Milloin kortisonia ei saa käyttää?

Kortisoni: Tehokas apu, mutta ei aina oikea valinta – Milloin kortisonia ei pidä käyttää?

Kortisoni on monipuolinen ja tehokas lääke, jota käytetään laajalti erilaisten tulehdustilojen hoitoon. Se lievittää oireita ja hillitsee tulehdusreaktiota esimerkiksi reumasairauksissa, autoimmuunisairauksissa, astmassa ja ihottumissa. Jopa joidenkin syöpien hoidossa kortisonilla on paikkansa. Kuitenkin, kortisonin käyttö ei ole aina perusteltua, ja tietyissä tilanteissa se voi jopa olla haitallista. Onkin tärkeää ymmärtää, milloin kortisoni on oikea valinta ja milloin muita hoitovaihtoehtoja tulisi harkita.

Kortisonin vaikutusmekanismi ja miksi se ei sovi kaikkiin tilanteisiin:

Kortisoni on synteettinen kortikosteroidi, joka jäljittelee elimistön oman kortisolin vaikutuksia. Se vähentää tulehdusta estämällä tulehdusreaktiossa tärkeitä aineita, kuten prostaglandiineja ja leukotrieenejä. Tämä tekee siitä tehokkaan tulehdustilojen hoidossa. Kuitenkin, kortisoni myös heikentää immuunijärjestelmää. Juuri tässä piilee sen riski tietyissä tilanteissa.

Tärkeimmät tilanteet, jolloin kortisonin käyttö on vältettävää tai harkittavaa:

• Akuutit bakteeri- ja virusinfektiot: Kuten artikkelin alussa mainittiin, kortisoni ei ole tarkoitettu bakteeri- tai virusperäisten infektioiden hoitoon. Itse asiassa, kortisoni voi pahentaa näitä infektioita heikentämällä immuunijärjestelmää ja hidastamalla paranemista. Esimerkiksi flunssan, influenssan tai keuhkokuumeen hoidossa kortisoni ei ole ensisijainen lääke, vaan tarvitaan kohdennettua hoitoa, kuten viruslääkkeitä tai antibiootteja.

• Sienitulehdukset: Kortisoni voi edistää sieni-infektioiden leviämistä ja vaikeuttaa niiden hoitoa. Jos potilaalla on aktiivinen sieni-infektio, kortisonia tulisi välttää tai käyttää vain erittäin tarkasti harkiten ja samanaikaisesti sienilääkityksen kanssa.

• Rokotukset: Kortisoni voi heikentää rokotteen tehoa. Jos henkilö käyttää kortisonia, rokotusvaste voi olla heikompi ja rokotussuoja ei välttämättä kehity täydellisesti. Siksi on tärkeää keskustella lääkärin kanssa rokotusten ajoituksesta kortisonihoidon aikana.

• Haavat ja leikkaukset: Kortisoni voi hidastaa haavojen paranemista ja lisätä infektioriskiä leikkausten jälkeen. Siksi kortisonin käyttöä tulisi välttää juuri ennen ja jälkeen leikkausta, jos mahdollista. Lääkäri arvioi aina tilanteen kokonaisvaltaisesti ja päättää, onko kortisonihoidon keskeyttäminen turvallista ja perusteltua.

• Tietyt silmäsairaudet: Eräissä silmäsairauksissa, kuten herpes simplex -keratiitissa, kortisonin käyttö voi olla haitallista ja jopa johtaa näön heikkenemiseen.

• Kontrolloimaton diabetes: Kortisoni voi nostaa verensokeria, mikä voi vaikeuttaa diabeteksen hallintaa. Jos potilaalla on diabetes, kortisonin käyttöä on harkittava tarkkaan ja verensokeria on seurattava tiiviisti.

• Psyykkiset sairaudet: Kortisoni voi pahentaa psyykkisiä oireita, kuten masennusta, ahdistusta ja psykoosia. Jos potilaalla on aiemmin ollut psyykkisiä ongelmia, kortisonin käyttöä on harkittava erityisen huolellisesti.

Yhteenveto ja tärkeä muistutus:

Kortisoni on tehokas lääke monien tulehdustilojen hoidossa, mutta sen käyttö ei ole aina suositeltavaa. Ennen kortisonihoidon aloittamista on aina tärkeää keskustella lääkärin kanssa ja kertoa kaikista muista sairauksista ja lääkityksistä. Lääkäri osaa arvioida, onko kortisoni potilaan tilanteessa paras vaihtoehto ja ottaa huomioon mahdolliset riskit ja hyödyt. Älä koskaan aloita tai lopeta kortisonihoitoa omin päin, vaan noudata aina lääkärin ohjeita.

#Allergiat #Kortisoni #Tulehdus