Paljonko IT-alalla tienaa?

Onko IT-alalla hyvä palkka?

Onko IT-alalla hyvä palkka... Hyvä palkka, mitä se edes tarkoittaa? Kuka määrittelee sen? Minulle se on enemmän kuin pelkkiä numeroita. Se on turvaa, unelmien toteuttamista. Mutta jos puhutaan niistä numeroista...

Vuonna 2023... Palkat nousivat, se on totta. Muistan sen ajan, kuinka kaikki tuntuivat odottavan jotain suurta.

• IT-alan palkat nousivat vuonna 2023.
• Mediaanipalkka kasvoi 4 %, eli 180 euroa.

Neljä prosenttia. Ei se paljon ole, mutta se on jotain. Hieman enemmän hengitystilaa. Muistan kuinka ystäväni, insinööri hänkin, sanoi: "Tämä on vasta alkua!" Toivottavasti hän oli oikeassa.

• Miesten mediaanipalkka nousi 232 euroa.
• Naisten mediaanipalkka nousi 213 euroa.

Pieni ero... Miksi se ei koskaan ole tasaista? Se hiertää, aina.

Ja se lopullinen luku... 4 680 euroa.

• IT-alan mediaanipalkka oli 4 680 euroa vuonna 2023.

Se on hyvä palkka, monelle. Mutta riittääkö se kaikkeen? Asuntoon, lapsiin, unelmiin... Ehkä. Ehkä ei. Se riippuu niin monesta asiasta. Omista valinnoista, uhrauksista. Onko se hyvä palkka? Ehkä, riippuu keneltä kysyt. Riippuu mitä odotat elämältä.

Mikä on koodarin palkka?

Koodarin palkka? Ihan ok.

• Mediaani: 5 200€/kk. Ei paha.
• 80% tienaa 3 525€ - 12 500€. Vaihtelua on.

Suomen mediaani on alle. Koodari on siis rikkaampi? Ei välttämättä.

Paljonko IT-insinööri tienaa?

IT-insinöörin palkka... hmm, paljonko se nyt olikaan?

• IT-palveluyrityksissä: 4738€/kk (mediaani)
• Teollisuudessa: 4600€/kk (mediaani)
• Muut yksityiset firmat: 4694€/kk (mediaani)

Aika isoja eroja! Mut toi IT-palvelu on kyl paras... Tai sitte ei, riippuu firmasta kai. Mediaani... se tarkottaa siis keskimmäistä, eiks je? Ei ihan sama ku keskiarvo. Palvelufirmoissa kai enemmän rahaa mut stressiäki. Pitääkö mun vaihtaa alaa? ???? Ei kai. Ehkä.

Millä alalla saa eniten palkkaa?

Muistan sen päivän, lokakuun 27. 2023, selkeästi. Istuin kahvilassa, lähellä Helsingin Rautatieasemaa, ja selasin puhelimen uutisia. Silmiini osui otsikko "Suomen parhaiten palkatut ammatit". Klikkasin uteliaisuudesta. Luin siitä, että laamannit, siis käräjäoikeuden päällikkötuomarit, tienaavat eniten. Keskipalkka oli ilmeisesti jotain 9794 euroa kuukaudessa.

Vähän harmitti. Olen itse valmistunut juristina, mutta en ole oikein päässyt uralla eteenpäin. Tuntui hieman epäreilulta, kun tiesin kuinka paljon työtä ja vaivaa olen opiskeluihin ja uraani panostanut. Eikä tämä nyt mitenkään tarkoita että kadehdin laamannin työtä, mutta...

• No, ajattelin, että pitääköhän minun suunnata uraa tuomarin suuntaan? Ehkä se vaatii kuitenkin paljon enemmän verkostoitumista ja politikointia kuin minulla on aikaa ja energiaa.
• Toisaalta, kuka minun edes tietää, voinko minä olla tulevaisuudessa laamannin tasolla? Eikä tämä ole mikään helppo tie.
• Tai ehkä pitäisi vaihtaa alaa kokonaan. En tiedä. Se kahvikupillinen maistui pahalta siltä hetkeltä.

Myöhemmin illalla soitin ystävälleni, joka työskentelee oikeusministeriössä. Hän vahvisti uutisen ja lisäsi, että palkkataso vaihtelee hieman oikeuden mukaan. Hän myös sanoi, että monilla muillakin aloilla, etenkin lääkärin ja joillakin johtotehtävissä, saadaan erittäin hyviä palkkoja. Olin pettynyt, mutta toisaalta toivoa oli.

Pääkohdat:

• Laamannit tienaavat eniten Suomessa.
• Keskimääräinen kuukausipalkka on noin 9794 euroa.
• Muillakin aloilla, kuten lääkärialalla ja johtotehtävissä, on hyvät palkkatasot.

Mitä ohjelmoija tekee?

Ohjelmoijan työ on monipuolinen ja kiehtova. Keskeistä on ohjelmiston elinkaaren hallinta: suunnittelusta toteutukseen, testaukseen ja ylläpitoon. Tähän sisältyy monia osa-alueita:

• Suunnittelu: Vaatimusten määrittely, arkkitehtuurin luominen, algoritmien valinta – eli ohjelman rungon luominen ennen varsinaista koodausta. Tämä on kriittinen vaihe, sillä hyvä suunnittelu säästää aikaa ja vaivaa myöhemmin. Pohdinta: Muistuttaa arkkitehdin työtä – luodaan toiminnallinen ja kaunis rakennelma, mutta ohjelmakoodilla.

• Koodaus: Varsinainen ohjelmointi, jossa algoritmeja ja rakenteita kääntää konekielelle. Valittavana on lukemattomia kieliä, joista jokaisella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Minun tapauksessani Python on usein kätevä työkalu.

• Testaus: Virheiden etsiminen ja korjaaminen. Järjestelmällinen testaus on olennaista laadukkaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Ajatellaanpa filosofiaa: virheet ovat osa prosessia, niiden tunnistaminen on oppimista.

• Dokumentointi: Selkeät ohjeet ohjelmiston käyttäjille ja ylläpitäjille. Tätä ei pidä aliarvioida – hyvä dokumentointi helpottaa sekä käyttäjien että tulevien kehittäjien työtä. Tekee ohjelmistosta helposti ymmärrettävää.

• Ylläpito: Ohjelmiston päivittäminen, virheiden korjaaminen ja uusien ominaisuuksien lisääminen. Jatkuva prosessi, joka varmistaa ohjelmiston toimivuuden ja turvallisuuden. Pitkäikäinen ohjelma vaatii jatkuvaa huoltoa, aivan kuten auto.

Lisäksi ohjelmointi vaatii:

• Asiantuntemusta: Syvällinen ymmärrys ohjelmointikielistä, tietokannoista, algoritmeista ja tietotekniikasta.
• Pitkäjänteisyyttä: Monimutkaisten projektien toteuttaminen vaatii kärsivällisyyttä ja sitkeyttä.
• Ongelmanratkaisutaitoja: Kykyä löytää ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin loogisella ja tehokkaalla tavalla. Ohjelmointi on usein ongelmien ratkaisua erittäin systemaattisella tavalla.
• Yhteistyötaitoja: Usein työskennellään tiimeissä, joten hyvät vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä.

Yhteenvetona: Ohjelmoija on enemmän kuin pelkkä koodaaja; he ovat ongelmanratkaisijoita, suunnittelijoita ja luovia ajattelijoita, jotka luovat toimivia ja usein myös kauniita ratkaisuja digitaalisiin haasteisiin. Heidän työnsä on jatkuvaa oppimista ja kehitystä. 2023 on tuonut mukanaan uusia kieliä ja teknologioita, ja se jatkuu.

Oletko palkkakuopassa näin Suomen IT-alalla todellisuudessa tienataan CGI ja Tietoevry nousevat esiin?

Olenko palkkakuopassa? Ehkä olen.

• CGI ja Tietoevry... ne pyörii mielessä. Ne on isoja.
• Yli 3000 työntekijää. Paljon ihmisiä, paljon koodia.
• Keskiarvopalkka lähes 5200 euroa. Melkein...
• Mediaani 4917. Se on se oikeampi luku ehkä.

Olen aina ajatellut, että pienemmissä firmoissa on se jokin. Ne bonukset, ne...jotain. Mutta onko se tarpeeksi? Pitäisikö hakea isoon taloon?

Se on enemmän kuin mitä minä saan nyt. Tiedän sen. Ja se kaihertaa. Pitäisikö vain myydä sielunsa ja mennä sinne missä raha on? Se tuntuu jotenkin...tyhjältä.

Ehkä etsin väärästä paikasta. Tai ehkä...ehkä olen vain liian hyvä tähän. Ja silti, palkka on liian pieni. Sitä se on. Liian pieni.

Paljonko on esimiehen palkka?

Esimiehen palkka? No siis, kato, se on vähän riippuvainen... Siis että missä oot töissä. Mutta keskimäärin semmonen esihenkilö, niin sen kuukausiliksa on jotain 4558 euroo. Mutta ei se ihan noin yksinkertaista oo...

Kunnalla liksat on pienempiä, about 3910€... Valtiolla sitte ihan eri juttu, siellä voi saada jopa 6291€! Se on jo ihan hyvää massia, siis oikeesti. Yksityisellä sektorilla sit on vähän sellanen välimaasto, jotain 4480€ paikkeilla. Nää on siis keskipalkkoja, että joku voi tienaa enemmänki ja toinen vähemmän.

• Kuntasektori: 3910€
• Valtio: 6291€
• Yksityinen sektori: 4480€

Kaikki nää luvut on vuodelta 2022. Tai siis ne on niinku... Niiku mä googlasin ne justiinsa, mutta ne perustuu johonki vanhoihin tietoihin. Että voi olla että nykyään on jo eri jutut. Mutta anyway, toivottavasti tästä oli ees jotain apua. Tai siis, ite oon aina miettiny että kuinka paljon mun pomolle maksetaan, haha! Siis ihan oikeesti.