Kuka omistaa valokuvan?

Okei, tässä tulee kokeilu:

Kuka oikeasti omistaa sen valokuvan?

Olen monesti miettinyt tätä. Kuka sen kuvan oikein omistaa? Se tunne, kun näet jonkun napannut kuvan sinusta tai jostain, mikä on sinulle tärkeää… Siitä nousee aina vähän sellainen “hei, hetkinen!” -fiilis. Olen nimittäin itsekin räpsinyt kuvia ihan harrastuksena jo pitkään. Ja tiedän, että siihen kuvaan, vaikka se olisi vaan kännykkäkuva, sisältyy aina jotain. Hetki, tunne, muisto.

Asia on vissiin niin, että pääsääntöisesti – ja tässä tulee se tylsä, mutta tärkeä osa – valokuvaaja omistaa ne oikeudet. Siis se tyyppi, joka on painanut sitä nappia. Olen kuullut sen monesti sanottavan, ja kyllähän se jotenkin tuntuu loogiselta. Mutta entäs sitten ne tilanteet, kun se kuva on otettu minusta? Tai vaikka lapsestani? Onko se silti ihan noin yksinkertaista?

Asia on kuulemma niin, että Suomessa kaikki valokuvat on suojattuja. Kaikki! Edes ne huonot, tärähtäneet, joissa silmät on kiinni ja suu auki. Eli periaatteessa, jos haluat käyttää jonkun toisen ottamaa kuvaa, tarvitset luvan. Käytännössä, no, eihän sitä aina muista kysyä. Olen myöntänyt.

Muistan, kun ystäväni otti minusta ihanan kuvan rantakalliolla auringonlaskun aikaan. Olin ihan innoissani siitä kuvasta! Mutta entäs jos olisin halunnut käyttää sitä jossain? Olisinko joutunut kysymään itseltäni luvan? Höh, vähän hassua.

Mutta se tästä pohdinnasta. Pointti on se, että se valokuvaaja – oli se kuka tahansa – omistaa ne oikeudet. Eli kannattaa muistaa kysyä lupa, jos aikoo jonkun kuvaa käyttää. Ja jos olet itse se valokuvaaja, niin tiedät, että sinulla on oikeuksia! Ja hei, eikö olekin vähän hienoa ajatella, että ihan tavallinen kännykkäkuvakin voi olla jonkun aarre, suojattu ja tärkeä? Kyllä se on.

#Kuvanoikeudet #Tekijänoikeus #Valokuvanomistaja