Milloin stressistä on haittaa?

Milloin stressistä on haittaa? Rajapyykin hakeminen kuormituksen ja ylikuormituksen välillä

Stressi on luonnollinen osa elämää. Se valmistaa meidät toimintaan ja auttaa selviytymään haasteista. Lyhytaikainen stressi, kuten tenttijännitys tai tärkeä työesittely, voi jopa parantaa suoritusta. Mutta milloin terveellinen aktivoituminen muuttuu haitalliseksi kuormitukseksi? Mistä tiedämme, että stressi on mennyt liian pitkälle ja alkaa nakertaa hyvinvointiamme?

Yksinkertainen vastaus on: silloin kun stressistä tulee hallitsematonta ja pitkäaikaista. Kyse ei ole pelkästään stressaavien tilanteiden määrästä, vaan pikemminkin siitä, miten ne vaikuttavat kykyymme käsitellä niitä. Kun tunnemme olevamme jatkuvasti äärirajoilla, emmekä enää kykene palautumaan, stressistä tulee haitallista.

Hallinnan tunteen menetys on keskeinen merkki haitallisesta stressistä. Tällöin arkiset askareet ja velvollisuudet alkavat tuntua ylivoimaisilta. Päätöksenteko vaikeutuu, keskittymiskyky heikkenee ja unirytmi häiriintyy. Myös sosiaaliset suhteet voivat kärsiä, kun vetäydymme muista ihmisistä ja eristäydymme.

Fyysisiä oireitakin voi ilmetä: päänsärkyä, vatsavaivoja, lihasjännitystä ja unihäiriöitä. Pitkittynyt stressi voi altistaa myös vakavammille sairauksille, kuten sydän- ja verisuonisairauksille, mielenterveysongelmille ja immuunipuolustuksen heikkenemiselle.

Haitallista stressiä ei kannata vähätellä tai yrittää sinnitellä omin voimin. Avun hakeminen on merkki viisaudesta ja itsestä huolehtimisesta. Jo keskustelu läheisen ihmisen, työterveyshuollon tai muun ammattilaisen kanssa voi auttaa jäsentämään tilannetta ja löytämään keinoja stressin hallintaan. Stressiä helpottavia keinoja ovat mm. liikunta, rentoutumisharjoitukset, riittävä uni, terveellinen ruokavalio ja sosiaalisten suhteiden vaaliminen. Tärkeintä on tunnistaa omat rajansa ja hakea tukea tarvittaessa, jotta stressi ei pääse ottamaan valtaa elämästä.