Mihin SC-injektio pistetään?

8 kuukautta sitten 90 katselukertaa

SC-injektio eli subkutaaninen injektio annetaan aina ihon alle.Yleisimmät pistopaikat sijaitsevat alueilla, joissa on riittävästi ihonalaista kudosta, kuten olkavarressa, reidessä ja vatsan alueella. Injektiomäärät ovat tyypillisesti pieniä, noin 1–2 millilitraa, ja pistos tehdään yleensä 45 tai 90 asteen kulmassa.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Mitkä ovat parhaat antopaikat ihon alle pistoksille (SC-injektio)?

Mun lemppari pistospaikka on ehdottomasti vatsa. Se on niin helppo ja yleensä ihan kivuton.

Muistan sen ekan kerran yksin syyskuussa 2021, kuinka jännitti. Vatsassa navan ympärillä on paljon tilaa ja siitä on helppo ottaa kiinni. Ihoa vaan vähän nipistää ja neula suoraan ysikympin kulmassa sisään. Ei tunnu juuri miltään.

Sitten on reisi. Käytän sitä kakkosvaihtoehtona.

Reiteen pistäminen on hyvä tapa kierrättää paikkoja, ettei vatsan iho rasitu liikaa. Se on vähän herkempi alue, joskus kirpaisee enemmän. Viime heinäkuussa mökillä Saimaalla pistin reiteen, kun vatsassa oli mustelma. Se on niin pieni määrä lääkettä, ehkä just se milli.

Olkavarsi on mulle se hankalin yksin.

En oikein saa siitä kunnon otetta itse. Siihen pistokseen tarvitsen aina apua, puoliso yleensä laittaa sen. Käytetään sitä tosi harvoin, ehkä kerran parissa kuussa ihan vaan vaihtelun vuoksi, ettei iho unohda.

Mitä tarkoittaa intramuskulaarinen injektio?

Intramuskulaarinen injektio (i.m.) on lääkkeen antotapa, jossa lääkeaine ruiskutetaan neulalla syvälle suurikokoiseen lihaskudokseen.

Lihaskudos on erinomainen kohde, koska se on runsaasti verisuonitettu. Tämä takaa lääkeaineen nopean ja tasaisen imeytymisen systeemiseen verenkiertoon.

Farmakokineettisesti tarkasteltuna intramuskulaarinen anto on kompromissi. Se on nopeampi kuin ihonalainen (subkutaaninen) injektio, mutta hitaampi kuin suonensisäinen (intravenoosinen) anto. Lihas toimii eräänlaisena puskurina.

On kiehtovaa, miten kehomme on samanaikaisesti hauras ja resilientti. Terävä neula läpäisee suojakerroksemme, mutta tarkasti valittu paikka ja tekniikka muuttavat potentiaalisen vamman terapeuttiseksi toimenpiteeksi. Siinä on oma logiikkansa.

Tyypillisiä ja turvallisia pistopaikkoja ovat:

Hartialihas (m. deltoideus): Yleinen paikka pienivolyymisille injektioille, kuten rokotteille.
Ventrogluteaalinen alue (keskimmäinen ja pieni pakaralihas): Suositeltu ja turvallinen paikka aikuisille, koska siellä ei ole suuria hermoja tai verisuonia.
Reiden ulompi leveä lihas (m. vastus lateralis): Erityisen yleinen pienten lasten ja imeväisten rokottamisessa.

Menetelmää käytetään lääkkeille, jotka eivät imeydy ruoansulatuskanavasta tai jotka ärsyttäisivät kudoksia, jos ne annettaisiin ihon alle. Esimerkiksi tietyt antibiootit, hormonit ja useimmat rokotteet annetaan juuri näin.

Opiskeluaikoinani tämä oli yksi ensimmäisistä käytännön toimenpiteistä, joita harjoittelimme. Muistan sen tunteen, kun ensimmäistä kertaa pistin neulan harjoitusnukkeen ja tajusin toimenpiteen vaatiman anatomian tuntemuksen. Ei riitä, että tietää mihin pistää, on ymmärrettävä miksi.

Lihas toimii myös lääkeaineen varastona (depot-vaikutus). Esimerkiksi öljypohjaiset hormonivalmisteet vapautuvat lihaksesta hitaasti päivien tai viikkojen aikana. Yksinkertainen pisto, monimutkainen vaikutus.