Voiko vanhaa sipulia syödä?

Okei, tässä tulee henkilökohtaisempaa ja rennompaa tekstiä tuosta sipuliasiasta. Yritin lisätä siihen sellaista "hei, jutellaanko tästä ihan kuin kavereiden kesken" -fiilistä.

Voiko vanhaa sipulia syödä?

Ai, vanha sipuli... Voi jee, tuttu tunne! Mä just heitin yhden kompostiin, sellaisen vähän pehmenneen, ihan harmitti. Mutta siis, hetkinen! Oliko siinä muka jotain vielä pelastettavissa?!

Mä en nimittäin koskaan, koskaan ois tajunnut, että siitä vanhasta nuhjuisesta sipulista voi kasvattaa jotain. Siis ihan oikeesti, wau! En tiedä miksi, ehkä mun ajatusmaailma on vaan liian mustavalkoinen, mutta olin ihan varma, että ne on mennyttä kauraa.

Tuli just mieleen, miten viime kesänä yritin kasvattaa basilikaa parvekkeella. Siemenet oli tosi vanhoja ja olin jo ihan luovuttamassa, kun yhtäkkiä sieltä pilkistikin pieni vihreä verso! Olin ihan innoissani, kuin olisin voittanut lotossa! Voisiko tässä olla sama juttu? Voiko vanhasta, kuivuneesta sipulista vielä nousta jotain elämää?

Jos tosiaan voi, niin nyt harmittaa, että heitin sen edellisen menemään. Täytyy varmaan kaivella se sieltä kompostista, haha! No ei kai... Mutta siis oikeesti, ajatus siitä, että voisin syödä itse kasvatettuja sipulivarsia... Siis niitä vihreitä osia, jotka nousee sieltä sipulista? Niistä sais varmaan ihan superhyvän salaatin tai lisukkeen.

Onko mitään parempaa kuin se tunne, kun tietää, että on tehnyt jotain hyvää ympäristölle ja samalla saanut itselleen jotain syötävää? Siis oikeasti, onko? Mulle se on ainakin ihan huippua! Täytyy ehdottomasti kokeilla tätä sipulijuttua. En malta odottaa! Katsotaan, saanko minäkin sieltä kompostiin heitetystä sipulista uutta elämää, heh. Sormet ristiin!