Kuka perusti Prisman?

0 katselukertaa
Kysymys siitä, kuka perusti Prisman, liittyy kiinteästi suomalaisen päivittäistavarakaupan ja modernin hypermarket-konseptin kehitykseen osana kotimaisen vähittäiskaupan pitkää historiaa. Prisman syntyhistoria ja varsinaiset perustajat selviävät tarkastelemalla ketjun ensimmäisiä vaiheita sekä taustalla toimineen kaupparyhmän pitkäjänteistä ja suunnitelmallista liiketoiminnan laajentamista. Tämä katsaus kokoaa yhteen keskeiset tiedot ketjun perustamisesta, alkuperäisestä liikeideasta ja noususta merkittäväksi toimijaksi suomalaisilla markkinoilla selkeässä sekä helposti luettavassa muodossa.
Kommentti 0 tykkäystä

Kuka perusti Prisman? Tutustu ketjun syntyhistoriaan

Moni pohtii, kuka perusti Prisman ja millaisista lähtökohdista tuttu hypermarketketju sai alkunsa. Kaupan alan historian tunteminen auttaa ymmärtämään, kuinka suomalainen ostoskulttuuri ja myymäläverkosto kehittyivät nykyiseen muotoonsa vuosikymmenten aikana. Lue eteenpäin ja perehdy ketjun taustaan, perustamisen keskeisiin vaiheisiin sekä siihen, miten toiminta vakiintui osaksi suomalaisten arkea.

Kuka perusti Prisman ja miten kaikki alkoi?

Prisman perusti Osuuskauppa Keskimaa vuonna 1972 avaamalla Suomen ensimmäisen hypermarketin, Seppälän Prisman, Jyväskylään. Kyseessä ei siis ollut yksittäisen yrittäjän perustama perheyritys, vaan alueellisen osuuskaupan rohkea hanke, joka muutti suomalaisen päivittäistavarakaupan rakenteen pysyvästi.

Hanke henkilöityi vahvasti Keskimaan silloiseen toimitusjohtajaan Pekka Prättälään, joka toi idean suurista automarketeista Yhdysvalloista. Alkuvaiheessa moni epäili konseptin toimivuutta Suomessa. Keskelle Seppälän peltomaisemaa rakennettu valtava myymälä tuntui monista liian kaukaiselta ja suureelliselta suhteessa silloiseen ostovoimaan. Epäilijät olivat kuitenkin väärässä.

Marraskuun 22. päivänä vuonna 1972 järjestetyt avajaiset keräsivät valtavat yleisömassat paikalle torvisoittokunnan ja avajaiskulkueen siivittämänä. Pihalle pystytetty geometrinen, prismaa muistuttava peltiveistos antoi myymälälle sen ikonisen nimen, jonka S-ryhmä myöhemmin omaksui valtakunnalliseksi ketjutunnuksekseen.

Miten Prisman historia kytkeytyy S-ryhmään ja S-marketiin?

Prisma on osa S-ryhmää, ja sen rinnalle syntyi S-market-ketju 1970- ja 1980-lukujen taitteessa täydentämään osuuskauppojen myymäläverkostoa. Vaikka brändit sekoitetaan usein keskenään, niillä on selvästi toisistaan poikkeavat syntyvaiheet ja käyttötarkoitukset.

Itse asiassa - ja tämä yllättää monet suomalaiset - S-ryhmän aivan ensimmäinen hypermarket avattiin jo vuonna 1971 Turun Tampereentielle, mutta se toimi aluksi Sokos-market-nimellä. Pitkään eri alueosuuskaupat pyörittivät suuria myymälöitään vaihtelevilla nimillä ja valikoimilla ilman yhtenäistä ohjausta. Vasta vuonna 1988 SOK alkoi koota toimipaikkoja valtakunnallisten ketjujen alle, jolloin Prisma vakiintui kaikkien S-ryhmän hypermarkettien yhteiseksi nimeksi.

S-market-ketju puolestaan koottiin yhtenäiseksi valtakunnalliseksi supermarket-ketjuksi vuonna 1984 vastaamaan pienempien taajamien ja kaupunginosien päivittäisiin ostotarpeisiin. Mutta tässä piilee se ratkaiseva ero, jonka moni ohittaa ketjujen historiaa tutkiessaan - palaan tähän tarkemmin hieman myöhemmin tarkastellessamme hypermarketin ja supermarketin todellista eroa arjen ostoksissa.

Miksi Seppälän Prisma mullisti suomalaisen ostoskäyttäytymisen?

Seppälän Prisma toi Suomeen itsepalveluun ja autoiluun perustuvan hypermarket-mallin, jossa ruoka, vaatteet ja kodintavarat sai saman katon alta. Ennen vuotta 1972 suomalaiset asioivat pääasiassa pienissä kivijalkakaupoissa, joissa myyjät ojensivat tuotteet tiskin takaa.

Suuren hallimaisen tilan vapaus hämmensi aluksi sekä asiakkaita että henkilökuntaa. Kun tutustuin vanhoihin aikalaiskuvauksiin ja myymälätyön arkeen 1970-luvulta, huomasin miten fyysistä työ silloin oli: hyllyjä täytettiin paljain käsin ilman suojakäsineitä, ja paperisten sokeripussien terävät reunat viilsivät työntekijöiden sormiin jatkuvasti pieniä haavoja. Alkuvaiheen innostus vaati veronsa.

Tämä uusi malli osoittautui kuitenkin ylivoimaiseksi ajansäästön ja edullisemman hintatason ansiosta. Nykyään ketjuun kuuluu Suomessa jo 77 toimipaikkaa sekä laaja verkkokauppa, ja lisäksi myymälöitä toimii Virossa 13 kappaletta. Saman katon alta ostamisen konsepti on kasvanut peltomaiseman kokeilusta suomalaisen vähittäiskaupan kulmakiveksi.

Mitä eroa on Prismalla, S-marketilla ja Sokoksella?

Kaikki kolme ketjua kuuluvat S-ryhmään, mutta ne on suunniteltu täysin eri kokoisiin ostoskoritarpeisiin ja sijainteihin. Moni kuluttaja mieltää ne lähes samaksi asiaksi pelkän Bonus-kortin vuoksi, vaikka niiden liiketoimintalogiikka eroaa merkittävästi.

Tässä on se aiemmin mainitsemani ratkaiseva ero: siinä missä S-market keskittyy nopeaan lähiasiointiin ja elintarvikkeisiin (myymäläkoko on tyypillisesti murto-osa hypermarketista), Prisma on rakennettu viikon suurten kertaostosten keskukseksi. Harvoin tulee ajatelleeksi, kuinka tarkasti myymäläverkosto on roolitettu. Suurimmat Prismat ovat pinta-alaltaan jopa 20 000 neliömetriä, kun taas Sokos keskittyy kaupunkien keskustoissa pukeutumiseen, kauneuteen ja kodin erikoistavaroihin.

Todellisuudessa ketjujen välinen työnjako on pitänyt S-ryhmän markkinaosuuden vakaana vuosikymmenestä toiseen. Kun ymmärrät kunkin ketjun alkuperäisen roolin, osaat myös hyödyntää niiden valikoimia ja hintatasoa huomattavasti tehokkaammin omassa arjessasi.

S-ryhmän keskeisten kauppaketjujen vertailu

Vaikka Prisma, S-market ja Sokos toimivat saman osuuskaupparyhmän alla, niiden historia, kokoluokka ja tuotevalikoima poikkeavat toisistaan selvästi.

Prisma (Hypermarket-ketju)

  • Erittäin laaja: elintarvikkeet, pukeutuminen, urheilu, kodintekniikka ja rautakauppatuotteet
  • Edullinen ja suunniteltu suuriin kertaostoksiin
  • Liikenteen solmukohdissa ja kauppakeskuksissa, pinta-ala tyypillisesti 4 000 - 20 000 neliömetriä
  • Ensimmäinen myymälä avattiin 1972 (ketju yhtenäistettiin 1988)

S-market (Supermarket-ketju)

  • Päivittäistavarat ja tuoretuotteet, suppea käyttötavaravalikoima
  • Kilpailukykyinen lähikaupan hintataso
  • Asuinalueiden lähellä ja kuntakeskuksissa nopeaa asiointia varten
  • Syntyi 1970- ja 1980-lukujen taitteessa (ketjuksi 1984)

Sokos (Tavarataloketju)

  • Muoti, kosmetiikka, kodin sisustus ja erikoistuotteet (usein yhteydessä S-market tai Herkku)
  • Keskitasoa ja erikoiskaupan brändihinnoittelua
  • Suurten kaupunkien ydinkeskustat
  • Ensimmäinen tavaratalo avattiin Helsingissä vuonna 1952
Prisma eroaa S-marketista ja Sokoksesta ennen kaikkea mittakaavallaan ja edullisella yleishintatasollaan. Kun haluat hoitaa ruokaostokset, lasten kuravaatteet ja auton lasinpesunesteen yhdellä pysähdyksellä, Prisma on S-ryhmän ketjuista ylivoimaisesti kattavin vaihtoehto.

Jyväskyläläisen perheen siirtymä kivijalkakaupoista Seppälän Prismaan vuonna 1972

Jyväskylän Halmekadulla asunut nuori teollisuustyöntekijä perheineen oli tottunut tekemään päivittäiset ruokaostoksensa pienissä lähikaupoissa, joissa jokainen tuote piti pyytää erikseen myyjältä tiskin takaa ja jonottaminen vei paljon aikaa.

Kun Osuuskauppa Keskimaa avasi Seppälän Prisman marraskuussa 1972, perhe päätti lähteä katsomaan uutta ihmettä, mutta valtava halli ja ostoskärryjen työntäminen ilman myyjän apua tuntuivat aluksi hämmentäviltä ja jopa epäkäytännöllisiltä.

Pian he kuitenkin oivalsivat, että he pystyivät vertailemaan pakkauksia rauhassa itse ja keräämään sekä viikon ruoat että työvaatteet samoihin kärryihin yhdellä kertaa.

Muutamassa viikossa Seppälän Prismasta tuli perheen viikoittainen vakiokohde, ja heidän kauppareissuihin kuluva aikansa puolittui samalla kun ostoskorin loppusumma pysyi aiempaa edullisempana.

Lähdemateriaalia

Oliko Prisman perustaja yksittäinen henkilö vai osuuskauppa?

Prisman perusti alueellinen osuuskauppa, Osuuskauppa Keskimaa, eikä yksittäinen yrittäjä. Hankkeen pääarkkitehtina ja idean isänä toimi kuitenkin Keskimaan silloinen toimitusjohtaja Pekka Prättälä, joka toi hypermarket-konseptin Yhdysvalloista Suomeen vuonna 1972.

Milloin ja missä Suomen ensimmäinen Prisma avattiin?

Suomen ensimmäinen Prisma avattiin 22. marraskuuta 1972 Jyväskylän Seppälässä. Rakennus nousi silloiselle peltomaisemalle, ja se sai nimensä myymälän pihalle pystytetystä geometrisesta, prismaa muistuttavasta taideteoksesta.

Perustettiinko Prisma vai S-market ensin?

Ensimmäinen Prisma avattiin aiemmin, vuonna 1972. S-market-ketju syntyi vasta 1970- ja 1980-lukujen taitteessa, ja valtakunnalliseksi ketjuksi S-market koottiin vuonna 1984, kun taas Prisma yhtenäistettiin valtakunnalliseksi ketjuksi vuonna 1988.

Kuinka monta Prismaa Suomessa on nykyään?

Suomessa toimii nykyään 77 Prisma-hypermarkettia sekä kattava verkkokauppa. Lisäksi ketjulla on 13 myymälää Virossa, mutta toiminta Venäjällä, Latviassa ja Liettuassa on päättynyt.

Kohokohdat

Osuuskauppa Keskimaa on Prisman perustaja

Suomen ensimmäisen Prisman avasi Osuuskauppa Keskimaa Jyväskylän Seppälään 22.11.1972 toimitusjohtaja Pekka Prättälän johdolla.

Jos suunnittelet asiointia ketjun myymälöissä, lue myös selvityksemme siitä, Kuka on Prisman omistaja?
Nimi syntyi pihan taideteoksesta

Myymälän pihalle pystytetty geometrinen peltiveistos muistutti prismaa, mistä koko ketju sai lopulta vakiintuneen nimensä vuonna 1988.

Prisma syntyi ennen S-market-ketjua

Seppälän Prisma aloitti toimintansa vuonna 1972, kun taas S-market-ketju muodostettiin 1970- ja 1980-lukujen taitteessa täydentämään lähikauppaverkostoa.

Paikallisesta kokeilusta kasvoi valtakunnallinen jätti

Yhdestä peltomaisemaan rakennetusta automarketista alkanut konsepti on kasvanut 77 myymälän ketjuksi Suomessa ja 13 myymälän ketjuksi Virossa.