Paljonko lihaa suomalainen syö?

12 näyttökertaa

Suomalaisten keskimääräinen lihankulutus viime vuonna oli 77 kiloa. Muut tärkeät ravintoaineiden saannin indikaattorit, kuten viljan, kalan, kananmunien, hedelmien ja vihannesten kulutus, vaihtelivat 85 kilosta 11 kiloon. Kaurankulutuksen vahva trendi jatkui.

Palaute 0 tykkäykset

Liha lautasella: Suomalaisen lihankulutus tarkastelussa

Suomalainen ruokapöytä on monipuolinen, mutta sen keskiössä on pitkään ollut liha. Viime vuonna suomalaisen keskimääräinen lihankulutus asettui 77 kiloon henkilöä kohden. Tämä luku itsessään ei kuitenkaan kerro koko tarinaa, sillä se peittää alleen laajan vaihtelevuuden kulutustottumuksissa. Tosiasiassa jokaisen suomalaisen lihan ja lihavalmisteiden kulutus vaihtelee merkittävästi elämänvaiheen, ruokavaliovalintojen ja henkilökohtaisten mieltymysten mukaan.

77 kiloa lihaa vuodessa vastaa noin 210 grammaa lihaa päivässä – luku, joka saattaa tuntua joidenkin mielestä korkealta, toisten taas matalalta. Vertailun vuoksi, vaikkapa kasvispainotteisen ruokavalion noudattaja voi kuluttaa merkittävästi vähemmän, kun taas esimerkiksi runsaasti lihaa sisältävään ruokavalioon tottunut henkilö voi ylittää tämän keskiarvon huomattavasti.

Lihankulutuksen rinnalla on tärkeää tarkastella myös muiden ravintoaineiden saantia. Tiedot osoittavat, että viljan kulutus on suomalaisilla korkea, noin 85 kiloa henkilöä kohden. Tämä heijastaa viljan monipuolista käyttöä leivässä, puurossa ja muissa ruoissa. Kalaa syömme keskimäärin reilusti alle viljaa, noin 11 kiloa vuodessa, ja saman suuruusluokkaa on myös kananmunien kulutus. Hedelmien ja vihannesten kulutus on luonnollisestikin tärkeää terveelliselle ruokavaliolle, ja niiden kulutusmäärät vaihtelevat suuresti yksilöittäin.

Merkittävä trendi on kauralla, jonka kulutus on kasvanut viime vuosina. Tämä heijastaa kasvavaa tietoisuutta kauran terveellisistä ominaisuuksista sekä kasvavaa kiinnostusta kestävään ja vastuulliseen ruokakulttuuriin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että suomalaisen lihankulutus on merkittävä osa ruokavaliota, mutta se on osa laajempaa ravintoaineiden saannin kokonaisuutta. Kulutustottumukset vaihtelevat huomattavasti, eikä keskiarvo kerro koko totuutta yksilön ruokailutottumuksista. Tulevaisuudessa on mielenkiintoista seurata, miten ympäristötietoisuus ja muut tekijät vaikuttavat suomalaisten lihankulutukseen ja siihen, miten se integroituu osaksi yhä monimuotoisempaa ruokapöytää.