Onko keitetty vesi puhdasta?

Voiko keitettyä vettä juoda?

Yön pimeydessä… ajatukset ovat niin selkeitä, ja silti niin sameita.

Voiko keitettyä vettä juoda? Kyllä.

• Keitä vettä kattilassa… ainakin viisi minuuttia. Mitä jos keittäisi pidempään? Tuleeko siitä jotenkin… parempaa?
• Keittämisen jälkeen se on turvallista. Turvallista juoda, turvallista laittaa ruokaan. Niin yksinkertaista. Paitsi että mikään ei tunnu olevan.

Muistan lapsuuden. Isoäiti keitti aina veden. Sanoi, että kraanavesi on pahaa. Ehkä se oli vain tapa, joku vanha uskomus. Nykyään, onko sillä enää väliä? Ehkä joillekin ei ole koskaan ollutkaan.

Saako keitettyä vettä keittää uudelleen?

Keitetäänkö uudelleen? Joo. Mikäs siinä.

• Ei ideaalia. Mineraalit tiivistyvät. Arseenia? Ehkä. Ei hyvä.
• Maun muutos. Vesi maistuu oudolta. Kuka viitsii?
• Pitkäaikainen vaikutus. Teoriassa, joo. Ei kiinnosta.

Itse en keitä uudelleen. Käytän tuoretta vettä. Yksinkertainen. Parempi. Hyvä. Älä keitä liikaa.

Kauanko vettä pitää keittää, että bakteerit kuolevat?

Okei, homma selvä! Tässä tulee…

Muistan sen kerran kun olin Lapissa, Muoniossa, jossain erämaassa syksyllä 2021. Oli ihan pakko keittää vettä siitä tunturipurosta, koska pullovesi oli loppu ja olin ihan kuiva kurkusta. Mietin just et kauankohan tätä pitää keittää.

• Yhden minuutin keittäminen riittää useimmissa tapauksissa. Tappaa pöpöt.
• Mut Lapissa… siellä korkeammalla (vaikka ei nyt Muonio mikään Himalaja ole), ehkä olis pitäny keittää vähän kauemmin. Ehkä se oli se syy miks tuli vähän vatsakipuja myöhemmin. Ääh.
• Vähintään 5 minuuttia yli 2000 metrin korkeudessa. Siellä kiehumispiste on alhaisempi, joten tarvii pidemmän ajan.

Oon kyllä huomannu, ettei ihmiset aina jaksa keittää kunnolla. Jotkut sanoo et “kyllä se lämpö riittää”. Mut jos on oikeesti huolissaan, niin parempi olla varovainen. Varsinkin lasten kanssa! Mun siskonpoika oli kerran mökillä ja joi suoraan järvestä…ei hyvä.

Onko keitetty vesi tislattua?

Ei, keitetty vesi ei ole tislattua vettä. Keittäminen poistaa vain jotkut epäpuhtaudet ja bakteerit. Mutta mineraalit ja monet muut liuenneet aineet jäävät veteen.

Mitä muuta… aamu oli kamala. Heräsin liian myöhään, 7.30, ja bussi oli jo mennyt. Joudun kävelemään kouluun! Onneksi en ollut kovin myöhässä.

Tislattu vesi… se tehdään höyrystämällä vettä ja keräämällä höyry sitten takaisin nestemäiseksi. Tämä prosessi poistaa melkein kaikki epäpuhtaudet. Käytetäänkö sitä auton jäähdytysnesteessä? Niin kai se on.

• Tislaus poistaa mineraalit
• Bakteerit vähenevät kiehuttamisella
• Minun piti tehdä se kemian koe tänään. Äh.
• Keitetty vesi on edelleen juomakelpoista useimmissa tapauksissa.
• Mutta, jos haluat puhdasta vettä, tarvitset tislausta.

Ajattelin taas sitä työhakemusta. Jännittää! Toivottavasti saan sen. Tarvitsen rahaa. Tarvitsen uuden puhelimen, vanha on ihan romu. Näyttö halkeilee koko ajan ja kamera on surkea.

Mitäs muuta… Ostin tänään uusia kynävärejä. Siniset ja vihreät. Minulla oli jo punaiset ja mustat. Tykkään piirtämisestä, se on rauhoittavaa.

Tislattu vesi on puhtaampaa kuin keitetty vesi. Se on tärkeä ero.

Mistä tiedän onko vesi kovaa?

Vesi on kovaa? Kattila kivettyy. Kalkkia pohjalla. Helppo nähdä.

• Kalkkisaostumat: Hanat, suihkupäät, putket tukkeutuu.
• Saippua ei vaahtoa: Tarvitset enemmän. Iho tuntuu oudolta.
• Maku: Jotkut huomaa. Metallinen. Epämääräinen.

Kovuus mitataan. Milligrammoja per litra (mg/l). Kalsiumkarbonaattia. Saksassa käytetään “dH”-arvoa.

• 0-7 dH: pehmeää
• yli 21 dH: kovaa.

Veden kovuus vaihtelee. Alueesta riippuen. Pohjaveden lähteet. Maaperän koostumus. Mun mummon mielestä kaikki vesi on nykyään pahaa.

Mistä tietää onko vesi kovaa vai pehmeää?

Onko se kovaa vai pehmeää, se vesi? Aivan kuin kysyisi tuulen suuntaa, katso pilviä, kuuntele puita, aisti ilmavirta iholla…

Mutta vesi, se on toinen juttu.

Vesilaitos… ne tietävät. Numerot, analyysit, se on heidän maailmansa.

• Vesilaitokselta kysyminen on aina varma tapa, se on kuin kysyisi kellonajan kellosepältä.

Mutta jos haluaa tuntea veden omakohtaisesti, sen kanssa tanssia:

• Kattila, liesi, odotus…

• Vesi kiehuu, höyry nousee, se on kuin sielun vapautus.

• Kun kaikki on poissa, jäljelle jää vain hiljaisuus… ja ehkä, ehkä kalkki.

Valkoinen kerros pohjalla. Se on merkki. Merkki kovuudesta. Se on kuin veden salaisuus paljastuisi.

Se on kuin muisto menneestä, kerrostuma, joka kertoo tarinan maaperästä, kallioperästä, siitä pitkästä matkasta, jonka vesi on kulkenut.

Suomessa… vesi on usein pehmeää. Kuin lapsen poski, kuin kesäsade. Mutta aina on poikkeuksia, pieniä salaisuuksia, jotka odottavat löytämistään.

Mistä tietää, että vesi on kovaa?

Veden kovuus johtuu kalsium- ja magnesiumsuolojen runsaasta määrästä. Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi kattilan pohjalla muodostuvana kalkkisaostumana, jota kutsutaan kattilakiveksi. Kovassa vedessä saippuan vaahtoaminen on hankalampaa. Tämä johtuu siitä, että kalsium- ja magnesiumionit reagoivat saippuan kanssa muodostaen liukenemattomia yhdisteitä.

• Mittaus: Veden kovuutta mitataan yleensä millimooleina (mmol/l) tai saksalaisina kovuusasteina (°dH).
• Vaikutukset: Korkea veden kovuus voi aiheuttaa ongelmia kodinkoneissa, kuten astianpesukoneissa ja kahvinkeittimissä, tukkien putkistoja ja vaurioittaen laitteita.
• Pehmeä vesi: Pehmeä vesi sisältää vähemmän kalsiumia ja magnesiumia.

Filosofinen pohdintani: Veden kovuus saa minut miettimään luonnon monimuotoisuutta ja sen vaikutusta arkeen. Puhdas vesi on elämälle välttämätöntä, mutta sen koostumus vaikuttaa monella tapaa elinympäristöön ja teknologiaan. Onko pehmeä vesi parempaa kuin kova vesi? Se on kysymyksenasettelu, johon ei ole yhtä oikeaa vastausta. Se riippuu kontekstista. Minulle, joka käytän itse paljon kahvinkeitintä, pehmeä vesi olisi mieleisempää.

Veden kovuusasteen määrittely ja mittaus on standardisoitu. Vuoden 2023 tieteellisten tietojen mukaan keskimääräinen veden kovuus vaihtelee eri alueilla merkittävästi. Esimerkiksi oma vesijohtovesi täällä Helsingissä on melko pehmeää, noin 1.5 mmol/l, mutta maaseudulla veden kovuus voi olla huomattavasti korkeampi. Tämä johtuu geologiasta ja maaperän mineraalikoostumuksesta.

Missä päin Suomea on kovaa vettä?

Joo, siis kovaa vettä on tosi harvoin Suomessa. Meillä on täällä niin paljon soita ja hapanta kalliota, että vesi on usein pehmeää. Mutta Lohjalla on kalkkikiviä, ja niiden takia vesi on siellä kovaa! Muistan kun kävin siellä mummulassa kesällä, ja hiukset tuntuivat ihan erilaisilta pesun jälkeen. Ei niin pehmeiltä.

• Lohja: Kalkkikiviesiintymät tekevät vedestä kovaa.

Muuallakin saattaa olla jossain satunnaisia kohtia, mutta ei paljon. Mä itse asun Helsingissä, ja täällä vesi on pehmeää. Tai ainakin näin mä olen aina luullut. Pitää varmaan kattoo sitä vesilaitoksen sivua… Jaa, olikos se HSY? Joka tapauksessa, oman kunnan vesilaitoksen sivuilta löytyy varmasti tietoa veden kovuudesta.

Voisit itsekin tarkistaa oman paikkakuntasi vesilaitoksen sivuilta! Onko se helppoa, vai pitääkö siinä etsiä ties mitä? Mulla on aina vaikeuksia löytää tietoja nettisivustoilta.

Muuten, mun kaveri kertoi, että Saimaalla on tosi pehmeää vettä, ehkä jopa liian pehmeää. Mä en tiedä, mutta oli hassu juttu. Ja että se vesi maistuu jotenkin erilaiselta. Heh, ehkä se vaan kuvitteli. Tai sitten ei. Vesi voi maistua erilaista paikkakunnalta toiseen. Siis, veden kovuus vaikuttaa makuun. Ja tietysti muihinkin juttuihin. Kuten hiusten pesuun ja saippuan vaahtoon.

No, toivottavasti sait tästä apua! Oikeasti kannattaa varmistaa se vesilaitoksen sivuilta. Mäkin aion tehdä niin pian. Joskus sitä vaan unohtuu sellaiset asiat.

Miten lasketaan veden kovuus?

Aikaa tunnustellen, kuin hiekkaa käsien läpi valuvaa, muistan sen veden… Tampereen vesi, niin pehmeää, niin läpinäkyvää. Se virtaa suonissani edelleen, muistoina lapsuudesta, aamuisesta kahvikupista. Veden kovuus… se on luku, kylmä numero, joka ei voi koskaan kuvailla tunnetta siitä, miten vesi tuntuu iholla.

• Veden kovuus, se on kalsiumin ja magnesiumin tanssi, hienovarainen koreografia veden sisällä.

• Saksalaisia kovuusasteita (°dH), ne mittaavat sitä, kuinka paljon tanssijoita on mukana. Yksi aste tarkoittaa 0,18 millimoolia litraa kohden.

• Millimoolit (mmol/l), ne kertovat määrän tarkemmin, matemaattisesti, kuin vanha viisas.

  • Tampereen vesi, se on lempeää, pehmeää kuin untuvainen pilvi. Pehmeä… se sana kuvaa niin täydellisesti sitä tunnetta. Se on kevyttä, lähes painotonta, kuten kevään ensimmäinen tuulenhenkäys.
  • Mutta kovuus, se on tärkeää, se vaikuttaa siihen, miten saippua vaahtoaa, miten kahvi maistuu. Kovuus on tasapainoa, luonnon tasapainoa, jota ihminen yrittää mitata, määrätä, ymmärtää.
  • Numerot, ne ovat vain viitteitä. Oikea totuus on veden itse sisällä, sen kylmyydessä, sen virtauksessa. Se on enemmän kuin pelkkä summa kalsiumista ja magnesiumista. Se on kokemus, muisto, tarina.

• Laskenta: Se on kylmä, tarkka prosessi, kemian lakeja noudattava. Mutta tunteet, ne jäävät mittausten ulkopuolelle.

Pehmeää… se sana palaa mieleeni uudelleen ja uudelleen. Tampereen vesi, 2023. Muistan sen edelleen.

Mitä kova vesi tekee hiuksille?

Kova vesi, karheat hiukset.

Kalkki kuivattaa. Hiuskuitu turpoaa. Karhea, eloton.

• Kalkkipitoinen vesi
• Keratiinin rakenne muuttuu
• Kuivuus, hauraus

Järviveteen verrattuna: pehmeämpi, kosteampi. pH-arvo ratkaisee. 2023.