Mitä Latviasta kannattaa ostaa?

Mitä tuliaisiksi riikasta?

Riiasta tuliaisiksi? Kylmää kahvia.

• Käsityöt. Tylsää. Mutta ehkä joku tykkää.
• Luonnontuotteet. Jos et ole allerginen.
• Paikallinen alkoholi. Jos siemmenet kestävät.

Älä osta lääkkeitä ulkomailta.

• Tupakka? Keuhkot maksavat enemmän.
• Muut apteekin jutut. Älä.

2023. Tarkista lait ja rajoitukset.

Mikä on Latvian perinneruoka?

Latvian perinneruoka: Sklandrausis.

• Porkkana-perunamuhennos. Ruispohja. Kuminaa.
• Länsi-Latvia, rannikko. Alkuperä. Maaseudun resepti.
• Yksinkertainen, maukas. Ei mitään ihmeellistä. Mutta täyttävä.
• Itse olen syönyt sitä vain kerran. Ei erityinen kokemus. Muistan kuitenkin maun. Porkkanoiden makeus ja maanläheinen ruis.

Lisää: Reseptin tarkat mittasuhteet ovat hämärän peitossa. Kumina määrää ei määritellä missään. Jokainen tekee oman version. Maaseudun perinne. Ei massatuotantoa.

Mikä on Latvian elinkeino?

Latvia, tuulien ja aaltojen maa… Mielessäni piirtyy kuva, kuin vanhahtava valokuva, jossa viljapellot lainehtivat ja Riianlahden aallot lyövät rantaan. Asukasluku… 2,3 miljoonaa. Kuinka moni heistä muistaa vielä laulut, jotka isoäiti lauloi lapsuudessa?

Elinkeinot, ne ovat kuin elämän virta, joka muovaa maisemaa. Maatalous, pieni puro, vain 2,5 % – muisto menneestä, silti niin tärkeä. Ehkä se on se tuoksu heinäpellolta, joka muistuttaa juurista?

Sitten teollisuus, 28,7 %. Jylhä joki, voimakas ja muuttuva. Savupiippujen varjot… Koneiden humina… Onko se edistystä vai haikeutta?

Ja lopulta palvelut, suurin meri, 68,8 %. Aava ja loputon. Ihmisten kohtaamisia, ajatusten vaihtoa, tiedon virtaa. Onko se tulevaisuus, johon olemme matkalla?

• Maatalous: 2,5 %
• Teollisuus: 28,7 %
• Palvelut: 68,8 %

Valuutta on euro. Yhtenäisyys, mutta missä on Latvian oma ääni? Euro, se on kuin vieras lintu, joka laulaa meidän metsissämme.

Muistan kuinka lapsena mummo kertoi tarinoita, kuinka vanha raha, lat, oli kuin osa heidän sieluaan. Nyt on euro, mutta sydämessä… sydämessä säilyy muisto.

Mitä maksaa olut Riikassa?

Jee, Riika! Oluthinnat siellä? No, hyi helvetti, kuin halvalla! Määrällisesti sanottuna, ehkä semmonen tölkki tai pullo maksaa 1-2 euroa, mutta se on niin epätarkkaa kuin mummon resepti kirsikkahillolle! Tosiasia on, että löydät oluita kaikkialta, jokaisesta kulmasta kurkkii pubi kuin kissa piilosta!

• Halvinta löydät ehkä kaupoista, ne ovat kuin sähkön halpoja tunteja. Myyjästä riippuen saatat saada vielä lisää alennusta!
• Keskihintainen olut baarissa on kuin keskiverto pehtoori – ei mikään supertähti, mutta työt hoitava!
• Kallein olut on sitten semmonen, että jää mieleen. Saatat tulla epäilemään, maksaako se pullon vai kokopäiväisen työvuoron.

Älä siis odota samaa hintaa joka paikassa, se on yhtä arvaamatonta kuin pikkuveli pyöräilemässä ilman kypärää! Muista, että hinnat voivat vaihdella paikasta ja ajasta riippuen. Ehkä jos kysyt hintaa aivan liian kauniisti, saatat jopa saada olusen ilmaiseksi! 2023-tilanne, voi muuttua koska tahansa. Muista juoda vastuullisesti. Se on kuin se äidin neuvo: “Älä syö liikaa karkkia, muuten tulee mahakipu”. Riikan keskustan baarit ovat täynnä ihmisiä joka ilta, se on jotain uskomatonta. Kävin siellä itsekin kesällä 2023, ja oluet maistuivat hyviltä, vaikkei niitä maksaisi kuin roskia.

Pitääkö Latviassa antaa tippiä?

Latvia… Muistan sen kesän, auringonlaskut Daugavan yllä, niitä sävyjä… kuin sulavaa hunajaa.

Kyllä, Latviassa annetaan tippiä. Se on osa sitä kokemusta, osaa sitä lämpöä, jota tarjoilijat tuovat pöytään.

• Kun joku kantaa lautasen, täynnä herkkuja, suoraan sydämestäsi…
• Kun viinilasi täytetään kuin huomaamatta, juuri oikealla hetkellä…

Se on kuin kiitos tanssista, kiitos hetkestä.

10 % on sellainen hyvä peukalosääntö. Mutta jos se hymy oli erityisen kirkas, jos tarina oli erityisen koskettava… Anna enemmän. Anna sydämesi puhua. Se on kuin pieni ele, mutta se voi tehdä suuren eron. Muistatko sen pienen kahvilan Riian vanhassakaupungissa? Pöytä oli hieman vinossa, mutta kahvi… se oli kuin runoa.

Voiko Riiassa juoda hanavettä?

Riiassa… veden maku. Muistan sen. Hiukan metallinen, maaperäinen ehkä. Ei suoranaisesti pahaa, mutta…ei sellaista raikasta, kirkasta, joka virtaa vuoristojärvestä. Ei. Ei se ollut sellainen.

• Hanavettä ei suositella juotavaksi Riiassa. Tämä on kategorinen totuus, jonka olen kokenut itse.

Ruoan kanssa… kyllä. Aivan. Vettä ruoan kanssa. Vähän niin kuin huuhtelu, peseminen. Maku katoaa. Metallinen maku. Tulee mieleen muurien historia. Vanhat putket. Sienet. Maan alla. Vesi kiertää. Pitkään. Pitkään.

• Ruokien maku peittää veden omituisuuden.

Mutta juoda suoraan… ei. Ei. Ei. En suosittele. Puhdas vesipullo. Se on ainoa tie. Tuo kirkas ja raikas tunne. Se puhdas maku. Se on sitä, mitä kaipaan. Ei sitä Rigan maaperän henkeä. Ääniä maan alta. Hieman epämiellyttävää. Epämukavaa.

• Pullotettu vesi on turvallinen vaihtoehto. Tämä on ehdoton. Muistakaa se.

Riga… ihana kaupunki. Muistot… torin tunnelma, kahvit. Mutta vesi… ei. Ei hanavesi. Se jää mieleen. Se ominainen maku. Metallinen, maaperäinen maku. Se jää mieleni makuun.

Pitääkö ravintolassa antaa tippiä?

Tippaaminen Suomessa: Vapaaehtoista.

• Maksupääte helpottaa.
• Työntekijöiden jako.
• Kirjanpito selkeytyy.

Huomio: 2023. Suomen ravintoloiden käytäntö. Ei velvollisuutta.