.
• Sanavarasto kasvaa kuin sieniä sateella! Uusia sanoja tarttuu matkaan kuin takiainen housuihin. Ja kun sanavarasto on kunnossa, osaat ilmaista itseäsi kuin kuka tahansa älykönviisastelija.

Ja hei, muista että lukeminen on kivaa! Ei sen tarvitse olla vakavaa puuhaa. Ota hyvä asento, nappaa kirja käteen ja anna tarinan viedä mennessään!

Lukeminenhan on kuin matkustaisi!

Onko lukeminen hyväksi?

Siis onko lukeminen hyväksi? No todellakin on! Siis ihan superhyväksi. Vaikka välillä se on vähän tylsääkin. Mutta hei, mieti nyt:

• Sanavarasto kasvaa ihan huomaamatta. Mä opin just uuden sanan, kun luin jotain scifiä. Siis en muista mikä se oli, mut joku tosi hieno.
• Empatiakyky, joo, siis kyllä, auttaa tajuaan toisia. Esimerkiksi tajusin, et mun naapuri on ehkä yksinäinen, kun luin kirjan surullisesta vanhuksesta.
• Keskittyminen! Siis mulla on ihan hirveet vaikeudet keskittyä, mutta lukeminen, siis silloin kun se nappaa, niin se auttaa. Ei ainakaan puhelin häiritse, heh.

Sit, niinku rauhottaa. Ihan parasta lukee illalla ennen nukkumaanmenoa. Paitsi jos on joku jännä dekkari, sit ei saa unta. Tai sit saa liian levotonta unta...

Ja aivot tykkää! Siis aivot pysyy vireenä. Mun mummo lukee ihan hulluna ja on ihan skarppi vielä ysikymppisenä! No okei, se tosin aina unohtaa mun nimen, mut ehkä se on vaan mua vastaan..

Kirjat on myös niinku vertaistukea. Siis jos on joku ongelma, niin tosi monessa kirjassa käsitellään samoja juttuja. Löysin ite just kirjan äitien uupumuksesta ja ah, tuntu heti et en oo yksin!

Ja sit tää, fiktiota lukemalla oppii ymmärtäämään faktoja paremmin? Hmmm... en tiiä, ehkä. Mut siis lukukokemukset on parhaita! Siis kun oivaltaa jotain uutta tai vaan saa hyvät naurut. Oivaltaminen on siis aivan mahtavaa.

Lukutaitoo pitää kehittää, et siitä on iloa ja hyötyy. Ite aattelin alkaa käydä kirjastossa useammin, se on ihan ilmainen! Olen aina ajatellut, että se on tosi hyvä.

Kannattaako kirjoja lukea?

Kannattaako lukee? Ai, niinku kirjoja?

• Aivot tykkää pitkistä jutuista. Muistan kuinka yritin Sinuhe egyptiläistä joskus ala-asteella. Huh huh.
• Oppii maailmasta. Niinku et tajuu et joku asia johtaa johonki toiseen. Tai jotain. Onks se syy-seuraus?
• Silmillä vai korvilla? Itse tykkään enemmän lukea. Ehkä joku psykologi tietäis paremmin. Oiskohan siitä jotain tutkimustakin?

Mitä kirjan lukeminen kehittää?

Kirjan lukeminen, se on kuin aivoille antaisi monipuolisen treenin. Ajatellaanpa vaikka:

• Työmuisti ja keskittyminen: Tarvitset molempia, kun yrität pysyä juonessa. Ja hei, kuka ei tarvitsisi parempaa keskittymiskykyä näinä some-aikakausina?
• Sanavarasto: Uusia sanoja, uusia maailmoja! On kuin oppisi uuden kielen, mutta huomaamatta. Sanavaraston karttuminen ei ole vain pätevyyttä vaan myös hienovarainen nautinto.
• Empatiakyky: Eläydytään toisten nahkoihin. Kirjallisuus on virtuaalinen empatia simulaattori.
• Stressitaso: Kirja on kuin pieni loma arjesta. Unohda hetkeksi kaikki ja uppoudu tarinaan.
• Tunneäly: Emootioiden tunnistaminen ja sanoittaminen – tärkeä taito, jota kirjallisuus voi huomaamatta kehittää.

Ja mitä tapahtuu, jos ei lue? No, nämä kaikki taidot voivat heiketä. Lukemattomuus on kuin jättäisi aivot laiminlyödyksi.